Beenukotik sok te Dios ta kʼajkʼal ini te ay bayal wokolil
«Te Enoc maba la skom sba ta beel sok te smelelil Diose. Maʼyuk machʼa la yilix-a, melel ikʼot bael yuʼun te Diose» (GÉNESIS 5:24).
1. ¿Bin wokoliletik yak ta kʼaxel ta kʼajkʼal ini?
¡YORAIL WOKOL! ¡Yuʼunix jich-a, jaʼto tal ta 1914 kʼalal jajch ta wentainwanej te Wentainel yuʼun Dios te ants winiketik ay swokolik yuʼun te kontrainel sok utsʼinel! Jaʼto tal-abi yakotik ta kuxinel ta «slajibal kʼajkʼal». Tulan wokolil jich bitʼil te wiʼnal, chamel, tulan nijkel sok guerraetik te yakʼojbey swokol te ants winiketik te maʼyuk jich kʼoem ta pasel (2 Timoteo 3:1; Apocalipsis 6:1-8). Te j-abatotik yuʼun te Jehová ay jwokoltik-euk. Ta jpisiltik aynanix jwokoltik-a chikan teme tulan o maʼuk ta skaj te yakotik ta kuxinel ta yorail wokol. Te bin ya yutsʼinotik ta jkuxlejaltik jaʼ te maʼyuk jtakʼintik, te política, te miltamba sok te ay bayal chamel.
2. ¿Bin wokoliletik ya sitintayik te j-abatetik yuʼun te Dios?
2 Jaʼnix jich bayal j-abatetik yuʼun Dios kujchem yuʼunik te tenel ya yakʼ te Satanás ta stojol «te machʼatik ya schʼuunbeyik smantal te Diose sok te yichʼoj yaʼtelik ta yalbeyel skʼoplal te Jesuse» (Apocalipsis 12:17). Manchukme ma jpisiltikuk te jich ya xkʼax ta jtojoltik, te smelelil j-abat yuʼun Dios ya spas tulan ta stsalel te Pukuj sok te espíritu yuʼun te ya x-aʼtej ta yoʼtan te ants winiketik (Efesios 2:2; 6:12). Jaʼ yuʼun ya skʼan te wikʼiluk jsitik yuʼun maba ya yochintayotik te espíritu-abi, jich bitʼil ta kaʼteltik, ta escuela sok ta bayuk te banti ya jtatik ants winiketik te ma smulanik te bin smelelil.
Beenukotik sok te Dios ma jaʼuk sok te ants winiketik
3, 4. ¿Bin yuʼun ma pajaluk stalel te j-abatetik yuʼun Dios sok te ants winiketik?
3 Te jchʼuunjeletik ta sbabial siglo, jaʼnix jich la spasik tulan yuʼun ma x-ochintayotik yuʼun te schopol talel te ants winiketik, jich ma pajaluk kʼotik sok te machʼatik maʼyuk schʼuunel yoʼtanik. Te Pablo jich la stsʼibay: «Jich yuʼun ya kalbeyex sok ya jkʼanbeyex wokol ta sbiil te Kajwaltik te manchuk jichukix akuxlejalik te bin-utʼil te jyanlumetik te ma xtuun te snopojibal yuʼunike. Ayik ta ijkʼal kʼinal te snopojibal yuʼunik sok namal ayik ta stojol te kuxlejalil te ya yakʼ te Diose ta skaj te maʼyuk bin ya snaʼik sok kʼax tulan te yoʼtanike. Te bitʼil maʼyukix kʼexlal ta yoʼtanik, maʼyukix skʼexlalik ta skʼaxuntayel mantal sok ya xjelawik ta spasel te bintik ilobtik sbae» (Efesios 4:17-19).
4 Te bin la yal te Pablo ya yakʼ kiltik te kʼax chʼayemik ta swenta te schʼuunel yoʼtanik sok te stalelik ta namey, jaʼnix jich ta kʼajkʼal ini. Jich bitʼil te jchʼuunjeletik ta sbabial siglo te joʼotike ma jichukix jkuxlejaltik te bin-utʼil te jyanlumetik, melel jaʼ ya jmulantik te majtanil te ya xbeenotik sok te Diose. Manchukme ay machʼatik ya yalik te ma xjuʼ te ya xbeenotik sok te Dios melel jmulawilotik sok maʼyuk jkʼoplaltik, pero te Biblia ya yal te ya xjuʼ sok jaʼnix te Jehová ya skʼan te jich ya jpastik. Ta siglo VIII kʼalal mato xtal-a te Cristo te j-alwanej Miqueas jich la stsʼibay: «Te bin ya scʼambat ta atojol: ha te yac apas te bin toj ta pasel, te cʼux ta awoʼtan te cʼuxultaywanej, soc te peqʼuel yac awacʼ aba ta stojol te Dios awuʼune» (Miqueas 6:8).
¿Bin yuʼun sok bin-utʼil ya xbeenotik sok te Dios?
5. ¿Bin-utʼil te ya xjuʼ xbeen sok Dios jtul ants winik te jmulawile?
5 ¿Bin-utʼil ya xjuʼ xbeenotik sok te Dios te spisil ya xjuʼ yuʼun sok te ma chikanuk ta ilele? Ta melel ma jichuk ya xbeenotik sok Dios jich bitʼil te kʼalal ay machʼa ya xbeenotik soke. Kʼalal te Biblia ya yalbey skʼoplal «beel» jaʼ ya skʼan ya yal te «ya jtʼuntik te bin ya yichʼ pasel».a Jaʼ yuʼun te kʼalal ya kaltik te ya xbeenotik sok te Dios ya skʼan ya yal te jaʼ ya jpastik te bin ya yal sok te bin ya smulan. Kʼalal jich ya jpastik ma pajalukotik sok te ants winiketik, pero yuʼunix jich ya skʼan ya spas-a te jchʼuunjeletike.
6, 7. ¿Bin yuʼun te jaʼ lek te ya xbeenotik sok te Diose?
6 Te Jehová jaʼ Jpaswanej kuʼuntik jaʼ yakʼojbotik te jkuxlejaltik sok yakʼojbotik spisil te bin-utʼil ya xjuʼ jkanantay bajtik (Apocalipsis 4:11). Jaʼ yuʼun, jaʼ ay sderecho te ya yalbotik te bin ya skʼan ya jpas ta jkuxlejaltik. Jaʼnix jich teme ya xbeenotik sok te Dios ya jta jlekilaltik yuʼun melel jich ya xjuʼ ya jtatik perdón yuʼun te jmultik sok ya xjuʼ kuxinotik ta sbajtelkʼinal. Te jTatik ta chʼulchan ya yakʼbotik lekil mantaliletik te bitʼil ya xbeenotik sok, manchukme jmulawilotik lek ya xkuxinotik ta yolil te balumilal te ay ta skʼab te pukuj. (Juan 3:16; 2 Timoteo 3:15, 16; 1 Juan 1:8; 2:25; 5:19). Jaʼnix jich teme ya xbeenotik sok te Diose yame kakʼtik lamal kʼinal sok jun-nax ay te congregación (Colosenses 3:15, 16).
7 Te yan bin yuʼun mukʼ skʼoplal te ya xbeenotik sok te Diose jaʼ yuʼun te ya kakʼtik ta ilel te machʼa ya kakʼ bajtik ta wentainel yuʼun te jaʼ te kʼop jajch ta nichimal kʼinal Edén (Génesis 3:1-6). Ta swenta te bin ya jpas ta jkuxlejaltik ya kakʼtik ta ilel te jaʼ ya jkoltaybeytik skʼoplal te Jehová sok ma xiwotik ta yalel te jaʼnax stukel te kʼax toyol aye (Salmo 83:18). Jichme ya kakʼtik ta ilel te ya jkʼantik te ya yichʼ chʼultesbeyel te sbiil sok te yakuk yichʼ pasel te skʼanojel yoʼtane (Mateo 6:9, 10). Te machʼatik ya xbeenik sok te Dios ya yakʼik ta ilel te ay spʼijilik, snaʼojik te yakik ta beel ta lekil be, melel te Jehová jaʼ «te Dios te ay spʼijil yoʼtan stukele» maʼyuk bin-ora ya schʼay (Romanos 16:27).
8. ¿Pajalbal te jkʼajkʼaleltik ini sok ta kʼajkʼaleltik te kuxin te Enoc sok te Noé?
8 Ta kʼajkʼaleltik ini kʼax wokol melel teb ma spisiluk te ants winiketik ma skʼan ya x-abatinik ta stojol te Jehová ¿yabal xjuʼ te ya jchʼuuntik te mantaliletik yuʼun te Dios? Ya jtatik te sujtib kʼalal ya jnoptik te ejemplo yuʼun te winiketik te kuxinik ta namey te jun yoʼtan la yakʼ sbaik manchukme ay bayal wokolil-a. Te winiketik-abi jaʼ te Enoc sok te Noé. Ta schebalik kuxinik ta kʼajkʼaleltik te kʼax chukʼultik sba jich bitʼil ta ora ini. Ta skʼajkʼalel te Noé te balumilal nojel ta utsʼinwanej sok spasel mulil. Manchukme jich-abi te chaʼtul winiketik ma la yakʼ sbaik ta tsalel yuʼun te schopolil te Balumilal jaʼ beenik sok te Jehová. ¿Bin-utʼil juʼ yuʼunik? Yuʼun ya kakʼbeytik sujtib, ta artículo ini ya jnoptik te ejemplo yuʼun te Enoc sok ta yan artículo jaʼ ya jnoptik te ejemplo yuʼun te Noé.
Te Enoc been sok te Dios ta kʼajkʼal te ay bayal wokolil
9. ¿Bin ya jnaʼtik ta stojol te Enoc?
9 Te Biblia ya yal te Enoc jaʼ sbabial te machʼa been sok te Jehová: «Te kʼalal ayinemix-a te Matusalén, [...] te Enoc, maba la skom sba ta beel sok te smelelil Diose» (Génesis 5:22). Kʼalal la yichʼix alel-a te jayeb jaʼbil kuxin —bayal jaʼbil ya kaʼiytik ta kʼajkʼal ini—, pero ta namey maʼuk- te Biblia jich ya yal: «Te Enoc maba la skom sba ta beel sok te smelelil Diose. Maʼyuk machʼa la yilix-a, melel ikʼot bael yuʼun te Diose» (Génesis 5:24). Jich yilel te Jehová la yikʼ bael ta yan lugar yuʼun jich ma xyichʼ utsʼinel yuʼun-a te skontratak (Hebreos 11:5, 13). Te Biblia maʼyuk bayal buelta ya yalbey skʼoplal te Enoc. Manchukme jich-abi ya jnaʼtik te kuxin ta kʼajkʼaleltik te bayal wokol-a.
10, 11. 1) ¿Bin-utʼil pujk bael te mulil kʼalal la skʼaxuntayik mantal te Adán sok te Eva? 2) ¿Bin albilkʼop la yal te Enoc sok bin yaʼiyel la yaʼiyik te machʼatik la yaʼiyik stojole?
10 Kiltik bin-utʼil oranax pujk bael te mulil kʼalal la skʼaxuntay mantal te Adán. Te Biblia ya yal te Caín te sba snichʼan te Adán jaʼ te sbabial te machʼa la yaʼiy milaw, melel la smil te yijtsʼin Abel (Génesis 4:8-10). Kʼalal lajemix-a te Abel te Adán sok te Eva la staik yan alal te la yakʼbeyik sbiilin Set. Jich ya yichʼ alel ta stojol: «Te Set ayin jtul snichʼan te Enós la yakʼbey sbiilin. Ta yorail-abi, te ants winiketik jajch yalbeyik sbiil te Jehová» (Génesis 4:25, 26). Mel-oʼtantik sba kʼalal ya yal te «jajch yalbeyik sbiil te Jehová» maba smelelil jaʼ snitojbey sba skʼoplal sok-a te apostataetik.b Bayal jaʼbil ta patil te kʼalal ayinemix-a te Enós jtul stsʼumbal te Caín te Lamec sbiil la tsʼibay tʼujbil kʼopetik ta stojol te yinamtak, te banti la yalbey skʼoplal jtul kerem te ejchentesot yuʼun, jaʼ yuʼun jich la yal: «Teme jukeb buelta ya skʼan akʼbeyel spakol te machʼa ya smil te Caín, 77 buelta ya skʼan akʼbeyel spakol te machʼa ya smil te Lamec» (Génesis 4:10, 19, 23, 24).
11 Te bin la kalbeytikix skʼoplale ya yakʼ ta ilel oranax pujk ta stojol te stsʼumbal te Adán te bin chopol la yotses te Satanás ta nichimal kʼinal Edén. Jich ay-a te Balumilal kʼalal kuxin te Enoc, abatin jich bitʼil alwanej ta stojol Jehová, te bin la yale yato xtuun kuʼuntik ta kʼajkʼal ini. Te Judas ya yakʼ ta naʼel te albilkʼop la yale «¡Ilawil! Talix te Jehová sok te bayal ta mil chʼul-abatetik yuʼun ta yichʼel ta kʼop spisil te ants winiketik sok ta yakʼbeyel castigo yuʼun smulik spisil te machʼatik ma x-ichʼotik ta mukʼ yuʼune. Jich ya spas te Dios ta skaj te bayal ta chajp mulil ya spasik sok te kʼaxto ya xbolkʼoptayotik yuʼune» (Judas 14, 15). Te kʼopetik ini ya xkʼot ta pasel ta Armagedón (Apocalipsis 16:14, 16). Te machʼatik «bayal ta chajp mulil ya spasik» maba lek la yaʼiyik te albilkʼop la yal te Enoc. Jaʼ yuʼun te Jehová ta skaj te kʼux ta yoʼtan te Enoc la yikʼ bael ta yan lugar yuʼun ma utsʼinot yuʼun-a te skontratak.
¿Banti la sta smukʼul yoʼtan te Enoc yuʼun ya xbeen sok te Diose?
12. ¿Bin yuʼun te maba pajal stalel te Enoc sok te ants winiketik te kuxinik ta skʼajkʼalel-abi?
12 Te Adán la schʼam yaʼiy te bin la yal te Satanás ta nichimal kʼinal Edén jich bitʼil la spas te Eva. Jaʼnix jich la stoy sba ta stojol te Jehová (Génesis 3:1-6). Yan stukel te Abel la schʼuunbey smantal te Dios jaʼ yuʼun lek ilot yuʼun (Génesis 4:3, 4). Mel-oʼtantik sba, te stsʼumbal te Adán ma la skʼayinbeyik stalel te Abel, jaʼnax stukel te Enoc te ayin bayal siglo ta patil. ¿Bin yuʼun te ma pajaluk stalel sok te yantik? Te jpuk-kʼop Pablo la yakʼbey sujtib te jojkʼoyel ini, kʼalal jich la yal: «Ta swenta schʼuunel yoʼtan te Enoc, la yichʼ ikʼel bael ta yan lugar yuʼun jich ma xyil-a te lajele sok maʼyuk machʼa taot ta leel yuʼun, melel ikʼot bael ta yan lugar yuʼun te Diose. Te kʼalal mato xyichʼ ikʼel bael-ae, akʼbot snaʼ te lek ilot yuʼun te Diose» (Hebreos 11:5). Te Enoc tey ochem skʼoplal «ta bayal ta tul testigoetik» te ya yal te Biblia, te jaʼik lekil ejemplo kuʼuntik ta swenta te schʼuunel yoʼtanik (Hebreos 12:1). Ta swenta te schʼuunel yoʼtan toj kuxin kʼaxem ta trecientos jaʼbil, kʼaxemto-a te bitʼil ya kuxinotik ta kʼajkʼal ini.
13. ¿Bin yilel schʼuunel yoʼtan te Enoc?
13 Te Pablo jich la stsʼibay ta swenta te schʼuunel yoʼtan te Enoc sok te yantik testigoetik: «Te chʼuunel oʼtanil jaʼ te ya jnaʼtik te yananix xkʼot ta pasel-a te bin yakotik ta smaliyele, jaʼ ya yakʼ jnaʼtik te yuʼun-nix smelelil-a te bin ma chikanuk ta ilele» (Hebreos 11:1). Yuʼunix jich-a, te chʼuunel oʼtanil jaʼ te ya jnaʼtik te yananix xkʼot ta pasel-a te bin yakotik ta smaliyele. Te bin yakotik ta smaliyele, jaʼ ya stij koʼtantik kʼalal ay bin ya jnoptik spasel ta jkuxlejaltik. Te bitʼil jich schʼuunel yoʼtan te Enoc, jaʼ koltayot yuʼun jun yoʼtan la yakʼ sba ta stojol Dios manchukme joytaybil ta chopol ants winiketik.
14. ¿Bin kʼoem ta yoʼtan ta lek te Enoc te bitʼil stsakoj yip te schʼuunel yoʼtan?
14 Te smelelil chʼuunel oʼtanil ya jtatik kʼalal ya xkʼot ta koʼtantik ta lek te smelelil kʼope. ¿Bin kʼoem ta yoʼtan ta lek te Enoc? (Romanos 10:14, 17; 1 Timoteo 2:4). Snaʼoj ta lek te bin kʼot ta pasel ta tsʼunbil kʼinal Edén. Laniwan yichʼ albeyel bin yilel-euk te kuxlejalil ta tsʼunbil kʼinal-abi te aytoniwan-a, pero maʼyuk machʼa ya xjuʼ ya x-ochix tey-a (Génesis 3:23, 24). Jaʼnix jich snaʼoj te skʼanojel yoʼtan te Dios jaʼ te ya snojesik te Balumilal ta yal snichʼnab te stsʼumbal te Adán sok te yakuk skʼatpʼunik ta nichimal kʼinal (Génesis 1:28). Mukʼniwan skʼoplal ta yoʼtan te bitʼil te Dios la yal te ya yakʼ tal jun tsʼumbalil te ya stsʼoʼbey ta tekʼel sjol te Satanás sok ya slajinbey skʼoplal te wokolil (Génesis 3:15). Te albilkʼop te la yal te Enoc ya jtatik ta carta yuʼun Judas, ya yalbey skʼoplal te ya yichʼ lajinel te stsʼumbal te Satanás. Te ya yakʼbey smajtan te machʼatik sok spisil yoʼtanik ya xleot yuʼune. Te bitʼil ay schʼuunel yoʼtan te Enoc jnaʼojtik te yichʼoj ta mukʼ te Jehová sok te snaʼoj «te ya yakʼbey smajtan te machʼatik sok spisil yoʼtanik ya xleot yuʼune» (Hebreos 11:6). Manchukme te Enoc ma snaʼoj spisil te bin ya jnaʼtik ta ora ini la yakʼ ta ilel te tulan te schʼuunel yoʼtan te jaʼ koltayot yuʼun jun yoʼtan la yakʼ sba kʼalal kʼax tulan swokol.
Jnopbeytik stalel te Enoc
15, 16. ¿Bin-utʼil ya xjuʼ kʼayinbeytik stalel te Enoc ?
15 Jich bitʼil te Enoc, jaʼnix jich te joʼotik ya jkʼantik te ya kakʼbeytik tseʼelil yoʼtan te Jehová, manchukme ay bayal wokolil, jaʼ yuʼun lek te ya jnopbeytik te ejemplo yuʼun. Bayal skʼoplal te ya jnaʼbeytik sba ta lek te Jehová sok te skʼanojel yoʼtan sok ya skʼan te maʼyuk bin-ora ya xchʼay ta koʼtantik. Pero ma jaʼuknax-abi, jaʼnix jich ya skʼan te ya kakʼtik te ya stojobtes te jkuxlejaltik (Salmo 119:101; 2 Pedro 1:19). Ya skʼan te jaʼ ya jtʼuntik te snopojibal yuʼun te Dios sok ya jpastik tulan yuʼun spisiluk-ora lek te bin ya jtatik ta nopel sok te bin ya jpastik lekuk yoʼtan yuʼun.
16 Te Biblia ma xyalbey skʼoplal teme ay yantik-xan j-abatetik yuʼun Dios ta skʼajkʼalel te Enoc, pero ya xkʼot ta koʼtantik te stukel-a o ma bayalik-a. Jaʼnix jich ta kʼajkʼal ini maba bayalotik, manchukme jich-abi, maba ya xchebaj koʼtantik yuʼun. Te Jehová ya skoltayotik manchukme ay machʼatik ya skontrainotik (Romanos 8:31). Te Enoc maba xiw ta yalel te ya yichʼ lajinel te chopol ants winiketik. Jaʼnix jichotik-euk, maba ya xiwotik te yalel te «lek yachʼil kʼop yuʼun te Wentainel» manchukme ya kichʼtik tseʼlayel, kontrainel sok tenel (Mateo 24:24). Te Enoc maba bayal tiempo kuxin jich bitʼil te yantik ta kʼajkʼal-abi. Pero ma jaʼuk la smukʼulin yoʼtan te bin ay ta balumilal, jaʼ la smukʼulin yoʼtan te bin jamal yaloj te Jehová (Hebreos 11:10, 35). Jaʼnix jichotik-euk, jaʼ smukʼulinoj koʼtantik te ya xkʼot ta pasel te skʼanojel yoʼtan te Jehová. Jaʼ yuʼun ya jpʼajtik te bintik ya sjap te balumilal, te bin ya jpastike, jaʼ te ya jtuuntestik te kiptik sok te bin ay kuʼuntik ta spasbeyel yaʼtel te Jehová.
17. ¿Bintik ya jnaʼbeytik skʼoplal te ma la snaʼ stukel te Enoc, jaʼ yuʼun bin ya skʼan ya jpastik?
17 Te Enoc schʼuunoj yoʼtan te ya xtal biluk-ora te tsʼumbalil yaloj te Jehová. Kʼaxemniwan 2 mil jaʼbil te xtaluk te tsʼumbalil-abi —Jesucristo—, la stoj te jmultik sok la sjam te be yuʼun jich ya xjuʼ jtatik te kuxinel ta sbajtelkʼinal jaʼnix jich te Enoc sok yantik j-abatetik te jun yoʼtanik ta stojol Jehová te kuxinik ta namey kʼinal. Te tsʼumbalil ini te jaʼix Ajwalil ta chʼulchan yuʼun te Wentainel yuʼun te Dios, la schʼojix koel tal ta Balumilal te Pukuj, jaʼ yuʼun ay bayal wokolil ta bayuk (Apocalipsis 12:12). Ta kʼajkʼal ini bayal bin ya jnaʼtik, ma jichuk bitʼil te Enoc. Jaʼ yuʼun tulanuk te schʼuunel koʼtantik jich bitʼil te Enoc. Ayuk smukʼul koʼtantik ta stojol Jehová te ya skʼotes pasel te bin yaloj sok te jaʼuk ya stij koʼtantik ta spasbeyel te yaʼtel. Jich bitʼil te Enoc, beenukotik sok te Dios manchukme ay bayal wokolil.
[Notas]
a Ilawil te libro Perspicacia para comprender las Escrituras, vol. 2, pág. 692, párr. 4. Jaʼ spasojik te testigoetik yuʼun Jehová.
b Te Jehová jaʼ nail la skʼopon te Adán sok lek la yil te majtanil la yakʼ te Abel soknix la skʼopon te Caín kʼalal mato yakʼoj sba ta tsalel yuʼun-a te ilimba sok te lab-oʼtanil te jich la yaʼiy milaw yuʼun. Jaʼ yuʼun te kʼalal ya yal te «jajch yalbeyik sbiil te Jehová» ma jaʼuk yak yalbeyel skʼoplal te smelelil yichʼel ta mukʼ te Dios.
¿Bin sujtib ya awakʼbey?
• ¿Bin ya skʼan ya yal te ya xbeenotik sok te Diose?
• ¿Bin yuʼun jaʼ lek te ya xbeenotik sok te Diose?
• ¿Bin koltayot yuʼun te Enoc yuʼun been sok te Dios manchukme kʼax chukʼultik sba te kʼajkʼaleltik-abi?
• ¿Bin-utʼil ya xjuʼ kʼayinbeytik stalel te Enoc?
[Fotoetik]
Ta swenta schʼuunel yoʼtan «Te Enoc maba la skom sba ta beel sok te smelelil Diose»
[Fotoetik]
Ya schʼuun ko’tantik te ya xbajt sk’otes ta pasel spisil te bin yaloj te Jehová
[Fotoetik]
Ants foto yuʼun te: FAO/B. Imevbore; na te yak ta jinel koel: San Hong R-C Picture Company