Ko e Founga ʻE Tokoni Ai ʻa e Tuí ki he Kau Puké
KO E ngaahi fakamatala ki he ngaahi fakamoʻui fakaemaná ʻi he Tohitapú ʻoku nau fakapapauʻi mai kiate kitautolu ʻoku tokanga mai ʻa e ʻOtuá ʻo fekauʻaki mo ʻetau moʻui leleí, pea ʻoku nau fakahā ʻa hono mafai ke fakamoʻuí. Koeʻuhi naʻe fakalāngilangiʻi ʻa e ʻOtuá ʻi he ngaahi fakamoʻui fakaemana ko ení pea naʻe fakahoko ai ʻa e fiefia lahi, ʻoku ʻuhinga lelei ke ʻeke, ʻOku kei ngāue ʻa e meʻaʻofa ko e fakamoʻui mahaki ʻaki ʻa e laumālie māʻoniʻoní?
Ko e tali ki he fehuʻi ko iá ʻoku ʻikai—pea ko e ʻuhinga ki aí ʻe fakaʻohovale nai ki he niʻihi. Ko e ngaahi fakamoʻui fakaemana ko ia ʻi he ʻuluaki senitulí naʻa nau fakahoko kakato ʻa honau taumuʻá. Naʻe tonu ʻa hono pehē ʻe he The Illustrated Bible Dictionary: “Naʻe taumuʻa fakalotu ʻa e ngaahi mana fakamoʻui mahakí, kae ʻikai fakaefaitoʻo.” Ko e hā ʻa e niʻihi ʻo e ngaahi taumuʻa fakalotu naʻe fakahoko ʻe he ngaahi mana ko iá?
Ko e meʻa ʻe taha, ko e ngaahi mana fakamoʻui mahaki ʻa Sīsuú naʻe fakahoko ai ʻa e taumuʻa ke ne fakapapauʻi ko e Mīsaiá ia. Pea ʻi he hili ʻo ʻene pekiá, naʻe tokoni ʻa e ngaahi fakamoʻui mahaki fakaemaná ke fakahā naʻe fakahanga ʻe he ʻOtuá ʻene hōifuá ki he fakatahaʻanga Kalisitiane foʻou. (Mātiu 11:2-6; Hepelū 2:3, 4) ʻIkai ko ia pē, naʻa nau fakahāhaaʻi ʻe fakahoko ʻa e talaʻofa ʻa e ʻOtuá ke fakamoʻui ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá ʻi he māmani foʻoú. ʻOku nau fakapapauʻi mai ke tau tui ʻe hoko moʻoni ha taimi ʻe “ʻikai ha nofo ai te ne pehe, ʻOku ou mahaki: ko e kakai ʻoku nofo ai ʻe fakamolemole ʻenau angahala.” (ʻAisea 33:24) ʻI he taimi pē naʻe aʻusia ai ʻa e ngaahi taumuʻa ko ʻení ʻi he ʻuluaki senitulí, naʻe ʻikai leva ke kei fiemaʻu ʻa e ngaahi mana ko iá.
ʻOku taau ke tokangaʻi naʻe moʻua foki ʻa e kau ākonga ʻa Sīsū ʻi he ʻuluaki senitulí ʻi he ngaahi mahaki ʻa ia naʻe ʻikai ke fakamoʻui fakaemana ia. Ko ha toe fakamoʻoni ia ko e ngāue fakamoʻui mahaki fakaemana ʻa Sīsū mo ʻene kau ʻapositoló naʻe fakataumuʻa pē ia ke akoʻi ha ngaahi moʻoni mahuʻinga, kae ʻikai ko ha ngāue tokoni fakafaitoʻo. ʻI hono fakahinohino ha faitoʻo kia Tīmote ʻi heʻene faʻa puké, naʻe fokotuʻu ange ʻe Paula ʻa hono ngāue fakaefaitoʻo ʻaki ʻa e uainé, kae ʻikai ko e fakamoʻui mahaki ʻi he tui. Ko Paula, ʻa ia naʻá ne fai ʻa e ngaahi mana ʻo e fakamoʻui mahakí, naʻe ʻikai ke fakamoʻui ia mei he “tolounua i he kakano” ʻa ia naʻá ne faʻa “tukiʻi” ia.—2 Kolinitō 12:7, PM; 1 Tīmote 5:23.
Naʻe ʻosi atu ʻa e meʻaʻofa ko e fakamoʻui mahakí ʻi he mate ʻa e kau ʻapositoló. Ko Paula tonu naʻá ne fakahaaʻi ko e meʻa ʻeni ʻe hokó. ʻI heʻene fakafehoanaki ʻa e fakatahaʻanga Kalisitiané ki ha pēpē, naʻe pehē ʻe Paula: “Lolotonga naʻa ku tamasiʻi naʻa ku lea fakatamasiʻi, naʻa ku feinga fakatamasiʻi, naʻa ku fakakaukau fakatamasiʻi: kae talunga ʻeku hoko ko e tangata, kuo u tuku ʻa e toʻonga fakatamasiʻi.” Ko e ʻuhinga ʻo ʻene lea fakatātaá, ko e ngaahi meʻaʻofa fakaemana ʻa e laumālié ko e konga ia ʻo e tuʻunga kei pēpē ʻa e fakatahaʻanga Kalisitiané. Ko e ngaahi “toʻonga fakatamasiʻi.” Ko ia naʻá ne pehē: “Ka ʻe hoko [ʻa e ngaahi meʻaʻofa fakaemaná] ʻo taʻeʻaonga.”—1 Kolinitō 13:8-11.
ʻE Tokoni ʻa e Tuí ʻI He Taimi ʻOku Tau Puke Aí?
Kaekehe, neongo kapau ʻoku ʻikai te tau falala ki he fakamoʻui mahaki ʻi he tuí, ko e moʻoni ʻoku feʻungamālie ke tau lotu ki he ʻOtuá ki ha tokoni ʻi heʻetau puké. Pea ko e moʻoni ʻoku ʻikai ke hala ia ke lotu ʻa e niʻihi kehé koeʻuhi ko kitautolu. Ka ʻoku fiemaʻu ke malava moʻoni ʻa e ngaahi lotú pea ke fehoanaki mo e finangalo ʻo e ʻOtuá. (1 Sione 5:14, 15) ʻOku ʻikai ke ʻi he Tohitapú ia ha tuʻutuʻuni kiate kitautolu ke tau lotu ki ha fakamoʻui mahaki ʻi he tui.a ʻI hono kehe ʻaupitó, ʻoku tau lotu ke maʻu ʻa e poupou anga-ʻofa ʻa Sihova he lolotonga ʻa e ngaahi ʻahiʻahi ʻoku fakatupunga ʻe he puké.
ʻOku fakahā ʻe he Tohitapú ʻa e meʻa ke lotu nai ʻo kau ki ai ʻa kinautolu ʻoku angatonú ʻi he taimi ʻoku nau puke aí ʻi heʻene pehē: “Ko Sihova te ne poupou ia ʻi he tokaʻanga, heʻene ngaluvai: ʻOku ke fakalelei hono mohenga kotoa heʻene mahaki.” (Sāme 41:3) ʻE tokoni ʻa e fakalaulauloto ʻi he Folofola ʻa e ʻOtuá kiate kinautolu ʻoku faingataʻaʻia ʻi he puke fakaeongó. Naʻe tohi ʻe he tokotaha-tohi-sāmé: “Ko hoʻo ʻofa, ʻEiki, naʻa ne puke hake. ʻI he lahi ʻa e hohaʻa ʻi hoku loto e ko hoʻo ngaahi fakanaʻa naʻe fakafiefiaʻi hoku laumalie.”—Sāme 94:18, 19; toe sio ki he 63:6-8.
ʻIkai ko ia pē, ʻoku fiemaʻu ke tau ngāueʻaki ʻa e fakakaukau fakapotopoto ʻi he ngaahi meʻa fekauʻaki mo e moʻui fakasinó, pea ʻoku ekinakiʻi kitautolu ʻe he Tohitapú ʻo fekauʻaki mo e meʻá ni. ʻOku lelei ange ke moʻui ʻo fakatatau ki he ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻa e Tohitapú ʻi he kau ki hono ngāueʻaki ʻa e faitoʻo kona tapú, ifi tapaká, inu ʻo fuʻu hulú, pe kai ʻo fuʻu hulú, pea ʻi he hoko ʻa e puké pea toki hanga leva ki he fakamoʻui mahaki ʻi he tuí koeʻuhi ko e ʻikai ai ha toe ʻamanakí. Ko e lotu ke hoko ha mana ʻi he puke ʻa ha taha, ʻoku ʻikai ko hano fetongi ia ʻo e ʻulungaanga fakapotopoto ke hao ai mei he ngaahi puke ʻe lava ke hoko maí, ʻaki hono kai ʻa e ngaahi meʻakai ʻoku fakatupu moʻui lelei fakasinó ʻo kapau ʻoku ala maʻu pe ko e kumi ʻa e tokoni fakafaitoʻo taau ʻo ka malava ke maʻu ia.
ʻOku toe fakalototoʻaʻi kitautolu ʻe he Folofola ʻa e ʻOtuá ke fakatupulekina ʻa e ngaahi anga ʻo e fakakaukau lelei ʻe hoko ʻo ʻaonga ia ki heʻetau moʻui lelei fakasinó. ʻOku akonaki mai ʻa e tohi Palōvepí: “Ko e loto ʻoku toka ko e moʻuiʻanga ʻo e sino kotoa: Ka ko e meheka, ko e popo tofu pe ʻoku totolo ʻi hoku ngaahi hui.” “Ko e loto fiefia ko e faitoʻo lelei: Ka ko e laumalie maumau ʻoku ne fakamaha ʻa e ivi.” (Palōvepi 14:30; 17:22) ʻE hoko ko ha ngaahi ʻaonga ki heʻetau moʻui lelei fakasinó ʻa e lotu ke fakatupulekina ʻe he laumālie māʻoniʻoní ʻa e nonga mo e fiefia ʻiate kitautolú.—Filipai 4:6, 7.
Kae Fēfē ʻa e Fakamoʻui Mahaki ʻi he Tuí?
Ko e moʻoni, naʻa mo ha taha ʻoku moʻui ʻi ha founga ke ne moʻui lelei fakasino ʻo fakatatau ki hono tuʻunga ʻokú ne ʻi aí, ʻe kei hoko pē ʻo puke nai ia. Ko e hā leva ʻe fai? ʻOku ʻi ai ha fakatuʻutāmaki ʻi he ʻalu ki ha tokotaha fakamoʻui mahaki ʻi he tuí, ʻo ʻamanaki ʻe fakamoʻui ai kita? ʻIo, ʻoku ʻi ai ʻa e fakatuʻutāmaki. ʻOku tātātaha ke fai ʻe he kau fakamoʻui mahaki ʻi he tuí ʻi onopooní ha fakamoʻui ʻo taʻetotongi. Pea ko e paʻanga ʻe fakamole ki he tokotaha fakamoʻui mahaki ʻi he tuí ka ʻe lava ke fakamoleki ia ki ha tokoni fakaefaitoʻó ʻe hoko nai ko e mole mo e meʻa fakamamahi lahi kiate kitautolu. ʻIkai ko ia pē, ko e hā ke ʻoange ai ha paʻanga ki he faʻahinga ʻoku nau ngāuekoviʻaki ʻa e tuingofua ʻa e kakaí?
ʻOku fakakikihi nai ha niʻihi: ‘Kuo pau ʻoku ʻi ai ha ʻaonga ʻa e fakamoʻui mahaki ʻi he tuí kapau ʻoku fakamoʻui ai ha peseti siʻi pē ʻo kinautolu ʻoku nau ʻalu ki he kau “fakamoʻui mahaki.”’ Ka ko e meʻa ʻoku faʻa fakakikihiʻí pe ko e kau fakamoʻui mahaki ʻi he tuí ʻoku nau fakamoʻui moʻoni ha tokotaha ʻi ha founga ʻoku tuʻuloa. ʻOku fakahaaʻi ʻe he Encyclopædia Britannica: “ʻOku siʻi ʻaupito ʻa e ngaahi fekumi kuo maʻu ʻo kau ki he ngaahi meʻa ʻoku ʻikai ke ʻilo fekauʻaki mo e fakamoʻui mahaki ʻi he tuí.”
Neongo ʻoku ngalingali ʻoku fakamoʻui nai ʻa e tokosiʻi, ʻoku ʻikai ko ha fakamoʻoni ʻeni ia ʻo e ngāue ʻa e laumālie māʻoniʻoní. Naʻe pehē ʻe Sīsū ʻi heʻene Malanga ʻi he Moʻungá: “Ko e tokolahi te nau lea mai ʻi he ʻaho kó é, ʻo pehe, ʻEī, ʻEī, ʻikai ko ho huafa naʻa mau palofisai ai? pea ko ho huafa naʻa mau kapusi tevolo ai? pea ko ho huafa naʻa mau feia ai ʻa e ngāhi mana lahi? Pea te u toki vete kiate kinautolu hoku loto, ʻo pehe, Teʻeki te u ʻiloa kimoutolu: ʻalu meiate au, ʻa e kau maumau lao.” (Mātiu 7:22, 23) Naʻe toe pehē foki ʻe Sīsū ʻe ʻi ai ʻa e faʻahinga ʻe niʻihi, neongo ʻoku ʻikai hōifua ʻa e ʻOtuá kiate kinautolu, ka te nau tohoaki ʻa e tokangá kiate kinautolu ʻaki ʻa e ngaahi fakaʻilonga: “Koeʻuhi ʻe tupu hake ha kau misaia loi, mo ha kau palofita loi, pea ʻe haʻu mo kinautolu ha ngāhi fakaʻilonga lahi mo e ngāhi meʻa fakaofo; ʻio, ka ne lava, naʻa mo e kakai fili ʻe taki hē ai.” (Mātiu 24:24) ʻOku pau, ʻoku lava ke fakakau ʻa e kaunga ʻo e ngaahi lea ko ʻení ki he kau fakamoʻui mahaki ʻi he tuí ʻi onopooní, mo ʻenau ngaahi fai meʻa fakafaiva, ʻenau toutou kole ki ha paʻanga, mo ʻenau taku ʻe lava ke nau fai ʻa e ngaahi fakamoʻui mahaki fakaemana.
ʻOku ʻikai ke muimui ʻa e faʻahinga peheé ʻi he topuvaʻe ʻo Sīsuú. Ko ia, ko hai ʻoku nau muimui ki aí? ʻOku ʻomai ʻe he ʻapositolo ko Paulá ha fakahinohino ʻi heʻene pehē: “Naʻa mo Setane ʻoku ne ʻai ʻa e anga ʻo ha angelo mei he maama. Pea talaʻehai ko e meʻa faka ofo ʻa e ʻai ʻe heʻene kau sevaniti ʻa e anga tofu pe ʻo e kau sevaniti ʻa faitotonu: ka ko e ikuʻanga ʻo e faʻahinga ko ia ʻe fakatatau ki heʻenau ngaue.” (2 Kolinitō 11:14, 15) Kapau ʻoku ʻikai ke fakahoko ʻe he kau fakamoʻui mahaki ʻi he tuí ʻa e ngaahi fakamoʻui ʻoku nau taukaveʻí, tā ko e kau kākā kinautolu, ʻo nau muimui ʻi he hala ʻo Sētane ʻa ia, “ʻoku ne kākāʻi ʻa mamani kātoa.” (Fakahā 12:9) Kae fēfē kapau, ʻi he taimi ʻe niʻihi, ʻoku nau fai ai ha fakamoʻui mahaki? ʻIkai kuo pau ke tau fakaʻosiʻaki ʻo pehē kuo fakahoko ʻenau “ngāhi mana lahi” ʻi he mālohi ʻo Sētane mo ʻene kau tēmenioó? ʻIo, kuo pau ke pehē ia!
Ko e Taimi ʻo e Fakamoʻui Mahaki Moʻoní
Ko e ngaahi fakamoʻui fakaemana ʻa Sīsuú naʻe fai ʻi he tokoni ʻa e laumālie māʻoniʻoni ʻo e ʻOtuá. Naʻa nau fakahāhā ʻa ʻene taumuʻa ke fakaleleiʻi ʻa e ngaahi palopalema kotoa ʻo e moʻui fakasino ʻa e tangatá ʻi heʻene taimi kuo kotofa. ʻOku talaʻofa ʻe Sihova ʻo kau ki he “faitoʻo ʻo e ngaahi kakai.” (Fakahā 22:2) Pea ʻe ʻikai te ne fakamoʻui pē ʻa e ngaahi mahakí ka te ne toʻo atu ʻa e maté. ʻOku fakamatala mai ʻe Sione naʻe haʻu ʻa Sīsū “koeʻuhi ko ia kotoa pe ʻoku tui pikitai kiate ia ke ʻoua naʻa ʻauha, kae maʻu ʻa e moʻui taʻengata.” (Sione 3:16) Ko ha fakamoʻui mahaki lelei ē ʻe hoko! ʻE toe fai ʻe Sīsū ha ngaahi fakamoʻui ʻo hangē ko ia kuo hiki ʻi he Tohitapú kae ʻi ha tuʻunga lahi ange. Pea ʻe aʻu ʻo ne toe fokotuʻu mai ʻa e kau maté! (Sione 5:28, 29) ʻE hoko ʻeni ʻafē?
ʻI he māmani foʻou ʻa e ʻOtuá, ʻa ia ʻo fakatatau ki he ngaahi fakamoʻoni hono kotoa, ʻoku panaki mai ia. ʻE hoko ko ha tāpuaki moʻoni ki he faʻahinga ʻo e tangata loto-totonú ʻa e hoko mai ʻa e māmani foʻou ko iá ʻi he ʻosi ʻa hono toʻo atu ʻo taʻengata ʻa e fulikivanu ʻo e ngaahi meʻa ʻo e tuʻu ko ʻení. Ko ha māmani ʻe ʻikai ke toe ʻi ai ha mamahi. “[Ko e ʻOtua] te ne holoholo ʻa e loʻimata kotoa pē mei honau mata; pea ʻe ʻikai toe ai ha mate, pea ʻe ʻikai toe ai ha mamahi, pe ha tangi, pe ha ongosia; kuo mole ʻa e ngaahi meʻa muʻa.” (Fakahā 21:4) Ko ha meʻa mātuʻaki fehangahangai lahi ē mo e meʻa ʻoku tau sio takatakai ki ai ʻiate kitautolu ʻi he ʻaho ní!
Ko ia ai, ʻi he hoko ʻa e puké, lotu ki he ʻOtuá ki ha poupou. Pea tatau ai pē pe ʻokú ke puke pe moʻui lelei, ako ki he malava moʻoni ʻa e moʻui taʻengatá ʻo ʻikai ke toe ʻi ai ha puke. Langaʻi hake ʻa hoʻo tuí ʻi he talaʻofa alafalalaʻanga ko ʻeni ʻa e ʻOtuá ʻaki haʻo ako ʻi he ngaahi fakamatala ʻo kau ki ai ʻi he Tohitapú. Ako ki he panaki mai ʻo e founga ʻo hono teu ke fakahoko ʻa e taumuʻa ʻa e ʻOtuá ʻo kau ki he meʻa ko ʻení ʻo fakatatau ki heʻene taimi-tēpile pē ia ʻaʻana. ʻOua te ke veiveiua, he ʻoku fakapapauʻi mai kiate kitautolu ʻe he Folofola ʻa e ʻOtuá: “Te ne folofua ʻa mate ʻo taʻengata; pea ko Atonai Sihova te ne holoholo ʻa e loʻimata mei he mata fuape.”—ʻAisea 25:8.
[Fakamatala ʻi he lalo]
a ʻOku fakakaukau ʻa e niʻihi ko e ngaahi lea ʻi he Sēmisi 5:14, 15 ʻoku fekauʻaki mo e fakamoʻui mahaki ʻi he tuí. Ka ʻoku fakahā ʻe he potutohí ia ʻoku lea ʻa Sēmisi ʻo fekauʻaki mo e puke fakalaumālie. (Sēmisi 5:15e, 16, 19, 20) ʻOkú ne ekinakiʻi kinautolu ʻa ia kuo nau hoko ʻo vaivai ʻi he tuí ke ne ui ʻa e kau mātuʻá ki ha tokoni.
[Fakatātā ʻi he peesi 7]
Naʻe fakahoko ʻe he ngaahi fakamoʻui mahaki fakaemana ʻa Sīsuú ʻa honau ngaahi taumuʻá
[Fakatātā ʻi he peesi 8]
Sīsū ʻo liunga lahi ʻa e ngaahi mana fakamoʻui mahakí