Tarkkailemme maailmaa
Rikollisuus käy kalliiksi
Yhdysvaltain oikeusministeriö arvioi, että Yhdysvalloissa tehdään joka päivä noin 94000 rikosta. Kuinka paljon ne tulevat maksamaan kansalaisille? Taloustutkija Ed Rubensteinin mukaan välittömät kustannukset – joihin sisältyvät esimerkiksi autojen, rahan, jalokivien ynnä muun henkilökohtaisen omaisuuden menetykset – lähentelevät 90:tä miljardia markkaa vuodessa. Mutta sen lisäksi koituu kuluja poliisiviranomaisten sekä tuomioistuinten, vankiloiden ja ehdonalaisten vankien valvonnan ylläpitämisestä. Tämä nostaa summan 450 miljardin markan paikkeille. Koska rikosten uhrit kärsivät lisäksi usein pelosta, traumoista tai masennuksesta, monet heistä yrittävät päästä näistä kielteisistä tunteista pysymällä poissa työpaikalta. Tällaisesta tuottamattomuudesta koituvat menetykset voivat siten helposti nostaa ”rikosten uhreille lankeavat kustannukset” jopa 1–2 biljoonaan markkaan joka vuosi, sanoo Rubenstein.
Turmeltuneita munkkeja
World Press Review -lehdessä kerrotaan, että Thaimaassa eräs amfetamiinista riippuvainen buddhalainen munkkikokelas on tunnustanut raiskanneensa ja murhanneensa 23-vuotiaan englantilaisturistin. Tämä on kuitenkin vain yksi rikos ”skandaalien sarjassa”, joka on vitsannut buddhalaisia pappismiehiä viime aikoina. ”Kaiken aikaa lisääntyvien rikosten lisäksi buddhalaisuutta turmelee materialistinen ahneus.” Miten? ”Amulettien myyminen on tuottoisa liiketoimi joillekin munkeille, jotka liikkuvat yksityiskuljettajan ajamilla limusiineilla.” Sen johdosta ”ihmisten usko aiemmin suuresti kunnioitettuihin buddhalaisiin pappeihin joutuu koetukselle”. Lisäksi lehdessä todetaan, että munkkien ”huumeiden käytön” hillitsemiseksi ”luostarit ovat avanneet vieroituskeskuksia”.
Vuotavia hansikkaita
New Scientist -lehden mukaan yksi kumihansikaspari ei ehkä riitä suojaamaan käyttäjäänsä HIV- tai hepatiittitartunnalta. Tähän päätyivät Wisconsinin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkijat havaittuaan, että ”yksi kolmesta hansikkaasta päästää HI- tai hepatiittiviruksen kokoisia viruksia läpi”. Jordan Fink, yliopiston allergioita tutkivan osaston johtaja, alkoi testata kumihansikkaita sen jälkeen, kun lääkärit ja hoitajat valittivat allergisista reaktioista vuonna 1992. Tuona vuonna Yhdysvaltain hallitus alkoi vaatia lääkintähenkilöstöön kuuluvia käyttämään kumihansikkaita, jos oli luultavaa, että he joutuisivat kosketuksiin potilaan veren tai elimistön muiden nesteiden kanssa. Finkin mukaan sellaisten terveydenhoitoalan työntekijöiden, joilla on haavoja tai joiden iho on muuten rikki, tulisi harkita useamman kuin yhden hansikasparin käyttämistä, lehdessä sanotaan. Niiden lääkintähenkilöstöön kuuluvien, joiden iho ei ole rikki, ei kuitenkaan tulisi olla tarpeettoman huolissaan. ”Ehjä iho on hyvä este”, Fink sanoo.
Miten vastustaa ammattihuijareita
Toimittuaan 17 vuotta kuluttajaneuvonnan toimittajana paikallisella televisioasemalla Bostonissa Massachusettsissa on Paula Lyons koonnut listan, jossa luetellaan eri tapoja selvitä ”ammattihuijareiden viekkaista juonista ja sinnikkyydestä”. Ladies’ Home Journal -lehden artikkelissa Lyons ehdottaa muun muassa: Kieltäydy tekemästä kauppoja puhelimessa tuntemattoman soittajan kanssa. Älä koskaan sijoita rahojasi mihinkään, mitä et ymmärrä. Älä milloinkaan maksa ”ilmaisesta” palkinnosta. Älä luota liikaa takuisiin, jotka antavat sinulle oikeuden saada rahat takaisin. Vältä lahjoittamasta rahaa keräyksiin, joista et tiedä mitään. Älä koskaan osta käytettyä autoa antamatta puolueettoman mekaanikon ensin tarkastaa sitä. ”Nämä ohjeet tuntuvat ehkä melko vanhanaikaisilta”, Lyons sanoo, mutta ”ne voivat suojella sinua joiltakin kauppamaailman pahimmilta väärinkäytöksiltä”.
Brasilian terveysongelmat
Brasilian kansallisen epidemiologian keskuksen johtaja tri Eduardo Levcovitz valittaa: ”Kansalaisemme joutuvat epäonnekseen kärsimään sekä teollistuneen ensimmäisen maailman terveysongelmista että kolmannen maailman ehkäistävissä olevista sairauksista.” The Medical Post -lehdessä tri Levcovitz luettelee suurimpia syitä brasilialaisten terveysongelmiin. Listan kärjessä ovat sydän- ja verisuonitaudit, syöpä sekä hengityselinten sairaudet. Seuraavina ovat väkivaltarikollisuudesta ja onnettomuuksista johtuvat kuolemat. ”Ensimmäisen maailman” sairauksien jälkeen tulevat huonoista elinoloista johtuvat tartuntataudit. ”Arviolta puolet Brasilian väestöstä on saanut jonkin loistartunnan”, The Medical Post -lehdessä sanotaan. Yksistään malaria vaivaa noin puolta miljoonaa brasilialaista joka vuosi. Muita Brasiliassa yleisiä loistauteja ovat Chagasin tauti, halkiomatotauti, koukkumatotauti, leishmaniaasi ja filariaasi-rihmamatotauti.
Pulaa elimistä
Vuonna 1994 ”elintensiirtoja tarvitsevien ihmisten määrä” Yhdysvalloissa ”oli lähes kolmanneksen suurempi kuin luovuttajien määrä”, sanotaan lehdessä The Journal of the American Medical Association. Vuosina 1988–94 kasvoi siirrännäisen saaneiden määrä 49 prosenttia mutta elintenluovuttajien määrä vain 37 prosenttia. Koska elinten kysyntä ylittää tarjonnan, jotkut vakavasti sairaat potilaat ovat kuolleet odottaessaan, että jostain saataisiin sopiva elin. New Scientist -lehdessä kommentoitiin tätä pulmaa seuraavasti: ”Kun elintensiirroista tulee entistä tavallisempia, yhä useammat haluavat niitä ja paisuttavat jonotuslistaa.” Raportissa mainitaan, että ”elintensiirrot ovat joutuneet oman menestyksensä uhriksi”.
Kallis naapuri
Englannissa on taloa myytäessä lain mukaan velvollisuus ilmoittaa yksityiskohtaisesti kaikista menneistä kiistoista, joita naapurien kanssa on syntynyt, kerrotaan Lontoossa ilmestyvässä The Sunday Times -sanomalehdessä. Muuan 80-vuotias leskirouva, joka ei ilmoittanut ostajille, että hän oli kahdesti valittanut paikallisille viranomaisille metelöivästä naapurista, haastettiin oikeuteen harhaan johtamisesta. Hänet tuomittiin maksamaan yli 200000 markkaa, mikä merkitsee hänelle vararikkoa. Uudet omistajat asuivat talossa kuusi vuotta, mutta he kertoivat oikeudelle, että naapurin takia asuminen oli sietämätöntä ja heidän oli myytävä talo. Välttääkseen tällaiset ongelmat jotkut ostajat ovat palkanneet yksityisetsiviä seuraamaan mahdollisten tulevien naapurien käyttäytymistä. Pintapuolinen tutkimus voi maksaa ainoastaan vajaat 350 markkaa, mutta jotkut ovat valmiita maksamaan yli 6500 markkaa perusteellisemmasta tutkimuksesta.
Uskollinen merihevonen
Oxfordissa toimiva eläintieteilijä Amanda Vincent on saanut selville, että merihevoset näyttävät pysyvän uskollisina puolisolleen koko elämänsä. Kun tri Vincent tutki Australian kaakkoisrannikon lähistöllä elävää kymmenen senttimetrin mittaista Hippocampus whitei -lajia, hän hämmästyi havaitessaan sellaista uskollisuutta kalojen parissa, todetaan lontoolaisessa The Times -sanomalehdessä. Joka aamu koiraan huomattiin odottavan puolisoaan ennalta sovitussa paikassa. Kohdatessaan toisensa merihevoset vaihtavat väriä ja esittävät sitten tanssin. Jälkeläisten tuottaminen on yhteinen kokemus. Naaras laskee munansa ja asettaa ne koiraan pyrstössä olevaan erityiseen hautomistaskuun. Sen jälkeen koiras hedelmöittää ne, ja ne pysyvät tässä taskussa syntymään saakka. Jos puoliso kuolee, eloon jäänyt merihevonen ottaa kumppanikseen vain toisen parittoman merihevosen. Surullista kyllä nämä ihastuttavat luomukset ovat uhanalaisia, sillä niitä pyydystetään joka vuosi miljoonittain akvaarioita ja aasialaista kansanlääkintää varten.
Raskasmetalleja janoavia kasveja
Kun raskasmetallit, esimerkiksi nikkeli, lyijy, sinkki ja kadmium, saastuttavat maaperän, siitä tulee vaarallista ja käyttökelvotonta. Tällä hetkellä puhdistaminen tapahtuu siten, että maaperästä kuoritaan pintakerros ja se viedään kaatopaikalle tai saastunut maa-aines poistetaan ja sitä käsitellään voimakkailla hapoilla, jotka vapauttavat siinä olevat metallit. Nämä puhdistusmenetelmät ovat kuitenkin erittäin kalliita. Nyt tiedemiehet tutkivat paljon edullisempaa ja puhtaampaa tapaa, josta voisi olla apua ongelman ratkaisemisessa. Sitä kutsutaan ”kasviparannukseksi”. Siinä käytetään kasveja, jotka imevät maaperästä raskasmetalleja ja siirtävät metallit lehtiin, varteen ja muihin maanpinnan yläpuolella oleviin kasvin osiin. Kun raskasmetallit on saatu pois maaperästä, voidaan kasvit Science-lehden mukaan käsitellä ja arvokkaimmat metallit kierrättää.
”Kaasuhellalla ruokaa – ja hengityksen vinkumista”
Tällainen otsikko oli Science News -lehden artikkelissa, jossa kerrottiin englantilaisten tutkijoiden saaneen selville, että ”naisilla, jotka käyttävät kaasua ruoanlaitossa, ilmenee hengityksen vinkumista, hengenahdistusta ja muita astman oireita ainakin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin niillä, jotka valmistavat ruoan sähkölevyillä ja -uuneissa”. Lontoossa sijaitsevan St. Thomasin sairaalan johtamassa tutkimuksessa todetaan, että oireet eivät hävinneet, vaikka käytettiin liesituuletinta. Ja vaikka tutkimukseen osallistui sekä miehiä että naisia, ”vaikutukset näkyivät vain naisissa – luultavasti siksi, että he viettävät keittiössä enemmän aikaa”.