Suurin ihmisen tekemä kaivanto koko maailmassa

ERÄS ystävä oli sanonut minulle: ”Jos menette Salt Lake Cityyn, älkää unohtako käydä Kennecottin kuparikaivoksella Bingham Canyonissa. Tulette yllättymään näkemästänne.” Vaimolleni ja minulle tarjoutui tähän tilaisuus elokuussa 1992. Havaitsimme, ettei ystävämme ollut liioitellut.

Ajaa köröttelimme Salt Lake Citystä noin 40 kilometrin päähän lounaaseen Utahin porottavassa, kuivassa helteessä. Suunnatessamme kulkumme kohden läheistä Oquirrhin vuorijonoa määränpäämme tulikin jo pian näkyviin, sillä taivaanrannassa häämötti suunnattoman suuri vaaleankeltaisen okran värinen laikku, joka hyvin erottui väriltään tummemmasta ympäröivästä vuoristosta. Se oli Kennecottin kuparikaivos mahtavine kaivosalueineen ja penkereineen. Emme jo näkemämme perusteella kuitenkaan osanneet varautua siihen, mitä kohta todella tulisimme näkemään.

Lähdimme ajamaan eteenpäin tietä, joka kiemurteli ylös vuorenkuvetta. Matkalla sivuutimme valtavia, pienen talon kokoisia kippiautoja, joista suurimmat pystyvät kuljettamaan 240 tonnin lasteja. Ne ovat niin isoja, että niiden noin neljän metrin korkuisten pyörien rinnalla pisinkin ihminen näyttäisi pieneltä. Vihdoin saavuimme yleiselle näköalapaikalle. Nousimme oitis autostamme ja riensimme suojakaiteen luo katselemaan eteemme avautuvaa näkyä: suurinta ihmisen tekemää kuoppaa, mitä olimme koskaan nähneet!

Katsellessamme reunalta louhoksen pohjalle samaiset jättikuormurit olivat nyt niin kaukana alhaalla, että ne näyttivät pienen pieniltä leluautoilta. Eteemme avautuvalla kaivannolla oli syvyyttä 800 metriä, ja sen läpimitta oli neljä kilometriä. Louhoksen pohja on noin 1500 metrin ja yläreunat noin 2400 metrin korkeudella merenpinnasta. Kaivos on niin syvä, että Chicagoon rakennettu noin 440 metrin korkuinen Sears Tower, maailman korkein rakennus, ulottuisi pystysuunnassa vain puoliväliin sen pohjasta. Kaivosyhtiö aikoo kaivaa kuoppaa vielä noin 250 metriä nykyistä syvemmäksi, ja se on laskenut tämän antavan sille töitä ainakin vuoteen 2020 asti.

Kaivos muistutti jättikokoista amfiteatteria, ja sen 15 metrin korkuiset penkereet laskeutuivat loivasti alas syvällä olevalle pohjalle. Saimme tietää, että tämä kuparikaivos näkyy avaruussukkulasta. Kaikki oli kuitenkin alkanut hyvin pienestä 130 vuotta sitten, jolloin vuorella vielä oli korkeutta 2400 metriä.

Kaivostoiminta pilkan kohteena

Kaivostoiminta alkoi vuonna 1863, kun Fort Douglasin linnakkeesta saapunut eversti Patrick Connor valtasi malmiesiintymän omiin nimiinsä. Louhinta oli kuitenkin pientä ja kannattamatonta. Bingham Canyonin kaivos sellaisena kuin se nykyään tunnetaan alkoi toimia vuonna 1906, kun Daniel Jacklingin perustama Utah Copper Company ja eräs kilpaileva yhtiö alkoivat louhia malmia, jonka kuparipitoisuus oli vain 2 prosenttia. Kaivosyhtiön omassa esitteessä sanotaan, että ”ne saivat osakseen pilkkaa senaikaisten kaivosinsinöörien taholta, sillä näiden mielestä näin köyhän malmin louhiminen ei voi osoittautua kannattavaksi”. Mitä he sanoisivat tänä päivänä, kun malmin kuparipitoisuus on enää vain 0,6 prosenttia? On näet käynyt niin, että ”Bingham Canyonin kaivos on tuottanut kuparia enemmän kuin mikään muu kaivos maailmassa. Avolouhinnan aloittamisen jälkeen kiveä on kuljetettu pois viisi miljardia tonnia.”

Kun kuparimalmia rikastetaan ja sulatetaan, siitä saadaan kuparin lisäksi myös kultaa, hopeaa ja molybdeeniä (jota käytetään teräksen lujuuden lisäämiseen), ja tällaisina sivutuotteina tämä kaivos tuottaa vuosittain noin 14000 kiloa kultaa ja noin 110000 kiloa hopeaa. Ei ihme, että tätä kaivosta on sanottu maailman tuottoisimmaksi kuopaksi.

Jos mietit sitä, miksi kupari on niin tärkeää, yritä kuvitella, mitä tapahtuisi, jos kaikista maailman sähköjohtimista, generaattoreista, muuntajista ja muista sähkölaitteista revittäisiin kuparit pois. Luetteloa voidaan jatkaa sisällyttämällä siihen jääkaapit, lentokoneet, autot ja paljon muuta. Jos kuparin käyttö on perusedellytyksiä nykyaikaisen yhteiskunnan toimivuudelle, niin sillä on ollut tärkeä asema jo muinoin. Kupari mainitaan Raamatussa 166 kertaa (1. Mooseksen kirja 4:22; 2. Mooseksen kirja 27:1, 2 [”vaski”, KR-38; ”kupari”, UM]).

Malmista metalliksi – työläs prosessi

Se, mitä näimme tässä valtavassa louhoksessa, on vasta alkua prosessille, jonka lopputuloksena on arvokasta kuparia. Kaivos on paikka, jossa malmia louhitaan poraamalla ja räjäyttämällä ja jossa sitä lastataan pois kuljetettavaksi. Malmi ajetaan kaivosalueella olevaan malminmurskaimeen, josta kuljetinjärjestelmä siirtää malmimurskeen kahdeksan kilometrin päähän rikastamoon. Rikastuksessa malmista erotetaan arvottomat ainekset, ja malmin kuparipitoisuus kasvaa 0,6 prosentista 28 prosenttiin.

Seuraava prosessi on sulatus, jossa malmista erottuvat esimerkiksi sellaiset epäpuhtaudet kuin rauta ja rikki, ja jäljelle jäävä sula kupari on 98-prosenttisesti puhdasta. Se valetaan suorakulmaisiksi levyiksi, joita sanotaan anodeiksi, ja niiden annetaan jäähtyä. Viimeisenä prosessina on kuparin puhdistaminen raffinoimalla. Kennecottin kaivoksen esitteessä sanotaan: ”Anodit pannaan elektrolyyttiseen prosessiin, minkä jälkeen kuparin puhtaus on 99,98 prosenttia.” Tämän prosessin kuluessa kulta ja hopea saadaan talteen sivutuotteina. Prosessissa kuparista tulee suuria katodeja, 150 kilon painoisia kuparilevyjä, jotka sen jälkeen myydään kupari-, messinki- ja pronssituotteitten valmistajille.

Kaikki tämä kuulostaa melko yksinkertaiselta. Todellisuus on kuitenkin toinen, sillä kuparintuotanto kaikkineen on hyvin monivaiheista ja paljon tilaa vaativaa. Yhdestä tonnista malmia saadaan ainoastaan viisi kiloa kuparia. Kun siis seuraavan kerran näemme kuparijohtimen tai kuparipannun tai -kattilan, älkäämme unohtako, että se voi olla peräisin suurimmasta kuopasta, minkä ihminen koskaan on kaivanut maahan. (Lähetetty.)

[Kuvat s. 24, 25]

Yllä: Kaivannolla on syvyyttä 800 metriä, ja sen läpimitta on neljä kilometriä

Ylhäällä oikealla: Sulatto, jonka piippu on yksi maailman korkeimmista

Pikkukuva edellisen kuvan sisällä: 150-kiloinen kuparikatodi, johon on merkitty prosenttiosuuksina se, miten paljon kuparia käytetään mihinkin tarkoitukseen

Alhaalla oikealla: Dieselkuormuri, joka pystyy kuljettamaan jopa 240 tonnin lasteja

[Lähdemerkintä]

Valokuva: (yllä ja sivulla 25) Kennecott Utah Copperin luvalla

[Kuvan lähdemerkintä s. 23]

Valokuva: Kennecott Utah Copperin luvalla