Sossopwelo Le Föri Minne Mi Mürinnö

“Oupwe . . . fori minne mi murinno.”​—LUK 6:35.

1, 2. Pwata esap mecheres ach föfför mürinnö ngeni ekkewe ekkoch?

ACH föfföri minne mi mürinnö ngeni ekkewe ekkoch esap mecheres. Eli chokkewe sia tonger resap tongekich are föfför mürinnö ngenikich. Inaamwo ika sia achocho le älisi aramas lon pekin ngün ren ach äiti ngeniir “ewe kapas allim mi ling me ren ewe Kot mi feioch” me Nöün we, nge eli resap mochen aüseling, are resap meefi kilisou. (1 Tim. 1:11) Ekkoch repwe pwäratä pwe iir “chon oput an Kraist we iraan ninni.” (Fil. 3:18, NW) Kich Chon Kraist, ifa ussun föfförüch ngeniir?

² Jises Kraist a ereni nöün kewe chon käeö: “Oupwe tongei ekkewe chon oput ami, o oupwe fori minne mi murinno.” (Luk 6:35) Iei sipwe äfänniöchü ei kapasen pesepes. Sipwe pwal feiöch ren minne Jises a apasa ussun ach föfför mürinnö ngeni ekkewe ekkoch.

“Tongei Chon Oput Ämi”

3. (a) Lon pwisin om fos, apworausa alon Jises a makketiu lon Mattu 5:43-45. (b) Met sokkun ekiek a fen mämmääritä lein ekkewe nöüwisen lamalamen chon Jus ussun ekkewe chon Jentail lon ena fansoun?

³ Lon an we Afalafal mi iteföülo woon ewe Chuuk, Jises a ereni aramas pwe repwe tongei chon oput iir me ioteki ekkewe mi eriäfföüür. (Älleäni Mattu 5:43-45.) Iir mi nonnom lon na fansoun, iir chon Jus, iwe, ra silei än Kot we allük, a erä: “Kosap püsin ngeni ätewe mi tipis ngonuk chappen an föför, kosap pwal chou ngeni eman lein aramasom. Nge kopwe echeni chon arum usun püsin om echenuk.” (Lif. 19:18) Lon na fansoun, ekkewe nöüwisen lamalamen Jus ra lükü pwe “eman lein aramasom” me “chon arum” a chök weneiti chon Jus. Ewe Allükün Moses a erä pwe ekkewe chon Israel repwe imulo seni chon ekkewe ekkoch mwu, nge a mämmääritä ewe ekiek pwe chon ekkewe mwuun Jentail meinisin, iir chon oput, iwe, chon Jus repwe oput emön me emön leir.

4. Nöün Jises kewe chon käeö repwe fet ngeni chon oputer?

⁴ Nge a sokkofesen alon Jises, a apasa: “Oupwe tongei chon oput ami, o iotekini ir mi eriaffoukemi.” (Mt. 5:44) Nöün kewe chon käeö repwe pwäratä tong ngeni meinisin mi oputer. Me ren ewe chon makkei ewe puken Luk, Jises a apasa: “Nge upwe apasa ngenikemi, chon rongorong. Oupwe tongei ekkewe chon oput ami, oupwe pwal fori mettoch mi murinno ngenir mi oput ami. Oupwe afeiochu ir ekkewe mi ottekikemi, oupwe pwal ioteki ir mi fori och mi ingau ngenikemi.” (Luk 6:27, 28) Ussun chök chokkewe mi lefareni alon Jises kewe lon ena fansoun, sipwe “föri mettoch mi murinno ngenir mi oputa” kich ren ach pölüweni ar koput ren föfför mürinnö. Sipwe “afeiochu ir ekkewe mi otteki” kich ren ach kapas ngeniir fän kirekiröch. Iwe, sipwe “ioteki ir mi fori och mi ingau” ngenikich ren kawet are “föföringau.” Lon ekkena iotek, sia tingorei Jiowa fän tong pwe ekkewe chon eriäfföüükich repwe siwili letiper me föri minne epwe atoto rer än Jiowa chen.

5, 6. Pwata sipwe tongei chon oputakich?

⁵ Pwata sipwe pwäratä tong ngeni chon oputakich? Jises a apasa, “Pwe oupwe noun Sememi we mi nonnom lang.” (Mt. 5:45) Ika sipwe apwönüetä ena kapasen fön, sipwe wiliti “noun” Kot pun sipwe äppirü Jiowa, ewe “a atota an akkar won ir mi ingau pwal ir mi murinno, o a apungatiu ut won ir mi pung pwal ir kewe rese pung.” Ussun makkeien Luk a apasa, Kot “a umoumoch ngeni ekkewe rese meefi ar kilisou, o pwal ngeni ir mi ingau.”​—Luk 6:35.

⁶ Ren an menlapei lamoten än nöün kewe chon käeö repwe ‘sopwelo le tongei chon oput iir,’ Jises a apasa: “Pwe are oupwe chok tongei ir mi tongeikemi, epwe meet liwinimi? Sap chon angei takises ra fori usun chok? O are oupwe kapong ngeni chok pwiimi, meeta oupwe fori lap seni ekkewe ekkoch? Sap ekkewe re Jentail ra fori usun chok?” (Mt. 5:46, 47) Ika sipwe chök tongei aramas mi pwäri ar tongekich, esap wor ‘liwinich,’ are chen, seni Kot. Pwal mwo nge ekkewe chon angei takises ra tongei aramas mi tonger, nge meit ika lape ngeni aramas ra oputer.​—Luk 5:30; 7:34.

7. Pwata esap och mettoch mi sokkolo aücheaan ika sipwe chök kapong ngeni “pwich” kewe?

⁷ A kapachelong lon än chon Jus kapong ewe kapas “kinamwe.” (Souk. 19:20; Jon 20:19) Weween pwe emön a mochen pwe epwe pöchökkül, lükülüköch, me feiöch emönnewe a kapong ngeni. Esap eü “mettoch mi mürinnö” ika sipwe chök kapong ngeni iir kewe sia eita ngeniir “pwich.” Ussun Jises a apasa, a chök löllö ngeni minne “aramasen ekkewe mwu” ra föfföri.

8. Met ewe Jises a pesei chon aüselinga ar repwe föri lupwen a apasa: ‘Ami oupwe unusoch’?

⁸ Ese tufich ngeni nöün Kraist kewe chon käeö ar repwe unusöch pun ra alemwiri tipis. (Rom 5:12) Iwe nge, Jises a amuchalo ei kinikinin an we afalafal ren an apasa: “Iwe, ami oupwe unusoch, usun chok Sememi lang a unusoch.” (Mt. 5:48) A pesei ekkewe mi aüselinga pwe repwe äppirü “Semer lon läng,” Jiowa, ren ar aunusaöchü ar tong ren ar tongei chon oputer. Pwal ina chök met a kütta senikich.

Pwata Sipwe Omusalo Tipis?

9. Met weween ekkeei kapas: “Omusa senikem am liwinimang”?

⁹ Sipwe sossopweelo le föfför mürinnö atun sia ümöümöch le omusalo tipisin emön a tipis ngenikich. Enlet, a kapachelong ekkeei kapas lon eü kinikinin ewe iotekin ach Samol: “Omusa senikem am liwinimang, usun chok am aua omusalo ekkewe mi liwinimang senikem.” (Mt. 6:12) Pwüngün, ese wewe ngeni ach omusalo än aramas liwinimmang lon pekin moni me pisek. Än Luk we Kapas Allim a affata pwe ewe “liwinimang” Jises a ekieki ussun a wewe ngeni tipis, pun a apasa: “Kopwe omusa senikem am tipis, pun am aua pwisin omusalo iteiten aramas meinisin mi liwinimang senikem.”​—Luk 11:4.

10. Ifa ussun sia tongeni äppirü Kot le omusalo tipis?

¹⁰ A lamot sipwe äppirü Kot, ewe a okkomusalo ekkewe chon tipis mi aier. Ewe aposel Paul a makkei: “Oupwe umoumochfengen o kirokirochfengen, oupwe pwal omusamusfengen lefilemi, usun chok Kot a fen pwal omusalo ami lon Kraist.” (Ef. 4:32) Ewe sou makkei kölfel Tafit a kölü: “Ewe Samol i mi umoumoch o kirokiroch, a songomang, o a ur ren tong-enlet. . . . Ese för ngenikich üsün minne mi fich ngeni ach kewe tipis, are pwal aliwini ngenikich usun minne mi fich ngeni ach föför ingau. . . . Usun touaufesenen meseiran o apilen, iei usun a atouaualo senikich ach kewe fofor ingau. Usun emon sam a tongei noun kewe semirit, iei usun ewe SAMOL a tongei ir ekkewe mi niueiti i. Pun a fen sinei usun meeta sia fisita seni; a pwal chechemeni pwe kich seni falangen pwul.”​—Kölf. 103:8-14.

11. Iö kewe Kot a omuserelo?

¹¹ Aramas ra chök tongeni küna än Kot omusalo tipisiir ika ra fen pwal omusalo chokkewe mi tipis ngeniir. (Mark 11:25) Ren an menlapei ena pworaus, Jises a apacha: “Pun are oupwe omusalo tipisin aramas, iwe, Sememi lang epwe pwal omusalo ami. Nge are ousap omusalo aramas, iwe, Sememi esap pwal omusalo tipisimi.” (Mt. 6:14, 15) Ewer, Kot a omusalo iir kewe chök mi omusalo tipisin ekkewe ekkoch. Sipwe sossopweelo le föfför mürinnö ren ach älleäsochisi än Paul we fön: “Usun chok ach Samol a fen omusakemi, ami oupwe pwal omusamusfengen.”​—Kol. 3:13.

“Ousap Apwüngü Aramas”

12. Ifa än Jises kapasen fön ussun ach sisap apwüngü aramas?

¹² Iei pwal eü alen föfföröch a fen affat lon ewe Afalafal woon ewe Chuuk, atun Jises a ereni nöün kewe mi aüselinga pwe repwe ükütiü le apwüngü ekkewe ekkoch, iwe, a äeä eü kapas awewe le menlapei ei mettoch. (Älleäni Mattu 7:1-5.) Sipwele käeö weween alon Jises atun a apasa: “Ousap apwüngü aramas.”

13. Ifa ussun ekkewe ra aüselinga Jises repwe “amusala än eman aramas tipis”?

¹³ Mattu a makkei alon Jises, a apasa: “Ousap apwüngü aramas, pwe Kot esap apwüngükemi.” (Mt. 7:1) Me ren Luk, Jises a apasa: “Ousap apwüngü aramas, pwe Kot esap apwüngükemi. Ousap atipisi aramas, pwe Kot esap atipisikemi. Oupwe amusala än eman aramas tipis, pun Kot epwe pwal amusala ämi tipis.” (Luk 6:37) Lon ena fansoun, ekkewe Farisi ra kon ekkeipö lon ar apwüngü aramas, pun a alongolong woon ar kewe eöreni rese tipeeü ngeni Paipel. Ika a wor ekkoch mi föri ena me lein ekkewe ra aüseling ngeni Jises, repwe ükütiü le “apwüngü aramas.” Nge repwe fen “amusala” tipisin ekkewe ekkoch. Ewe aposel Paul a pwal eäni kapasen fön ussun omusomus mi löllö ngeni än Jises fön, ussun a mak asan.

14. Ren än nöün Jises kewe chon käeö okkomusalo tipis, ra amwökütü aramas le föri met?

¹⁴ Ren än nöün Jises kewe chon käeö okkomusalo tipisin aramas, eli repwe amwökütü aramas le okkomusalo tipis. Jises a apasa: “Pun minne oua esiita, repwe pwal esiitakemi ren; o ewe aukuk oua nounou, repwe pwal aukuk ngenikemi ren.” (Mt. 7:2) Lon ach föfför ngeni aramas, sipwe kini met sia fotukatiu.​—Kal. 6:7.

15. Ifa ussun Jises a pwäri pwe a ngaü ach sipwe esiita emön?

¹⁵ Chechchemeni mwo, ren an epwe affata ngaüen än aramas esiita emön, Jises a eis: “Pwota ka küna ewe kükün pipi mi nom lon mesen pwiüm, nge kosap mefi ewe irä lon püsin mesom? Epwe ifa usun om kopwe tongeni üreni pwiüm, ‘Kopwe mwüt ngeniei ai üpwe uwau ewe kükün pipi mi nom lon mesom,’ lupwen a wor ewe irä lon püsin mesom?” (Mt. 7:3, 4) Emön aramas mi soun esiita aramas a küna ekisi chök piipi are apwangapwang me lon “mesan” pwiin. Ussun itä ewe chon esiit a erä pwe ekiekin pwiin we ese pwüng, ese pwal ffataffatöch. Inaamwo ika ese kon lien watte ewe mwääl​—ussun chök ekis piipi​—nge ewe chon esiit a erä pwe epwe “uwau ewe kükün pipi.” A likotuputup le tingor pwe epwe älisi pwiin we pwe epwe künafichi mettoch.

16. Pwata sia tongeni erä pwe a wor “efoch irä” lon mesen ekkewe Farisi?

¹⁶ Äkkäeüin, ekkewe nöüwisen lamalamen Jus ra ekkesiita aramas. Awewe chök: Lupwen Kraist a echikaratä emön mwän mi mesechun, ewe mwän a esilefeili pwe Jises a feito seni Kot. Iwe, ekkewe Farisi ra pölüweni ren song: “Ka chok fakkun uputiu lon tipis, nge kopwe osukullakem?” (Jon 9:30-34) Ren ewe tufichin wewefichiiti ekiekin Kot me eäni kapwüng mi pwüng, a wor “efoch irä” lon pwisin mesen ekkewe Farisi, me ra unusen mesechun. Ina popun, Jises a apasa: “Likotuputup en, wau mo ena ira seni mesom; iwe, kopwap nengenifichi ren wau ewe piipi seni mesen pwiom.” (Mt. 7:5; Luk 6:42) Ika sipwe tipeppos le föri minne mi mürinnö me kirekiröch ngeni ekkewe ekkoch, sisap ussun ekkewe chon esiit, ra kan kükkütta ewe piipi lon kapas awewe lon mesen pwich kewe. Iwe nge, sipwe esilla pwe kich sise unusöch, ina minne, sisap apwüngü me esiita chienach kewe chon lükü.

Ifa Ussun Föfförüch ngeni Aramas

17. Me ren Mattu 7:12, epwe ifa ussun föfförüch ngeni ekkewe ekkoch?

¹⁷ Lon an we Afalafal woon ewe Chuuk, Jises a affata pwe Kot a ussun chök emön sam ngeni Nöün kewe chon angang ren an pölüweni ar kewe iotek. (Älleäni Mattu 7:7-12.) A fokkun lamot än Jises ngenikich ei popun alongolongun allük: “Iei minne, mettoch meinisin minne oua mochen pwe aramas repwe fori ngenikemi, epwe chok iei usun ami oupwe fori ngenir.” (Mt. 7:12) Ika sia chök föfföröch ngeni aramas iei ussun, sia tongeni ännetatä pwe kich nöün Jises Kraist chon äppirü mi enlet.

18. Ifa ussun “ewe Allük” a pwäratä pwe sipwe föri ngeni aramas minne sia mochen repwe föri ngenikich?

¹⁸ Mwirin an apasa pwe sipwe föfföröch ngeni aramas ussun met sia mochen repwe föri ngenikich, Jises a apacha: “Pun a iei usun ewe alluk me ekkewe soufos.” Lupwen ach föfför ngeni aramas a tipeeü ngeni alon Jises, ach föfför a tipeeü ngeni “ewe Allük”​—weween, masouen ekkewe puken Paipel seni Keneses tori Tuteronomi. Lükün än ekkena puk pwäratä än Jiowa we kokkot pwe epwe wor emön epwe awesi minne mi ngaü, a pwal makketiu ewe Allük Kot a ngeni ewe mwuun Israel me ren Moses lon 1513 B.C.E. (Ken. 3:15) Ewe Allük a affata pwe ekkewe chon Israel repwe pwüngöch, resap lifilifil aramas, me repwe föfför mürinnö ngeni ekkewe mi riäfföü me ekkewe chon ekis lon ewe fönü.​—Lif. 19:9, 10, 15, 34.

19. Ifa ussun “ekkewe Soufos” ra affata pwe sipwe föfför mürinnö?

¹⁹ Ren an kapas ussun “ekkewe Soufos,” Jises a ekieki ussun ekkewe puken oesini lon ewe Tesin Ipru. Ra masou ren ekkewe oesini ussun ewe Messaia Kraist a apwönüetä. Ekkena puk ra pwal pwäri pwe Kot a efeiöchü nöün kewe aramas ika ra föfföri minne mi pwüng mwen mesan me föfför mürinnö ngeni ekkewe ekkoch. Ren chök awewe, än Aisea we oesini a fönöü ekkewe chon Israel: “Iei alon ewe Samol mi lapalap, ‘Oupwe eäni pwüng o föri mine a let. . . . Üpwe afeiöchü ätewe esap föri mine a ngau.’” (Ais. 56:1, 2) Ewer, Kot a kütta seni nöün kewe aramas pwe repwe sossopweelo le föfföröch ngeni aramas.

Föfför Mürinnö ngeni Ekkewe Ekkoch Iteitan

20, 21. A fet ewe mwichen aramas ngeni än Jises we afalafal woon ewe Chuuk, me pwata kopwe ekkekiekifichi ussun?

²⁰ Sia fen pworaus ussun ekkoch chök me lein ekkewe chommongun pworaus aüchea esor täppin Jises a uwawu lon an we Afalafal woon ewe Chuuk. Iwe, sia tongeni mecheresin weweiti meefien ekkewe chon aüseling ngeni lon ena fansoun. Ewe Paipel a apasa: “Iwe, lupwen Jises a awesalo ekkeei kapas, ekkewe aramas ra weitifengen ren an afalafal. Pun a afalafala ir usun emon chon nemeni, nge esap usun ar kewe soumak.”​—Mt. 7:28, 29.

²¹ Ese wor tipemwaramwar pwe Jises Kraist, wesewesen ewe “Souekiek mi amwarar” Paipel a fen oesini ussun. (Ais. 9:6) Ewe Afalafal woon ewe Chuuk, ina eü awewe mi kkolo mürinnöön ussun än Jises silefichi napanapen än Seman we lon läng nennengeni mettoch. Pach ngeni ekkewe pworaus sia fen kapas ussun, ena afalafal a kapas ussun pwapwa mi enlet, ifa ussun sipwe tümünükich seni föfförün lisowu mwääl, napanapen ach föfföri minne mi pwüng, met sipwe föri pwe epwe wor ach nükünüköch me pwapwa lon mwach kkan, me pwal ekkoch pworaus. Pwata kese älleänifichisefälli fiti iotek Mattu sopwun  5 tori 7? Ekkekiekifichi än Jises kewe fön mi fokkun mürinnö a makketiu ikena ie. Apwönüetä lon manauom met Kraist a apasa lon an we Afalafal woon ewe Chuuk. Iwe, kopwe tongeni amürinnölo om mwareiti Jiowa, föfföröch ngeni ekkewe ekkoch, me sossopweelo le föfföri minne mi mürinnö.

Ifa Ussun Kopwe Pölüweni?

• Ifa ussun föfförüch ngeni chon oputakich?

• Pwata sipwe omusalo tipis?

• Met Jises a apasa ussun ewe föfförün apwüngü aramas?

• Me ren Mattu 7:12, sipwe fet lon ach föfför ngeni aramas?

[Ekis Pwóróus lón pekin taropwe 15]

Ka silei met popun Jises a apasa: “Ousap apwüngü aramas”?

[Sasing lón pekin taropwe 12]

Pwata sipwe ioteki ekkewe mi eriäfföüükich?

[Sasing lón pekin taropwe 15]

Ka föfföröch ngeni ekkewe ekkoch ussun met ka mochen repwe föri ngonuk?