ʻOku Hōifua ʻa e ʻOtuá ki he Fakamoʻui Mahaki ʻi he Tuí?
“NAʻA MAU sio ki he ngaahi meʻa fakaofo ʻi he ʻahó ni!” ʻIo, naʻe maongo ki he kau mamatá. Ko ha tangata naʻe mamatea ʻaupito naʻe fakamoʻui ia ʻi honau ʻaó. Naʻe tala ange ʻe he tokotaha faifakamoʻui mahakí ki he tangatá: “Tuʻu, pea toʻo ho fala, pea ʻalu ki ho ʻapi.” Pea ko e meʻa tofu pē ia naʻe fai ʻe he tangatá! Naʻe ʻikai pē ke toe kei mamatea ia. Tā neʻineʻi “fakamaloʻia ʻa e ʻOtua” ʻe kinautolu naʻa nau ʻi aí! (Luke 5:18-26) ʻOku hā mahino naʻe hōifua ʻa e ʻOtuá ki he faitoʻo ko ʻeni naʻe fai ʻe Sīsū Kalaisi ʻi he meimei taʻu ʻe 2,000 kuo maliu atú.
Kae fēfē ʻi he ʻahó ni? Ko ha meʻa lelei ʻa e fakamoʻui mahaki fakaemaná kiate kinautolu ʻoku ʻikai ke lava ʻo maʻu ki ai ha fakamoʻui fakafaitoʻó? Naʻe fai ʻe Sīsū ʻa e ngaahi mana fakamoʻui mahaki. Kuo taukaveʻi ʻe he kau fakamoʻui mahaki ʻi he ʻaho ní ko ʻenau faʻifaʻitaki kiate ia. ʻOku totonu ke fēfē ʻa e anga ʻo ʻetau vakai ki heʻenau ngaahi lau peheé?
ʻOku fakamatalaʻi ʻa e fakamoʻui mahaki ʻi he tuí ko ha “founga ʻo hono faitoʻo ʻo e ngaahi mahakí ʻaki ʻa e lotu pea mo e ngāueʻi ʻo e tui ki he ʻOtuá.” ʻOku fakapapauʻi mai ʻe he Encyclopædia Britannica: “Ko e hisitōlia ʻo e fakamoʻui mahaki ʻi he tuí ʻi he lotu faka-Kalisitiané naʻe kamata ʻi he ngaahi ngāue fakafaifekau fakafoʻituitui fakaofo ʻa Sīsū mo ʻene kau ʻapositoló.” ʻIo, naʻe fai ʻe Sīsū ʻa e ngaahi fakamoʻui mahaki fakaofo. ʻOku fai ʻe he kau fakamoʻui mahaki ʻo e ʻaho ní ʻa e ngaahi mana ʻo hangē ko ia naʻá ne faí?
Tui—Ko Ha Meʻa ʻOku Fiemaʻu?
Fakatatau ki he Black’s Bible Dictionary, ko Sīsū naʻá ne “fakapapauʻi ko e [tuí] ko ha fiemaʻu ia ki heʻene ngaahi mana fakamoʻui mahakí.” Ka naʻe pehē ʻa e meʻa naʻe fiemaʻú? Naʻe kounaʻi ʻe Sīsū ha tokotaha mahaki ke ne ʻuluaki maʻu ʻa e tui ki muʻa peá ne toki fakamoʻui ia? Ko e talí ʻoku ʻikai. Naʻe fiemaʻu ʻa e tui ia ki he tokotaha fakamoʻui mahakí ka naʻe ʻikai ke fiemaʻu pau ia ki he tokotaha mahakí. ʻI he taimi ʻe taha, naʻe ʻikai ke malava ʻe he kau ākonga ʻa Sīsuú ke fakamoʻui ha tamasiʻi mahaki moa. Naʻe fakamoʻui ʻe Sīsū ʻa e tamasiʻí pea ki mui mai naʻá ne tala ki heʻene kau ākongá ʻa e ʻuhinga naʻe ʻikai te nau lava ai ke fakamoʻui iá.“Pea ne pehe kiate kinautolu, Koeʻuhi pe ko hoʻomou tui vaivai.”—Mātiu 17:14-20.
Fakatatau ki he Mātiu 8:16, 17, ko Sīsū naʻá “ne fakamoʻui mo kinautolu kotoa pē naʻe puke.” Ko e moʻoni, naʻe ʻi ai ʻa e tui ʻa e kakai ko ʻení kia Sīsū ʻi ha tuʻunga siʻisiʻi ʻo fakatupunga ai ʻa ʻenau ʻalu kiate iá. (Mātiu 8:13; 9:22, 29) ʻI he taimi lahi naʻa nau haʻu ʻo kole ki muʻa peá ne toki fakamoʻui kinautolu. Kaekehe, naʻe ʻikai ke fiemaʻu ai ha fakahā ia pe ʻoku tui kae toki fai ʻa e maná. ʻI he taimi ʻe taha naʻe fakamoʻui ʻe Sīsū ha tangata heke naʻe ʻikai te ne ʻilo pe ko hai ʻa Sīsū. (Sione 5:5-9, 13) ʻI he pō ko ia naʻa nau puke ai ʻa Sīsuú, naʻá ne toe fakamoʻui ʻa e telinga ʻo e sevāniti ʻa e taulaʻeiki lahí, neongo ko e tangata ko ʻení naʻe kau ki he kulupu ʻo e ngaahi fili ʻo Sīsū naʻa nau haʻu ke puke iá. (Luke 22:50, 51) Ko e moʻoni, ʻi he taimi ʻe niʻihi, naʻa mo e kau maté naʻe fokotuʻu kinautolu ʻe Sīsū!—Luke 8:54, 55; Sione 11:43, 44.
Naʻe malava fēfē ʻe Sīsū ke fai ha ngaahi mana pehē? Koeʻuhi he naʻá ne falala ki he laumālie māʻoniʻoni, pe ivi ngāue ʻo e ʻOtuá. Ko e meʻa ia naʻá ne fai ʻa e fakamoʻuí, kae ʻikai ko e tui ʻa e tokotaha puké. Kapau te ke lau ʻa e ngaahi fakamatala ʻi he ngaahi Kosipelí, te ke toe fakatokangaʻi ai ko e ngaahi fakamoʻui mahaki naʻe fai ʻe Sīsuú naʻe siʻisiʻi pē ʻa e ngaahi faʻahinga ouau naʻe fai ki aí. Naʻe ʻikai ke fai ai ha tōʻonga ke fusi ʻa e tokangá pe ko ha lea ke ne ueʻi ʻa e lotó. ʻIkai ko ia pē, tatau ai pē pe ko e hā ha mahaki, naʻe ʻikai pē ke teitei taʻemalava ʻe Sīsū ke ne fakamoʻui. Naʻá ne lavameʻa maʻu ai pē, pea naʻe ʻikai ʻaupito ke ne ʻeke ha totongi ki ai.—Mātiu 15:30, 31.
ʻOku Tatau ʻa e Ngaahi Fakamoʻui Mahaki ʻi Onopooní Mo ia Naʻe Fai ʻe Sīsuú?
Ko e puké ko e palopalema lahi fakaʻulia, pea ʻi he taimi ʻoku hoko aí, ʻoku tau faʻa kumi ki ha faitoʻo. Kae fēfē kapau ʻoku tau nofo ʻi ha feituʻu ʻa ia ko e “kakaí ia, tautefito kiate kinautolu ʻoku masivá, ʻoku faitoʻo ʻe he kau ngāue mataotao ki he moʻui fakasinó ʻo hangē pē ko ha meʻa noá ʻo ʻikai ko e kakai”? Ko e tuʻunga ia naʻe fakatokangaʻi ʻe ha toketā ʻi ha fonua ʻe taha ʻi ʻAmelika Latina. Pea fēfē kapau ʻoku tau nofo ʻi ha feituʻu, ʻo tatau pē mo e fonua ko iá, ko e ‘peseti pē ʻe 40 ʻo e kau toketaá ʻoku nau taau feʻunga ke fai ʻa ʻenau ngāué’?
ʻI he sio ʻoku ʻikai ke toe ʻi ai ha meʻa ke faí, ʻoku ʻikai ke fai ha ofo ko e tokolahi ʻoku nau fakakaukau ʻe ʻaonga ke ʻahiʻahiʻi ʻa e fakamoʻui mahaki ʻi he tuí. Ka, ʻoku faʻa fehuʻia ʻa e ngaahi fakamoʻui ʻoku taukaveʻi kuo fai ʻe he kau fakamoʻui mahaki ʻi he tuí. ʻOku hangē ko ʻení, naʻe fakafuofua ko e toko 70,000 naʻe kau ki ha fakataha naʻe fai ʻi São Paulo, Pelēsila, ʻa ia ko ha ongo fakamoʻui mahaki naʻá na ‘malamalaki ha ngaahi matasioʻata lautohi ʻe lauingeau naʻe laku mai ʻe he kau fanongó, ʻo na talaʻofa ki he kau tuingofua ko ʻeni naʻe ʻonautolu ʻa e ngaahi matasioʻatá ʻe ʻikai te nau toe ngāueʻaki ʻa e matasioʻatá.’ ʻI ha fakaʻekeʻeke naʻe fai, naʻe fakahā faitotonu ʻe ha toko taha ʻo e ongo fakamoʻui mahakí ʻo pehē: “ʻOku ʻikai ke lava ke u pehē ʻe fakamoʻui kotoa ʻa e kau puke kotoa pē naʻá ma lotu ʻo kau ki ai. ʻOku makatuʻunga ia mei heʻenau tui. Kapau ʻoku tui ha tokotaha, ʻe fakamoʻui ia.” Naʻá ne tukuakiʻi ʻa e ʻikai maʻu ʻa e fakamoʻuí ko e ʻikai maʻu ʻa e tui ʻa e tokotaha naʻe puké. Kae manatuʻi, ʻoku hangē ko ia naʻa tau lave ki ai ki muʻa atú, naʻe tukuakiʻi ʻe Sīsū ʻa e ʻikai ke malava ʻa e fakamoʻuí ki he ʻikai maʻu ʻa e tui ʻe kinautolu ʻoku nau fai ʻa e fakamoʻui mahakí!
Naʻe talaʻofa ha tokotaha fakamoʻui mahaki ʻe taha te ne fakamoʻui ʻa e kanisā mo e mamatea. Ko e hā ʻa e meʻa naʻe hokó? Fakatatau ki he makasini ko e Veja, “ʻoku hā mahino naʻe ʻikai ke fakahoko ʻa e talaʻofa ko iá.” Pea lau hifo ʻo kau ki he angafai ʻa e tangatá ni: “Lolotonga ʻa e meimei houa ʻe ua, [ko e tokotaha fakamoʻui mahaki ʻi he tuí] naʻá ne fakafiefiaʻi ʻa e kau fanongó ʻaki ʻa e ngaahi malanga, ngaahi lotu, ngaahi fakaulu, hiva—naʻa mo hono ngāueʻaki ʻa e ngaahi tā, koeʻuhi ke tuli ʻa e ngaahi tēmeniō ʻoku nofo ʻi he ngaahi sino ʻo e kau tuí. Fakaʻosí, naʻá ne lī atu hono hēkesí mo hono holoholó ki he kau fanongo ko eni kuo fakakāveaʻi honau lotó pea ʻoatu mo ha peleti koeʻuhi ke tānaki ki ai ʻa e ‘ngaahi tokoni loto-fiefoaki.’” Naʻe ʻikai ʻaupito ke kole ha paʻanga ʻe Sīsū mo ʻene kau ʻapositoló koeʻuhi ko e ngaahi fakamoʻui mahaki fakaemaná, pea naʻe ʻikai ʻaupito ke nau kau ki ha ngaahi ʻulungaanga fakaefalefaiva pehē.
Ko ia, ʻoku hā mahino, ko e kau fakamoʻui mahaki ʻi he tui peheé ʻi onopooni ʻoku ʻikai te nau fai ʻa e meʻa naʻe fai ʻe Sīsuú. Pea ʻoku faingataʻa ke tui ʻoku tali ʻe he ʻOtuá ʻa e meʻa ʻoku nau faí. Ka neongo ia, ʻokú ne hōifua ki ha fakamoʻui mahaki fakaemana ʻi he ʻahó ni? Pe ʻoku ʻi ai ha founga ʻe lava ke tokoni ai kiate kitautolu ʻa ʻetau tuí ʻi he taimi ʻoku tau puke ai pe ko e faʻahinga ʻoku tau ʻofa aí?