Talanoa ki he Moʻuí
Kaumeʻa ʻi he Taʻu ʻe 60 pea ko e Toki Kamatá Pē Ē
ʻI ha efiafi faʻahitaʻu māfana ʻi he 1951, naʻe tuʻu ai ha kau talavou ʻe toko fā, ʻoku nau ʻi honau uofulu tupu siʻí kotoa, ʻi ha fanga kiʻi ʻotu loki telefoni ʻi Ithaca, Niu ʻIoke, U.S.A., ʻo fai ʻenau telefoni mamaʻo fiefia ki Michigan, Iowa, mo Kalefōnia. Naʻe ʻi ai ʻa e ongoongo lelei ke vahevahe!
ʻI HE Fepueli ki muʻá, naʻe aʻu ai ha kau tāimuʻa ʻe toko 122 ki South Lansing, Niu ʻIoke, ke kau ʻi he kalasi hono 17 ʻo e Akoʻanga Kiliatí. Naʻe ʻi he haʻohaʻonga ʻo e kau misinale ka hokó ʻa Lowell Turner, William (Bill) Kasten, Richard Kelsey, mo Ramon Templeton. Ko Lowel mo Bill, ko ʻena fakatou haʻu mei Michigan, ko Richard mei Iowa, pea ko Ramon mei Kalefōnia naʻe vave ʻenau hoko ʻo maheni lelei.
Toʻohema ki toʻomataʻu: Richard, Lowell, Ramon, mo Bill naʻa nau hoko ʻo kaungāmeʻa ʻi Kiliati
ʻI ha māhina ʻe nima ki mui, naʻe ʻi ai ʻa e fiefia lahi ʻi he taimi naʻe fanongonongo ai ʻe haʻu ʻa Tokoua Nathan Knorr mei he ʻuluʻi ʻapitangá ʻi māmaní ke lea ki he kau akó. Naʻe fakahaaʻi ʻe he fanga tokoua ʻe toko faá ʻenau holi ke ngāue fakataha ʻi he fonua tatau—kapau ʻe malava. Te nau ʻilo lahi ange he taimí ni fekauʻaki mo ʻenau ngaahi vāhenga-ngāue fakamisinale mulí? ʻIo, ko ia!
Naʻe fakautuutu ʻa e ʻamanakí ʻi he lea ʻa Tokoua Knorr ki he kalasí kotoa, ʻo kamata ke fakahā ʻenau ngaahi vāhenga-ngāue mulí. Ko e ʻuluaki faʻahinga naʻe ui ki he peletifōmú ko e kau talavou ʻe toko fā loto-siʻi kae fiemālie ko iá, kuo faifai pē pea nau ʻilo ʻe lava ke nau nofo fakataha! Ka ʻi fē? Ko honau ngaahi kaungākalasi ʻohovalé naʻa nau mapuna ʻi he pasipasi hokohoko ʻi he taimi naʻe fakahaaʻi ai ʻe ʻave kinautolu ki Siamane.
Kuo ofo ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova ʻi he feituʻu kotoa pē ʻi he lēkooti ko ia fekauʻaki mo e faitōnunga kuo fakahāhā ʻe he Kau Fakamoʻoni ʻi Siamané mei he 1933 ʻo faai mai ʻi he malumalu ʻo e pule ʻa Hitilaá. Naʻe manatu ʻa e kau ako tokolahi ki hono teuteu ʻa e ngaahi uta vala mo e ngaahi kofukofu CARE (Fetokoniʻaki Maʻá e ʻAve Paʻanga ʻa ʻAmelika ki ʻIulope) ki honau fanga tokoua ʻi ʻIulopé hili ʻa e Tau II ʻa Māmaní. Ko e kakai ʻa e ʻOtuá ʻi Siamané naʻa nau hoko ko e ngaahi faʻifaʻitakiʻanga tuʻu-ki-muʻa ʻo e tuí, loto-paú, loto-toʻá, mo e falala kia Sihová. ‘Ko eni te mau hoko moʻoni ʻo ʻiloʻi tonu ʻa e siʻi fanga tokoua mo e siʻi fanga tuofāfine ko ení,’ ko e manatu ia ʻi he fakakaukau ʻa Lowell. Tā neʻineʻi ke fiefia lahi ʻa e tokotaha kotoa pea fiemaʻu ai ke fai ha ngaahi tā telefoni ʻi he efiafi ko iá!
ʻI HEʻENAU ʻALU KI SIAMANÉ
Tataki ʻe Ramon ha kalasi ʻo e Ako Fakafaifekau ʻo e Puleʻangá
ʻI Siulai 27, 1951, naʻe mavahe ai ʻa e SS Homeland mei hono tauʻanga ʻi he East River ʻo Niu ʻIoké, pea naʻe heka ai ʻa e ngaahi kaumeʻa ʻe toko faá ʻi ha folau ʻaho ʻe 11 ki Siamane. Ko Tokoua Albert Schroeder, ko e taha ʻo ʻenau kau faiako ʻi Kiliatí pea ki mui aí ko ha mēmipa ʻo e Kulupu Pulé, naʻá ne akoʻi kia kinautolu ʻenau ngaahi ʻuluaki foʻi sētesi ʻi he faka-Siamané. Pea ko e kau pāsese Siamane kehekehe eni ʻi he vaká, mahalo ʻe lava ke nau ako ha meʻa lahi ange. Ka ʻoku hā ko e kau pāsesé ia naʻa nau lea ʻi he ngaahi lea faka-Siamane kehekehe. He meʻa fakapuputuʻu moʻoni!
ʻI he pongipongi Tūsite, ʻAokosi 7, hili ha kātekina ʻa e ngaahi vahaʻa taimi lua, naʻe faai pē ʻo tūʻuta ʻa e fanga tokouá ʻi he kelekele ʻo Siamané ʻi Hamburg. Naʻa nau sio ʻi he feituʻu kotoa pē ʻi he maumau kuo fai ʻe he tau ne toki ngata atu ʻi he taʻu pē ʻe ono ki muʻá. ʻI he mamahi he meʻa naʻa nau sio ki aí, naʻa nau heka ʻi ha lēlue fononga poʻuli ki Wiesbaden, ʻa e feituʻu naʻe tuʻu ai ʻa e ʻōfisi vaʻá ʻi he taimi ko iá.
Ngāue ʻa Richard ʻi he Mīsini Fakatuʻasila ʻi he Pēteli ʻi Wiesbaden
ʻI he hengihengi Pulelulú, naʻa nau fetaulaki ai mo ʻenau fuofua Fakamoʻoni ʻi Siamané—pea ʻāsinga ai mo ʻene hingoa faka-Siamané! Naʻe ʻave kinautolu ʻe Hans mei he tauʻanga lēlué ki Pēteli, ʻa ia naʻá ne tuku ai kinautolu ki ha tuofefine matuʻotuʻa ʻoku kiʻi tuʻu mālohi ʻa ia naʻe ʻikai lea faka-Pilitānia. Kae kehe, naʻá ne mātuʻaki fakakaukau ko e ngaahi fakangatangata fakaeleá ʻe lava ke ikuʻi ia ʻaki pē ʻa e lea leʻo-lahi ange. Ka neongo ʻene toutou lea leʻo-lahi angé, naʻá ne hoko ʻo toe feifeitamaki ange fakatouʻosi ia mo e fanga tokoua ʻe toko faá. Naʻe faai pē ʻo ʻasi mai ʻa Tokua Erich Frost, ʻa e sevāniti vaʻá ʻo talitali māfana kinautolu ʻi he faka-Pilitāniá. Naʻe fakaleleiʻi ai ʻa e ngaahi meʻá.
ʻI he ofi ke ngata ʻa ʻAokosí, naʻe kau ai ʻa e toko faá ki heʻenau ʻuluaki fakataha-lahi faka-Siamané, ko e ʻAsemipilī “Lotu Maʻa” ʻi Frankfurt am Main. Ko e tumutumu ʻo e kau maʻu fakataha ʻe toko 47,432 pea mo e moʻoniʻi meʻa ko ia ʻo e papitaiso ʻa e toko 2,373 naʻe toe fakafoʻou ai ʻa e faivelenga mo e holi ke malanga ʻa e fanga tokouá. Ka ʻi ha ngaahi ʻaho siʻi ki mui ai, naʻe fakahaaʻi ʻe Tokoua Knorr te nau nofo ʻi he Pētelí pea ʻe vaheʻi kinautolu ke ngāue ai.
Ko e ngaahi fiefia ʻi heʻenau vāhenga-ngāué naʻa nau tuipau kakato ai ʻoku ʻiloʻi maʻu pē ʻe Sihova ʻa e lelei tahá
Koeʻuhi naʻe pau hono lotó ki he ngāue fakamisinalé, naʻe tuʻo taha ai hono fakataleʻi ʻe Ramon ha faingamālie ke ʻalu ki he Pēteli ʻi he ʻIunaite Seteté. Kuo ʻikai ha fakakaukau ʻe taha ʻa Richard pe ko Bill ki he ngāue Pētelí. Ka ʻi heʻenau ngaahi fiefia hokohoko ʻi heʻenau vāhenga-ngāué naʻa nau tuipau kakato ai ʻoku ʻiloʻi maʻu pē ʻe Sihova ʻa e lelei tahá. He meʻa fakapotopoto leva ē ke falala ki heʻene takí kae ʻikai ki he ngaahi holi fakafoʻituitui ʻa kitá! Ko ia kuó ne ako ʻa e lēsoni ko ení ʻe fiefia ia ʻi he tauhi kia Sihova ʻi ha feituʻu pē pea ʻi ha faʻahinga vāhenga-ngāue pē kuo ʻoange kiate ia.
VERBOTEN!
Ko e tokolahi ʻi he fāmili Pēteli Siamané naʻa nau fiefia ke ʻiate kinautolu ʻa e kau ʻAmeliká ke lava ke nau ako ai he taimí ni ʻa e lea faka-Pilitāniá. Ka ʻi he ʻaho ʻe taha ʻi he loki kaí, naʻe tuʻu fakafokifā ai ʻa e ngaahi ʻamanaki ko ení. Ko Tokoua Frost, ʻi hono anga-māfana anga-mahení, naʻá ne kamata lea faka-Siamane fekauʻaki mo ha meʻa naʻe hā mātuʻaki mafatukituki. Ko e tokolahi taha ʻi he fāmilí naʻa nau hanganaki mātuʻaki fakalongolongo, ʻo nau sio fakamamaʻu ki heʻenau ngaahi peletí. Ko e kau toki aʻu foʻou maí, neongo ʻoku ʻikai malava ke nau mahinoʻi ʻa e meʻa naʻe lolotonga leaʻakí, naʻe kamata māmālie ke nau fakatokangaʻi ko ha meʻa ia fekauʻaki mo kinautolu. Ko ia ʻi he taimi naʻe lea leʻo-lahi ai ʻa Tokoua Frost, “VERBOTEN!” (“Tapui!”) ʻo toe leaʻaki leʻo-lahi ange ia ke fakamamafaʻí, naʻa nau ongoʻi manavasiʻi. Ko e hā kuo nau faí ke fakatupunga ai ha ngaahi ongo mālohi peheé?
Tokoua Frost (toʻomataʻu) mo e niʻihi lolotonga ha ʻaʻahi ʻa Tokoua Knorr (toʻohema)
Kuo ʻosi ʻa e kaí, pea kuo nau fakatovave kotoa ki honau ngaahi loki. Ki mui ai, naʻe fakamatala ha tokua: “Koeʻuhi ke mou lava ʻo tokoniʻi kimautolu, kuo pau ke mou malava ʻo lea faka-Siamane. Ko e ʻuhinga ia naʻe pehē ai ʻe Tokoua Frost ʻo ka mou toki ako ʻa e leá, ko e lea faka-Pilitānia atu kia kimoutolú ʻe VERBOTEN.”
Naʻe vave ʻa e talangofua ʻa e fāmili Pētelí. Naʻe ʻikai ngata pē heni hono tokoniʻi ʻa e kau haʻu foʻoú ke ako ʻa e lea faka-Siamané ka naʻe toe akoʻi ai kinautolu ko e akonaki ʻoku ʻomai ʻe ha tokoua ʻofá, naʻa mo ʻene ʻuluaki faingataʻa ke ngāueʻakí, ʻoku faʻa hoko pē ia ko e lelei maʻa kitautolu. Naʻe tapua mei he akonaki ʻa Tokoua Frost ʻene mahuʻingaʻia ʻi he lelei ʻa e kautaha ʻa Sihová pea mo ʻene ʻofa ki hono fanga tokouá.a Tā neʻineʻi ke hoko ʻa e toko faá ʻo ʻofa kiate ia!
AKO MEI HOTAU NGAAHI KAUMEʻÁ
ʻI ha mālōlō ʻeveʻeva ki Suisalani he 1952
Mei he ngaahi kaumeʻa manavahē-ʻOtuá ʻe lava ke tau ako ha ngaahi lēsoni mahuʻinga, ʻa ia ʻe iku ʻo tokoni ai ke tau hoko ko e ngaahi kaumeʻa lelei ange ʻo Sihova. Mei he fanga tokoua mo e fanga tuofāfine faitōnunga Siamané—ʻoku fuʻu tokolahi ke lave ki honau hingoá—naʻe ako ʻe he toko faá ʻa e meʻa lahi, ka naʻa nau toe feakoʻaki foki ʻia kinautolu. ʻOku fakamatala ʻa Richard: “Naʻe maʻu ʻe Lowell ha kiʻi ʻilo ki he lea faka-Siamané pea naʻá ne ngāueleleiʻaki ia, ka ko e toenga ʻo kimautolú naʻa mau fāinga ai. Koeʻuhi ko ia naʻe motuʻa taha ʻi heʻemau kulupú, naʻe ʻotomētiki pē ʻene hoko ko e tokotaha naʻa mau hanga ki ai ʻi he ngaahi meʻa fekauʻaki mo e leá pea ʻi he takimuʻá.” ʻOku manatu ʻa Ramon: “He fiefia ē ko au ʻi he taimi naʻe ʻomai ai ʻe ha tokoua Suisalani ke mau ngāueʻaki hono kiʻi fale ʻi Suisalani ki heʻemau fuofua mālōlō ʻeveʻeva hili ha taʻu ʻe taha ʻi Siamané! Ko ha uike ʻe ua maʻamautolu mo e ʻikai fāinga mo e lea faka-Siamané! Ka naʻe teʻeki te u fakakaukau pe ko e hā ʻe fai ʻe Lowell. Naʻá ne fakamatematē ke mau lau mo lāulea ki he potutohi fakaʻahó ʻi he pongipongi kotoa—ʻi he faka-Siamané! ʻI heʻeku loto-mamahi lahí, naʻe ʻikai te ne toe fakavaivai. Ka naʻa mau ako ha lēsoni mahuʻinga. Muimui he takimuʻa ʻa e faʻahinga ʻoku ʻi honau lotó ʻa e lelei taha maʻaú, naʻa mo e taimi ʻe niʻihi ʻoku ʻikai te ke loto ai ki aí. Ko e fakakaukau ko ení kuo ʻaonga ia kia kimautolu ʻi he faai mai ʻa e ngaahi taʻú pea kuó ne ʻai ke faingofua ange ke mau ʻulutukua ki he fakahinohino fakateokalatí.”
Naʻe toe ako ʻe he toko faá ke fakahoungaʻi ʻa e ngaahi poini fefeka ʻa e tokotaha ʻe tahá, ʻo hangē ko ia ko e lau ʻa Filipai 2:3: “ʻAki ʻa e anga-fakatōkilalo ʻo mou vakai ki he niʻihi kehé ʻoku nau māʻolunga ange ʻiate kimoutolu.” Ko ia ʻoku faʻa fakangeingeiaʻi ʻe he niʻihi kehé ʻa Bill ʻaki hono tuku kiate ia ʻa e ngaahi ngafa naʻe loto-lelei kotoa ki ai ʻa e toko tolú te ne lava ʻo fai lelei ange ia ʻia kinautolu. “ʻI he taimi ʻoku fiemaʻu ai ha ngaahi sitepu mafatukituki pe tamaki ke fai ke fakaleleiʻi ha ngaahi meʻa faingataʻa,” ko e manatu ia ʻa Lowell, “naʻa mau hanga kia Bill. Naʻá ne maʻu ʻa e pōtoʻi ʻo e feangainga mo e ngaahi tuʻunga tamakí ʻi he founga naʻa mau loto-tatau ʻoku totonu ke mau faí ka naʻe ʻikai nai ke mau loto-toʻa pe malava ke faí.”
NGAAHI NOFO MALI FIEFIA
Naʻe fili taha taha pē ʻa e toko faá ke mali. Ko ʻenau tuʻunga kaumeʻá naʻe makatuʻunga ia ʻi heʻenau kaungāʻofa kia Sihova mo e ngāue fakafaifekau taimi-kakató, ko ia naʻe pau ai ke nau kumi hanau hoa ʻoku loto-lelei ke ʻoatu ʻa e muʻomuʻa tahá kia Sihova. Kuo akoʻi kinautolu ʻe he ngāue taimi-kakató ko e foaki atú ʻoku fakafiemālie ange ia ʻi he maʻu maí pea ko e ngaahi holi fakafoʻituitui ko iá kuo pau ke ʻoange totonu hono tuʻunga māʻulalo ange ia ʻi he ngaahi meʻa ʻo e Puleʻangá. Naʻa nau fili ai ʻa e fanga tuofāfine kuo nau ʻosi fai ʻa e ngāue taimi-kakató ʻi he fili muʻomuʻa pē ʻa kinautolú. Naʻe iku ia ki ha ngaahi nofo mali ʻoku mālohi mo fakafiefia.
Ki ha tuʻunga kaumeʻa pe ko ha nofo mali ke mātuʻaki tuʻuloá, kuo pau ke kau ʻa Sihova ʻi he vahaʻangatae ko iá. (Koh. 4:12) Neongo naʻe tofanga ʻa Bill mo Ramon ki mui ʻi he mole hona ongo hoá ʻi he maté, kuó na fakatou hokosia ʻa e fiefia mo e poupou ʻe lava ke foaki ʻe ha uaifi faitōnunga. Ko Lowell mo Richard ʻokú na hokohoko atu ke maʻu ʻa e poupou ko ení, pea ko Bill, ʻa ia naʻe toe mali, naʻá ne fai ha fili fakapotopoto ki ha hoa ʻa ia ʻe malava ai ke ne kei ʻi he ngāue taimi-kakató.
ʻI he ngaahi taʻu ki muí, ko ʻenau ngaahi vāhenga-ngāué ne taki atu ai kinautolu ki he ngaahi feituʻu kehekehe—ʻo meimei ʻi Siamane, ʻAositulia, Lakisemipeki, Kānata, pea mo e ʻIunaite Seteté. Ko hono olá, naʻe taʻemalava ai ki he ngaahi kaumeʻa ʻe toko faá ke fakamoleki fakataha ʻa e taimi lahi taha naʻa nau mei loto ki aí. Ka neongo ʻenau vāmamaʻó, ʻoku nau kei fetuʻutaki maʻu pē, ʻo nau kaungāfiefia ʻi honau ngaahi tāpuakí pea mamahi fakataha ʻi heʻenau ngaahi mamahí. (Loma 12:15) Ko e ngaahi kaumeʻa hangē ko iá ʻoku taau ke fakamahuʻingaʻi pea ʻoku totonu ke ʻoua ʻaupito ʻe fakamaʻamaʻaʻi. Ko e ngaahi meʻaʻofa mahuʻinga ia meia Sihova. (Pal. 17:17) He tātātaha ē ke ʻi ai ha ngaahi kaumeʻa moʻoni he māmani ʻo e ʻaho ní! Ka ko e Kalisitiane kotoa pē ʻe lava ke ne maʻu ia ʻo hulu fau. ʻI he tuʻunga ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, ʻoku tau maʻu ʻa e tuʻunga kaumeʻa mo e ngaahi kaungātuí ʻi he māmaní kotoa, pea hiliō aí, mo e ʻOtua ko Sihová pea mo Sīsū Kalaisi.
Hangē ko ʻene moʻoni fekauʻaki mo kitautolú kotoa, ko e ngaahi hala ʻo e ngaahi kaumeʻa ʻe toko fā ko ení kuo fonu faingataʻa ʻi he taimi ʻe niʻihi—pe koeʻuhí ko hono hokosia ʻa e mamahi ʻo e mole ha hoa mali, ko e loto-mafasia ʻi he fekuki mo ha mahaki faingataʻa, ko e ngaahi hohaʻa ki hono tokangaʻi ha ongo mātuʻa taʻumotuʻa, ko e ngaahi faingataʻa hono ʻohake ha fānau lolotonga ʻa e ʻi he ngāue taimi-kakató, ko e ongoʻi hohaʻa ʻi hano tali ha ngaahi vāhenga-ngāue fakateokalati foʻou, pea ʻi he taimí ni ko e fakautuutu ʻo e ngaahi palopalema ʻo e taʻumotuʻá. Ka ʻoku nau toe ʻilo foki mei he taukeí ko e ngaahi kaumeʻá—tatau ai pē pe ʻoku ofi pe mamaʻo—ʻoku tokoniʻi ai ʻa e kau ʻofa kia Sihová ke fekuki lavameʻa mo e ngaahi pole kotoa pē.
KO HA TUʻUNGA KAUMEʻA MO VAKAI ATU KI ʻITĀNITI
Ko e meʻa lelei ia ʻa e fakatapui ʻe Lowell, Ramon, Bill, mo Richard kinautolu kia Sihova ʻi honau ngaahi vahaʻa taʻu taki taha ko e 18, 12, 11, mo e 10 pea ʻi he vahaʻa taʻumotuʻa ʻo e 17 mo e 21, naʻa nau fai kotoa ai ʻa e ngāue taimi-kakató. Naʻa nau fai ʻa e meʻa ko ia naʻe fakalototoʻaʻi ʻe he Koheleti 12:2 [12:1, PM] ke nau faí: “Manatu ki he ʻAfifio naʻe ngaohi koe lolotonga hoʻo talavou.”
Kapau ko e tangata Kalisitiane kei talavou koe, tali kapau ʻe malava ʻa e fakaafe ʻa Sihova ke hū ki he ngāue taimi-kakató. Pea fakamālō ki heʻene anga-lelei maʻataʻataá, ʻokú ke hokosia nai ʻa e ngaahi fiefia—hangē ko ia kuo maʻu ʻe he ngaahi kaumeʻa ʻe toko fā ko ení—ʻo e ngāue ʻi he sēketí, fakavahé, pe ngāue soné; ʻo e ngāue ʻi he Pētelí, ʻo kau ai ʻa e ngaahi Kōmiti Vaʻá; ʻo e faiako ʻi he Ngāue Fakafaifekau ʻo e Puleʻangá mo e ngaahi ako Ngāue Tāimuʻá; pea mo e malanga ʻi he ngaahi fakataha-lahí, fakatouʻosi ʻa e lalahi mo e iiki. He fiefia ē ko e toko fā ko ení ʻi hono ʻilo ko e laui mano kuo nau maʻu ʻaonga mei heʻenau ngāué! Naʻe malava kotoa ení koeʻuhi pē ʻi heʻenau kei talavoú, naʻa nau tali ʻa e fakaafe anga-ʻofa ʻa Sihova ke tauhi kiate ia ʻaki honau kotoá.—Kol. 3:23.
Toʻohema ki toʻomataʻu: Richard, Bill, Lowell, mo Ramon ʻoku nau fakataha ʻi Selters ki he fakatapui ʻo e ngaahi langa ʻo e vaʻa foʻou ʻi he 1984
ʻI he ʻahó ni, ʻoku toe ngāue fakataha pē ʻa Lowell, Richard, mo Ramon ʻi he ʻōfisi vaʻá, ʻa ia he taimí ni ʻoku ʻi Selters, Siamane. ʻOku fakamamahi ke leaʻaki, naʻe mate ʻa Bill ʻi he 2010 lolotonga ʻene ngāue ko ha tāimuʻa makehe ʻi he ʻIunaite Seteté. Meimei ʻi he taʻu ʻe 60 ʻo ha tuʻunga kaumeʻa mātuʻaki makehe ʻa e toko faá kuo veteki ʻe he maté! Ka ko hotau ʻOtuá, ʻa Sihova, ʻe ʻikai ʻaupito ngalo ai hono ngaahi kaumeʻá. ʻOku pau moʻoni ʻi he malumalu ʻo e pule hono Puleʻangá, ko e tuʻunga kaumeʻa faka-Kalisitiane kotoa pē kuo motuhi fakataimi ʻe he maté ʻe toe fakafoki mai.
“ʻI he kotoa ʻo e taʻu ʻe 60 ʻo ʻetau kaumeʻá, ʻoku ʻikai lava ke u manatuʻi ha mōmeniti kovi ʻe taha”
Ki muʻa siʻi pē ke ne maté, naʻe tohi ʻe Bill: “ʻI he kotoa ʻo e taʻu ʻe 60 ʻo ʻetau kaumeʻá, ʻoku ʻikai lava ke u manatuʻi ha mōmeniti kovi ʻe taha. Ko ʻetau kaumeʻá kuo hoko maʻu pē ia ko ha meʻa mātuʻaki makehe kiate au.” ʻA ia ki hono ngaahi kaumeʻa ʻe toko tolú, ʻi ha hokohoko atu ʻenau tuʻunga kaumeʻa ʻi he vakai māʻalaʻala atu ki he māmani foʻoú, naʻa nau tānaki mai leva, “Pea ko ʻemau toki kamatá pē ē.”
a Ko e talanoa mālie ki he moʻui ʻa Tokoua Frost naʻe pulusi ia ʻi he The Watchtower ʻo ʻEpeleli 15, 1961, peesi 244-249.