”Missä sinun aarteesi on, siellä on sinun sydämesikin”
”Olkaa varuillanne ja valppaat kaikenlaista ahneutta vastaan, koska ihmisen elämä ei riipu siitä, mitä hän omistaa, vaikka hänellä olisi yltäkylläisestikin.” – Luuk. 12:15, Um.
1. Miksi sydämen puhtaus ja vilpitön toiminta ovat nyt välttämättömiä?
MISSÄ sinun sydämesi on? Kallistuuko se sinun Tekijäsi, Jehovan, puoleen vai paneeko se sinut tekemään jumalattomia, turmeltuneita maailman töitä? Sinun täytyy pitää aina mielessä, että ”Jehova . . . näkee, millainen sydän on”. (1. Sam. 16:7, Um) Kaikkeuden Korkein Jumala voi epäilemättä havaita sinun vaikuttimesi; hän tietää, mitä aarteita sinä etsit. Kuningas Daavid sanoi Salomolle: ”Tunne isäsi Jumala ja palvele häntä täydellisin sydämin ja miellyttävin sieluin, sillä Jehova tutkii kaikki sydämet, ja hän havaitsee ajatusten jokaisen taipumuksen. Jos sinä etsit häntä, niin hän sallii sinun löytää itsensä, mutta jos sinä jätät hänet, niin hän hylkää sinut iankaikkisesti.” (1. Aikak. 28:9, Um) Jokainen, jonka sydän on kääntynyt Jumalan puoleen, voi löytää hänet. Mutta Jumala ei auta niitä, jotka kääntävät selkänsä hänelle. Kukaan ei voi kätkeä tekojaan hänen näkyvistään, koska ”ihmisen tiet ovat Jehovan silmien edessä”. – Sananl. 5:21, As.
2–4. a) Miten Paavali osoitti, missä hänen sydämensä oli? b) Mitä hänen kuvailemiaan rikoksia meidän on kartettava ja miksi?
2 Paavali totesi tämän. Hän yritti ensin palvella Jehova Jumalaa silloin jo hylätyn Mooseksen lakijärjestelmän alaisuudessa fariseuksena ja piti velvollisuutenaan juutalaisena vainota Kristuksen seuraajia, ”sen tien taivaltajia” – tämän vasta muodostetun uskonnon – ”miehiä tai naisia”. (Apt. 9:1, 2) Mutta kun hänelle näytettiin voimakkaasti totuus, niin hän kääntyi ympäri, hylkäsi vanhat uskonnolliset menonsa, jotka olivat nyt vanhanaikaisia, ja tuli ’Jeesuksen Kristuksen orjaksi ja kutsutuksi apostoliksi’. (Room. 1:1, 2, Um) Paavali erotettiin siitä vanhasta asiainjärjestelmästä, mikä oli olemassa hänen päivänään, julistamaan ”Jumalan hyvää uutista”. Hänen sydämensä ei ollut enää vanhassa juutalaisessa, ulkokultaisessa asiainjärjestelmässä. Hän oli saanut tietää ylösnousseesta Kristuksesta Jeesuksesta, ja niin hänestä tuli nyt omaamansa iankaikkisen elämän toivon innokas palvelija. Paavali oli tunnettu kaikkialla koko Palestiinassa, Vähässä-Aasiassa ja Kreikassa sekä Roomassa, koska hän ”kertoi päivästä päivään hänen pelastuksensa hyvää uutista”. (Ps. 96:2, Um) Hänellä oli monilla matkoillaan hieno tilaisuus panna merkille, miten ihmiskunta eli. Kun hän kävi paikassa toisensa jälkeen hyvin turmeltuneessa maailmassa, niin hän ’ei hävennyt hyvää uutista, joka on todellisuudessa Jumalan pelastava voima jokaiselle uskovalle’. (Um). Hän saarnasi juutalaisille ja kreikkalaisille, siis niille, jotka uskoivat Jehova Jumalaan ja jotka eivät uskoneet häneen. Jumalan vanhurskaus paljastui tämän hyvän uutisen sanoman kautta. Paavali oli oppinut Jumalan Sanaa tutkimalla ahkerasti. Hän tiesi, että ”vanhurskas on elävä uskosta”. – Room. 1:16, 17; Hab. 2:4.
3 Paavali ei empinyt tosi kristittynä kertoa kaikkeen jumalattomuuteen ja epävanhurskauteen kohdistuvasta Jumalan vihasta. Hän kirjoitti hyvin selvästi roomalaisille lähettämässään kirjeessä. Voit helposti ymmärtää, mitä hän tarkoittaa, lukemalla Roomalaiskirjeen 1:18–32. Jumala oli Paavalin todistelun mukaan ilmaissut itsensä kaikille ihmisille, ja Kaikkivaltiaan näkymättömät ominaisuudet olivat selvästi näkyvissä maailman luomisesta lähtien. Vaikka maailman miehet ja naiset tunsivat Jumalan, niin he eivät suinkaan kirkastaneet häntä Jumalana, eivätkä he kiittäneet häntä kaikesta siitä hyvästä, mitä heillä oli. He olivat sen sijaan ajatuksettomia päätelmissään, ja heidän älytön sydämensä pimeni. Melkein kaikki ihmiset tulivat äärettömän tyhmiksi. Miehet ja naiset vaipuivat hyvin syvälle turmeltuneeseen elintapaan. Paavalin kuvaus todistaa, että hänen päivänsä ei eronnut meidän ajastamme. Me voimme sanoa nytkin, niinkuin Paavali: ”Siitä syystä Jumala hylkäsi heidät häpeällisiin sukupuolihimoihin.” He olivat silloin ja ovat nyt ”rajusti syttyneet himossaan toisiaan kohtaan” ja sekä miehet että naiset ”tekevät sitä, mikä on säädytöntä”. Vaikka heillä oli tilaisuus kuulla totuus ja menetellä sopivasti, niin he eivät välittäneet pitää Jumalaa täsmällisessä tuntemuksessaan, vaan sanoivat: ’Miksi kuluttaa aikaa tiedon hankkimiseen Jumalasta, kun me voimme elää hillittömästi maailman kanssa?’ Epävanhurskaus, jumalattomuus, ahneus täytti Paavalin päivien maailman. Ihmiset tekivät vahinkoa toisilleen. He olivat kateuden, riidan, petoksen ja murhan täyttämiä. Nämä olivat vallalla, ja kaikki olivat röyhkeitä ja ylimielisiä, Jumalaa vihaavia. Lapset olivat tottelemattomia vanhemmilleen. Luonnollinen kiintymys oli tuntematon heidän keskuudessaan. Kaikki olivat armottomia. Kuvailtuaan eloisasti päiväänsä Paavali lisäsi: ”Vaikka [he] tuntevat Jumalan vanhurskaan säädöksen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ovat kuoleman ansainneet, eivät ainoastaan itse niitä tee, vaan vieläpä osoittavat hyväksymistä niille, jotka niitä tekevät.” – Room. 1:32.
4 Paavalin voimakkaat sanat soveltuvat samalla tavalla nykyään. Me voimme sanoa nyt Paavalin kanssa koko ihmiskunnalle kristikunnassa ja niissä osissa maailmaa, joissa vallitsee pakanajumalien palvonta: ”Sinä et ole puolustettavissa, ihminen, kuka lienetkin, jos sinä tuomitset, sillä siinä, missä sinä tuomitset toisen, sinä tuomitset itsesi kelpaamattomaksi sikäli kuin sinä, joka tuomitset, harjoitat samoja asioita. Me tiedämme nyt, että Jumalan tuomio on sopusoinnussa totuuden kanssa niitä vastaan, jotka sellaisia harjoittavat. Mutta onko sinulla, ihminen, tämä ajatus, kun sinä tuomitset ne, jotka sellaisia harjoittavat, ja kuitenkin itse teet niitä, että sinä pelastut Jumalan tuomiosta?” (Room. 2:1–3, Um) Toisin sanoen: ”Ihmisten tiet ovat Jehovan silmien edessä.” Missä on siis sydämesi – tässä irstailussako vai sitä vastaan?
5, 6. Milloin ja miten Jumalan vanhurskas tuomio ilmenee ja keitä henkilöitä kohtaan maan päällä?
5 Tämän nykyisen pahan maailman huomatuimmat valtiomiehet sanovat kaikkialla ihmisille, miten heidän tulee hoitaa asioitaan, miten hallitusta on käsiteltävä ja miten on elettävä rauhassa. Mutta mitä me huomaamme? Huolestumista hallitsevien joukossa, turmeltuneisuutta ihmisten keskuudessa, ahdistusta kansoissa. Kaikki kansat (vaikka jotkut niistä väittävät yhäkin olevansa kristittyjä) ovat nyt paaduttaneet sydämensä Jumalaa ja hänen valtakuntaansa vastaan. Ne eivät halua tätä valtakuntaa. (Matt. 6:10; 24:9) Ne vastustavat Jumalan, Jehovan, ja hänen valtaistuimelle nousseen Kuninkaansa, Kristuksen Jeesuksen, hallintaa. (Ps. 2:1–3; Dan. 2:44; 12:1; Apt. 4:24–30; Matt. 24:9, 15; Ilm. 11:15) Sovella sentähden nykyisiin kansoihin Paavalin sanat: ”Sinä kokoat kovuutesi ja katumattoman sydämesi mukaan vihaa itsellesi vihan ja Jumalan vanhurskaan tuomion ilmestymisen päiväksi. Ja hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan: iankaikkisen elämän niille, jotka etsivät kirkkautta ja kunniaa ja katoamattomuutta kestävinä työssä, mikä on hyvä; niille kuitenkin, jotka ovat riitaisia ja tottelemattomia totuudelle, mutta jotka tottelevat epävanhurskautta, on viha ja suuttumus, ahdistus ja tuska, jokaisen sellaisen sielulle, joka tekee sitä, mikä on vahingollista, ensin juutalaisen ja sitten myöskin kreikkalaisen, mutta kirkkaus ja kunnia ja rauha jokaiselle, joka tekee sitä, mikä on hyvää, juutalaiselle ensin ja sitten myös kreikkalaiselle. Sillä Jumalassa ei ole mitään puolueellisuutta.” – Room. 2:5–11, Um.
6 Se, että sinä olet jonkin tietyn kansakunnan kansalainen tai jonkin erityisen uskontokunnan jäsen, ei suojele sinua Jumalan vihalta. Missä on sinun sydämesi? Missä on sinun aarteesi? Rakastatko sinä vanhurskautta? Haluatko sinä elää? Jos haluat, niin tunne ainoa tosi Jumala, Aabrahamin, Mooseksen, Daavidin, Jeremian, Jeesuksen Kristuksen, Paavalin ja toisten varhaiskristittyjen sekä nykyajan tosi kristittyjen Jumala, ja ”palvele häntä [Jehovaa] täydellisin sydämin ja miellyttävin sieluin” kaikkien näiden Jumalaa pelkäävien miesten ja naisten kanssa. Muista, että on kirjoitettu: ”Hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan.”
VÄÄRÄ AJATTELU
7. Miten kristikunnan johtavan kansan nykyisiä olosuhteita mitataan a) uskonnoitsijoilla, b) lain voimaansaattajilla?
7 Suurin osa ihmisistä hämmentyy nyt ajatuksiltaan. Ei ole suosittua olla kovin uskonnollismielinen tai puhua ystäville Raamatusta. Kristikunnan uskonto on sellaista, mitä käytetään ainoastaan sunnuntaina, ja sinä päivänä sitä ajatellaan vain tunti, kun ihmiset kuuntelevat suurenmoista urkujensoittoa, yhtyvät laulamaan muutamia lauluja ja nauttivat myöskin kuorolaulusta. He kuuntelevat palkatun papin puhetta saarnastuolista kaksikymmentä minuuttia tai niillä main. Hänen puheensa saattaa perustua Raamattuun tai johonkin muuhun kirjaan, vieläpä politiikkaankin. Suurimmalla osalla ihmisistä, jotka harjoittavat jotakin uskontoa, on tämä heidän uskonnollisen ajattelunsa määrä viikossa. On harvoja, mutta hyvin harvoja, jotka lukevat ja tutkivat säännöllisesti Jumalan Sanaa, Raamattua, ja puhuvat siitä toisille häpeämättä. Mitä tulee Jumalan Sanan johdatukseen, niin Raamattua ajatellaan hyvin vähän. Äskettäin ilmoitettiin, että Yhdysvalloissa kuuluu 100 162 529 henkeä johonkin uskontoon. (New Yorkin Times, syyskuun 10. 1956, sivut 1, 25) Näin jää tässä maassa 68 000 000 ihmistä ulkopuolelle kaikkien uskonnollisten järjestöjen. Lainaamme ilmoituksesta:
”Neuvosto [USA:n Kristuksen kirkkojen kansallisneuvosto] oli koonnut nämä tilastotiedot 258:lta uskontokunnalta. Ne ilmoittivat jäseniä yhteensä 100 162 529 eli 60,9 prosenttia koko väestöstä. Nämä uskontokunnan määrittelevät jäsenyyden eri sanoilla. Roomalaiskatolinen kirkko laskee kaikki kastetut henkilöt, lapset mukaanlukien. Protestanttiset kirkot laskevat tavallisesti vain ne, jotka ovat saaneet täyden jäsenyyden. Useimmat ovat 13 vuoden ikäisiä tai vanhempia. . . .
Kirkkojen jäsenyys lisääntyi 2,8 prosentilla.” Mutta entä nuorison villiintyminen ja rikollisuus Yhdysvalloissa? Nekin ovat lisääntyneet. Päivästä päivään saatujen uutisten mukaan on moraalinen taso hyvin alhainen. Lainaamme New Yorkin Timesista (syyskuun 27. 1956, sivu 37):
”Valtiollinen poliisi (FBI) ennusti tänään [syysk. 26], että jos nykyinen suuntaus jatkuu, niin maassa tehdään tänä vuonna 2 500 000 suurta rikosta. Se on korkein määrä koko historiassa.
”Nykyisten muistiinmerkintöjen mukaan on 1956 viides peräkkäinen vuosi, jona suuret rikokset ovat ylittäneet 2 000 000 määrän J. Edgar Hooverin, FBI:n johtajan, mukaan.
”Hän julkaisi selostukset, mitkä osoittivat 14,4 prosentin lisäyksen suurissa rikoksissa alkuvuoden kuutena kuukautena, enimmän, mitä on ilmoitettu vuonna 1946 olleen vastaavan kauden jälkeen.
”FBI:n sanakirjassa ovat suurempia rikoksia murha, häikäilemätön miestappo, raiskaus, ryöstö, raskauttavien asianhaarojen vallitessa tehty päällekarkaus, murtovarkaus, varkaus ja autovarkaus. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tapahtui 1 191 120 näihin kuuluvaa rikosta. Tämä merkitsi 162 770 lisäystä. . . .”
Täytyy tehdä kysymys: Auttaako kristikunnan uskonto Amerikkaa? Auttaako se maailmaa?
8, 9. a) Mitä hedelmiä väärä ajattelu kristikunnassa mm. kantaa? b) Mitkä ovat oikean ajattelun hedelmiä raamatullisesti katsoen?
8 Kun aikuisilla ja nuorilla on hyvin vähän tai ei lainkaan hengellistä ohjausta, niin miten voidaan odottaa heidän ajattelevan vanhurskaalla tavalla? Koko kristikunnan täytyy kantaa vastuu maailman tilasta yhdessä Amerikan kanssa, joka on eräs sen johtavista kansoista. Niiden hedelmät eivät todista niiden olevan kristittyjä. Väärät uskontojärjestöt ovat antaneet esimerkin paimenilleen ja laumoilleen ollen vajonneita tämän maailman asioihin, rukoillen sen sotien puolesta, kiihottaen vihaa kansojen välille ja antaen laumojensa hajaantua. Niiden moraalinen tila on nykyään täsmälleen samanlainen kuin Paavalin aikaan. Elämän materialistinen puoli on tunkeutunut suuressa määrin kristikuntaan kuuluvien ajatustapaan ja jokapäiväisiin toimiin. Hengellismielisyys on karkoitettu. Hyvin harvat etsivät todellisuudessa Jumalan valtakuntaa. (Matt. 6:33) Miljoonille ihmisille oli opetettu heidän lapsuudessaan se rukous, mitä Kristus Jeesus opetti seuraajiaan rukoilemaan: ’Tulkoon sinun valtakuntasi, tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä niinkuin taivaassakin.’ (Matt. 6:9–13) Kysy nyt itseltäsi: Kuinka monet ihmiset, jotka ovat rukoilleet tätä rukousta kerran tai useammin elämässään, etsivät todellisesti Jumalan valtakuntaa? Varhaiskristityt rukoilivat sitä, elivät sen mukaan, saarnasivat sitä. ’Päivästä päivään he kertoivat Jehovan pelastuksen hyvää uutista.’ Mutta kuinka monet tekevät niin nykyään kristikunnassa? Nykyinen ajattelutapa on väärä! Ihmisillä ei ole lainkaan taipumusta hengellisyyteen, ”missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta”. (Matt. 6:20) Paavali kirjoitti sentähden Kristuksen uskollisille seuraajille näin: ”Lopuksi, veljet, me pyydämme teitä ja kehotamme teitä Herran Jeesuksen kautta, niinkuin te saitte meiltä neuvon sen suhteen, miten teidän tulee vaeltaa ja miellyttää Jumalaa, kuten te todellisuudessa vaellattekin, jotta te tekisitte sen jatkuvasti yhä täydellisemmin. Sillä te tunnette ne määräykset, mitkä me annoimme teille Herran Jeesuksen kautta. Sillä tätä Jumala tahtoo, teidän pyhitystänne, että pidätytte haureudesta, jotta kukin teistä tietäisi, miten saada haltuunsa oman astiansa pyhityksessä ja kunniassa, ei kiihkeässä sukupuolisessa himossa, jollainen myös niillä kansoilla on, jotka eivät tunne Jumalaa, jottei kukaan menisi siihen asti, että vahingoittaa ja loukkaa veljensä oikeuksia tässä asiassa, koska Jehova vaatii rangaistusta kaikista näistä seikoista, niinkuin sanoimme teille etukäteen ja annoimme myöskin teille perusteellisen todistuksen. Sillä Jumala ei kutsunut meitä antaen myönnytystä saastaisuuteen, vaan pyhityksen yhteydessä. Se ihminen siis, joka osoittaa halveksintaa, ei halveksi ihmistä, vaan Jumalaa, joka panee pyhän henkensä teihin.” – 1. Tess. 4:1–8, Um.
9 Paavali tiesi, että maailman vaikutus ulottuisi niihinkin, jotka lähtevät kristityn tielle. Hän antoi sentähden heille alituisesti oikeaa kehotusta. Hän tiesi, että Jumalan valtakuntaa etsivät varhaiskristityt vaelsivat asianmukaisesti, ja niin hän sanoi: ’Te vaellatte oikeaa tietä.’ Mutta hän kehotti heitä tekemään niin vielä täydellisemmin. He tekivät pieniä virheitä, ja hän tiesi, että tämäkin johtaisi lopulta siihen, että toiset tekisivät samoin, kunnes tämän maailman rikkaudet tulisivat kiehtovammiksi kuin hengelliset rikkaudet. Paavali tiesi, niinkuin Jeesus oli opettanut, että missä kristityn sydän on, siellä on myöskin hänen aarteensa. Mutta jollei kristitty koonnut enää aarteita taivaaseen, niin hän oli silloin alkanut varastoida aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste alkaa turmella. Kun katsellaan kristikuntaa, niin se nähdään maallisena järjestönä, mikä on köyhä kaikesta hengellisyydestä. Henkilön, joka haluaa miellyttää Jehovaa, täytyy tulla pois siitä ja etsiä hyvää ravintoa, elämääylläpitäviä sanoja, Jehovalta ja kääntyä Jumalan puoleen. Hänen täytyy ’palvella Jehovaa täydellisin sydämin’. Kristikunta ja sen paimenet ovat pettäneet sen kansan. Kaikki kristikunnan kansat ja kaikki muutkin kansat ovat hylänneet Jumalan ja hänen valtakuntansa. Ainoa keino, millä sinä voit saada Jehovan suosion ja siunauksen, on: ”Jos sinä etsit häntä, niin hän sallii sinun löytää itsensä, mutta jos sinä jätät hänet, niin hän hylkää sinut iankaikkisesti.” (1. Aikak. 28:9, Um) Etsi, niin sinä löydät!
10. Mitä Jumalan palvelemisen valitseminen tuo mukanaan ja miksi?
10 Henkilö, joka haluaa palvella Jumalaa ja omistaa tosiaan elämänsä Jehovalle ja pyhittäytyä erottautumalla vanhurskaaseen palvelukseen saarnatakseen Jumalan hyvää uutista, huomaa sen vaikeaksi. Hän juoksee nykyaikaisen sivistyksen laveaa virtaa vastaan. Hän kohtaa paljon ahdistusta. Mutta se on sen arvoinen, koska sinä olet oikealla puolella, Jehovan puolella. Jeesus sanoi selvästi meidän ajastamme: ”Ihmiset antavat teidät ahdistukseen ja tappavat teitä, ja kaikki kansat vihaavat teitä minun nimeni tähden. Silloin myöskin monet loukkaantuvat ja pettävät toisiaan ja vihaavat toisiaan. Ja monta väärää profeettaa nousee ja eksyttää monia, ja suurimman osan rakkaus jäähtyy laittomuuden lisääntymisen takia. Mutta joka on kestänyt loppuun asti, se pelastuu. Ja tämä valtakunnan hyvä uutinen tulee saarnattavaksi koko asutussa maassa todistustarkoituksessa kaikille kansoille, ja sitten tulee täydellistetty loppu.” – Matt. 24:9–14, Um.
TOSI RIKKAUDET
11, 12. Miten voidaan saada tosi rikkauksia?
11 Nyt on tullut maan ääristä sekä kristikunnasta satojatuhansia ihmisiä, jotka ovat antautuneet Jehovan palvelukseen. He ovat ilmaisseet haluavansa tehdä hänen tahtonsa. He ovat tutkineet Jumalan Sanaa ja tutkivat sitä edelleen, sillä he haluavat varastoida aarteita taivaaseen. Tosi kristitty saa kokea runsaan siunauksen, kun hän noudattaa Jehova Jumalan käskyjä. Henkilön, joka haluaa tosi rikkauksia, pysyviä rikkauksia, täytyy ruveta ymmärtämään, että hänelle on tärkeätä olla läheisissä suhteissa Luojaan. Sananlaskujen 10:22:sessa (As) on kirjoitettu: ”Jehovan siunaus tekee rikkaaksi, eikä hän lisää mitään murhetta sen ohelle.” Kukaan maailman olosuhteisiin perehtynyt ei sano, ettei tässä maailmassa ole murhetta. Se on murheen täyttämä. Maailma ei ole rikas hengellisestä tiedosta. Kuitenkin on ympäri tätä koko maailmaa hajallaan – mutta ei osana siitä – tosi kristittyjä, jotka ovat rikkaita hengellisistä ominaisuuksista. Nämä ovat saaneet Jehovan ansaitsematonta hyvyyttä, he ovat tunnustaneet hänen Poikansa, Kristuksen Jeesuksen, ja he ovat päättäneet vaeltaa hänen askeleissaan ja tehdä hänen työtään, mikä täytyy tehdä näinä Perkeleen järjestön viimeisinä päivinä.
12 Tällaiset Kristuksen uskolliset seuraajat voivat sanoa: ”Sillä me kaikki saimme hänen täyteydestään; ansaitsematonta hyvyyttä ansaitsemattoman hyvyyden jälkeen. Koska laki annettiin Mooseksen kautta, niin ansaitsematon hyvyys ja totuus tulivat Jeesuksen Kristuksen kautta.” – Joh. 1:16, 17, Um.
13. Miksi Jumalan kirjoitettu Sana on välttämätön pysyvien rikkauksien saamiselle?
13 Jehovan Moosekselle antama laki toimi Raamatun mukaan opettajana eräiden ihmisten johtamiseksi Kristuksen Jeesuksen luo. (Gal. 3:23–25; Matt. 5:17) Me ymmärrämme nyt, että Kristus Jeesus, Jumalan Poika, on tullut. Hän on antanut elämänsä tottelevaisten lunastamiseksi ihmiskunnasta, ja hän on tehnyt mahdolliseksi sen, että yksilöt voivat tulla kristityiksi, Kristuksen kaltaisiksi, hänen seuraajikseen. (Hepr. 5:9; 1. Piet. 2:21; 1. Joh. 2:2) Tämä kaikki on aikaansaatu Jumalan ansaitsemattomalla hyvyydellä ja totuudella, minkä Jehova on paljastanut kristityille Kristuksen Jeesuksen kautta. Tämä Raamattuun kirjoitettu totuus on nyt saatavissa lähes kaikilla maailman kielillä. Jokainen, joka haluaa päästä perille Raamatusta nykyään, voi saada sen ja lukea sitä tai luettaa sitä itselleen. Raamattu on eniten levinnyt kirja, mitä koskaan on julkaistu. Jehovan todistajat tekevät kaiken, minkä he suinkin voivat, levittääkseen itse Raamattua maailman kaikkiin osiin sekä auttaakseen ihmisiä ymmärtämään tätä kirjoitettua Jumalan Sanaa.
14, 15. a) Mitä väärät rikkaudet ovat raamatullisesti määriteltyinä? b) Millaisia kokemuksia väärien rikkauksien etsijöillä on ollut nykyisen sukupolven päivinä?
14 Jehovan todistajat arvostavat Jumalan ansaitsematonta hyvyyttä, koska sillä on ollut sanomaton vaikutus heidän elämäänsä. Kun he ovat Kristuksen Jeesuksen uskollisina seuraajina maistaneet Jumalan ansaitsematonta hyvyyttä, niin Perkeleen tarkoitus on käännyttää heidät kaikki pois Jumalasta ja saada heidät takaisin omaan laumaansa. Kun Jehova toimii rakkauden periaatteen mukaan, niin Perkele toimii itsekkyyden perusopin pohjalla, ja hän on pannut koko maailmanjärjestönsä työskentelemään sen mukaisesti. Itsekkyys synnyttää ahneutta, ja siksi Raamattu sisältääkin paljon varoituksia ahneutta vastaan. Jeesus sanoi: ”Olkaa varuillanne ja valppaat kaikenlaista ahneutta vastaan, koska ihmisen elämä ei riipu siitä, mitä hän omistaa, vaikka hänellä on yltäkylläisestikin.” (Luuk. 12:15, Um; 2. Moos. 20:17) Elämä on Jumalalta hänen Poikansa, Kristuksen Jeesuksen, kautta tuleva lahja. Jehova Jumala ei ole meille velkaa sitä. Jumala tahtoisi kaikkien ihmisten asuvan yhdessä rauhassa ja menestyksessä ja rakastaen lähimmäisiään niinkuin he rakastavat itseään, mutta ihminen ei ole siihen taipuvainen nykyään. Hän on taipuvainen itsekkyyteen, koska hän ei tunne Jumalaa eikä Jumalan teitä ja koska hän noudattaa mieluummin tämän vanhan maailman ja Perkeleen, Jehovan vastustajan, harrastuksia. Nuorten niinkuin vanhojenkin mieltä kiihotetaan alituisesti ’rikastumiseen’ nykyisen itsekkään asiainjärjestelmän kautta. Useimmat ihmiset ajattelevat vakavasti, että elämä on riippuvainen yltäkylläisyydestä, ja niin he ponnistelevat saadakseen tämän yltäkylläisyyden, vaikka menettäisivät hyvän nimen, maineen, terveyden ja ystävätkin. Paavali kirjoitti kaikkien kristittyjen hyödyksi: ”Mutta ne, jotka ovat päättäneet olla rikkaita, lankeavat kiusaukseen ja ansaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin haluihin, jotka syöksevät ihmiset tuhoon ja sortumiseen. Sillä rakkaus rahaan on kaikenlaisen pahan juuri, ja jotkut ovat tätä rakkautta tavoitellessaan harhaantuneet pois uskosta ja ovat lävistäneet itsensä kauttaaltaan monilla tuskilla.” – 1. Tim. 6:9, 10, Um.
15 Jotkut, jotka ovat eläneet kristittyinäkin, ajelehtivat takaisin vanhan maailman teille ja tekevät kaikenlaista vahingollista. Mutta he vahingoittavat pääasiassa itseään. He harhaantuvat pois Kristuksen Jeesuksen perusopeista, ja ennenkuin he huomaavatkaan, he ovat lävistäneet itsensä kauttaaltaan ja ovat täynnä kipua. Murheet täyttävät heidän päivänsä eikä se ilo ja onni, minkä Jehova Jumala antaa niille, jotka rakastavat häntä ja turvaavat häneen. Me huomaamme nyt eräitä, jotka työskentelevät yötä päivää kootakseen varallisuutta täyttääkseen varastohuoneensa niinkuin jotkut Jeesuksen päivinäkin. He luulevat turvallisuutensa ja elämänsä tulevan siitä yltäkylläisyydestä, minkä he ovat koonneet itselleen. Me luemme rikkaan miehen sanat: ”Ja hän sanoi: . . . ’Sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti lepoa, syö, juo ja iloitse’. Mutta Jumala sanoi hänelle: ’Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?’” ”Näin käy sen, joka kokoaa aarteita itselleen, mutta jolla ei ole rikkautta Jumalan tykönä.” (Luuk. 12:18–21) Maalliset rikkaudet voidaan menettää helposti. Katsohan, kuinka miljoonat ihmiset menettivät Euroopassa kaikki säästönsä, kotinsa, maatilansa, liikkeensä, koska joku itsekäs diktaattori käytti voimaansa hävittääkseen ne. Meidän aikamme kaksi maailmansotaa ja kaikki aikaisemmat sodat ovat auttaneet Perkelettä vieroittamaan ihmisten mielen Jumalasta. Monet syyttävät katkerasti Jumalaa kokoamiensa rikkauksien menetyksestä. Mutta jos nuo ihmiset olisivat rikastuneet Jumalan Sanalla, niin he olisivat tietäneet etukäteen, kuinka turhaa on varastoida maallisia rikkauksia, mitkä varkaat varastavat ja koi ja ruoste turmelee. Hengellisillä rikkauksilla on ahdistuksen aikoina ylläpitävä voima, ja ne auttavat ajattelemaan oikein. Diktaattoreita on tullut ja mennyt, ja nykyäänkin on muutamia, jotka luulevat, että maailma on tehty heidän hallittavakseen, että kaikkien ihmisten pitäisi olla heidän kantapäänsä alla. On suuria diktaattoreita ja pieniä diktaattoreita. Kummatkin ovat itsekkäitä, johtakootpa he sitten kokonaista kansakuntaa tai vain pientä liikettä. Diktaattorin mieli on keskittynyt vain hänen itsensä ja sen yltäkylläisyyden ympärille, minkä hän voi koota yhteen. Hän ei ymmärrä, että elämä ei ole seuraus siitä, mitä hän omistaa. Mitkään vanhan maailman omaisuudet, mitkä jollakulla saattaa olla, eivät anna hänelle iankaikkista elämää.
JUMALALTA TULEVA LAHJA
16. Miksi Jumala antaa elämän ihmisluomuksille?
16 Jumalan Sana esittää selvästi, että elämä on Jumalalta tuleva lahja. (Room. 6:23; Ilm. 2:10) Jehovan ansaitsemattomasta hyvyydestä tulee elämä luomuksille, ja hän lähetti ystävällisyydessään ainoasyntyisen Poikansa maan päälle. Ihminen oli tuomittu kuolemaan, ja ihmisiä oli kuollut 4 000 vuotta, ennenkuin Jehovan Poika tuli näyttämölle. Kaikki kuolleet jäivät hautoihinsa, kukaan ei mennyt taivaaseen eikä ’iankaikkisen vaivan’ ’helvettiin’, koska ”kuolleet eivät tiedä mitään”. (Saarn. 9:5, 10) Synti tuli maailmaan yhden ihmisen kautta ja kuolema synnin kautta, niin että synti tuli kaikille ihmisille. (Room. 5:12) Kaikki ovat kuolleet tämän tuomion alaisuudessa. Mutta nyt on ihmisellä Jehovan ansaitsemattomasta hyvyydestä tilaisuus päästä elämään. Jumala antaa hänelle elämän, eikä se tule siitä, mitä ihminen omistaa. Me luemme: ”Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; joka ei tottele Poikaa, se ei ole näkevä elämää, vaan Jumalan viha pysyy hänen yllään.” (Joh. 3:36, Um) Usko ja tottelevaisuus tosi Jumalan Sanaa kohtaan ovat siis hänen vaatimuksiaan. Uskon täytyy olla sellainen, että se kasvaa ja täyttää koko sinun elämäsi, usko, mikä saattaa sinut ymmärtämään paremmin Jehovan Sanaa tutkimalla sitä Sanaa, usko, mikä saa sinut palvelemaan jatkuvasti Jumalaa hengessä ja totuudessa. (Joh. 4:23; Gal. 6:8, 9) Lainaten Jehovan oman aikaisemman lausunnon Paavali kirjoitti: ”Minun vanhurskaani elää uskon perusteella. Jos hän vetäytyy takaisin, ei minun sieluni mielisty häneen.” (Hepr. 10:38; Hab. 2:4, LXX) Kristityt eivät ole sellaisia, että he vetäytyisivät takaisin. Mutta jokainen heistäkin, joka vetäytyy takaisin, menee tuhoon tämän asiainjärjestelmän mukana.
17, 18. Miten tieto ja elämä yhdistetään Raamatussa?
17 Jumalan Sanan tutkiminen, Kirjoitusten huolellinen tarkastelu ja Jumalan antamien ennustusten jatkuvan täyttymisen huomioiminen tekee ihmisen uskon lujaksi. ”Usko on toivottujen asioitten vakuuttunutta odottamista, todellisuuksien ilmeistä toteamista, vaikka niitä ei nähdäkään. Sillä tämän kautta todistettiin muinaisaikain ihmisille.” (Hepr. 11:1, 2, Um) Se, jolla on usko Jumalaan, rakkautta Häneen ja lähimmäiseensä, pidentää päiviään, koska rakkaus poistaa kaiken ahneuden. ”Joka vihaa ahneutta, hän pidentää päiviään.” (Sananl. 28:16, As) Hänen oikea ajattelunsa, hänen täsmällisen tiedon oikea käyttönsä tuo elämän. ”Tämä merkitsee iankaikkista elämää, että he hankkivat tietoa sinusta, ainoasta tosi Jumalasta, ja siitä, jonka sinä lähetit, Jeesuksesta Kristuksesta.” – Joh. 17:3, Um.
18 Iankaikkisen elämän saaminen riippuu meidän tiedostamme, siitä, että hankimme jatkuvasti tietoa kaikkeuden Yksinvaltiaasta Hallitsijasta, Jehova Jumalasta, ja hänen Pojastaan, Kristuksesta Jeesuksesta. Mutta tämän maailman jumala Saatana haluaa meidän aina ajattelevan, että elämä tulee omaisuuden, aineellisten tavaroitten, omistamisesta eikä Jehovan päätösten oikeasta tuntemisesta ja ymmärtämisestä. (2. Kor. 4:3, 4) Elämä johtuu aluksi siitä, että Jumala on rakkaus ja että hän on osoittanut sitä ansaitsemattomassa hyvyydessä. Hänellä ei ole velvollisuutta antaa meille tätä elämää. Se on hänen lahjansa kaikille, jotka ”palvelevat häntä täydellisin sydämin”.
19, 20. Mitkä välttämättömät edellytykset Jeesus kuvaili elämän saamiselle?
19 Jotkut ajattelevat, että kaikki heidän saamansa aineellinen menestys johtuu Jumalan heille suomasta siunauksesta. Mutta, niinkuin Paavali selitti, ”rakkaus rahaan on kaikenlaisen pahan juuri”. Jos sinä panet rahan ensimmäiseksi sen tähden, mitä se voi hankkia sinulle – Jumalan Sanan ja sen edelle, mitä se voi tuoda sinulle varmasti iankaikkisen elämän tiellä – niin sinä joudut sivuraiteille: sinä et etsikään enää ensiksi Jumalan valtakunnan etuja. Selittäessään omaa vertaustaan kylväjästä Jeesus sanoi: ”Kuvaus merkitsee tätä: Siemen on Jumalan sana. . . . Mitä tulee siihen, mikä putosi orjantappuroitten sekaan, niin nämä ovat niitä, jotka ovat kuulleet, mutta koska tämän elämän huolet ja varallisuus ja huvitukset tempaavat heidät mukaansa, niin he tukahtuvat kokonaan eivätkä saata mitään täydellisyyteen.” (Luuk. 8:11–15, Um) Miljoonat miljoonien jälkeen ovat kuulleet Jumalan Sanaa. He kiinnostuivat siihen aika lailla, mutta vain vähäksi ajaksi, sillä vaikka he tutkivat tätä Jumalan Sanaa, niin tämän elämän huolet ja varallisuus ja huvitukset tempasivat myös heidät pois. Nämä henkilöt tukahtuivat näin ollen kokonaan. Totuuden suloinen henkäys ei voinut saavuttaa heitä heidän huoliensa takia. Totuuden siemen tuli työnnetyksi täysin pois heidän elämästään. Näillä oli ollut täydellinen tilaisuus kuulla totuus, mutta tämän maailman asiat tempasivat heidät pois. He halusivat niin, se oli heidän oma valintansa.
20 Tämä voi tapahtua niillekin, joilla on nyt totuus. Hekin voivat vielä tukahtua, jos yhdysside elämään katkeaa. Jos me lakkaamme ravitsemasta itseämme Jumalan Sanalla, niin me voimme kuolla nälkään. Siksi herää kysymys: Voitko sinä tehdä itsestäsi oikealaatuista multaa, mihin tämä siemen, Jumalan Sana, putoaa? Se on mahdollista, sillä Jeesus sanoi: ”Mitä tulee oikeaan multaan pudonneeseen, niin nämä ovat niitä, jotka kuultuaan sanan sydämeltään oikeina ja hyvinä säilyttävät sen ja kantavat hedelmää kestävinä.” (Luuk. 8:15, Um) Niin, sydämen täytyy olla oikea ja hyvä. Vaikuttimenamme elämässä täytyy olla Valtakunnan eduissa edistyminen eikä itsekäs hyöty. Meidän täytyy olla kiinnostuneita vanhurskauteen ja noudattaa Kristuksen Jeesuksen käskyä: saarnata tätä Valtakunnan hyvää uutista koko maailmassa todistukseksi. Se ei merkitse ainoastaan lyhyttä aikaa, kuin jonkinlaista hauskutusta tai ajankulua – vuotta tai kahta, vaan hedelmänkantaminen merkitsee, että me teemme sitä jatkuvasti ja annamme hedelmän kypsyä. Se merkitsee kestävyyttä.
21. Miksi kestävyys on nyt välttämätön?
21 Tämä kestävyys kristittynä on aiheuttanut ahdistusta monille ihmisille, ei sellaista ahdistusta, mitä he eivät voisi kestää, vaan ahdistusta vanhan maailman taholta. Monet, jotka ovat tulleet tuntemaan Jehovan päätökset, ajattelevat, että kun he ovat nyt tulleet ymmärtämään Jumalan Sanaa ja uutta maailmaa, mitä he ovat rukoilleet, niin uusi maailma pitäisi perustaa tuossa paikassa. He haluavat kaikki tuon uuden vanhurskaan maailman siunauksia niin pian kuin he kuulevat totuuden tai kenties noin vuosi sen jälkeen. Tämä on eräänlaista ahneutta. He eivät tahdo odottaa Jehova Jumalaa, kunnes hän on valmis perustamaan sen. He osoittavat elintavallaan, että he eivät ole varmoja, kannattaako Jumalan aikaa odottaa. He eivät ole halukkaita lähtemään kilpailuun ja kestämään loppuun asti saadakseen iankaikkisen elämän siunaukset. Toisaalta näemme niitä, jotka ovat halukkaita kestämään kaikenlaisia vaikeuksia, niinkuin Venäjällä olevat Jehovan todistajat, jotka ovat menneet keskitysleireihin, työleireihin, maanpakoon Siperiaan. He eivät käänny takaisin, he eivät etsi kommunismia eikä tämän maailman asioita niiden hengellisten siunausten sijasta, joita he saavat Jehova Jumalalta. He tietävät, ettei elämä seuraa siitä, mitä heillä on tämän maailman aineellisesta omaisuudesta. He pysyvät lujasti nuhteettomuudessaan. Kun he pysyvät uskollisina ja tottelevaisina Jehova Jumalalle, niin he läpäisevät sen kärsimyksen, mikä tulee heidän tielleen heidän nuhteettomuutensa säilyttämisen johdosta. Samoin on Jehovan todistajain laita Puolassa, Tshekkoslovakiassa, Romaniassa, Unkarissa ja monissa muissa osissa maailmaa. Nämä ovat kestäneet lujina suurimmassa painostuksessa ja puristuksessa, mikä konsanaan on kohdistettu kristittyihin heidän uskonsa murtamiseksi. Heiltä on riistetty kaikki heidän omaisuutensa. Miehet on erotettu vaimoistaan, perheet on revitty hajalle. Saatana tahtoisi murtaa heidän uskonsa, heidän nuhteettomuutensa. Hän haluaisi heidän ajattelevan, että elämä tulee aineellisen kautta, mitä he voivat omistaa. Mutta ”rautaesiripun” takana ja kaikissa muissakin osissa maailmaa olevat Jehovan todistajat ymmärtävät täydelleen, että elämä tulee Jumalan ansaitsemattomasta hyvyydestä ja niistä toimenpiteistä, joihin hän ryhtyy heidän hyväkseen, jotta he voisivat hankkia jatkuvasti tietoa hänestä, sekä siitä, että he saarnaavat edelleen hänen perustetun valtakuntansa hyvää uutista.
22, 23. a) Mitä merkitsee, jos joku valitsee ’sielunsa menettämisen’? b) Miten Jumalaa pelkäävät ihmiset välttävät itsensä vahingoittamisen ja säilyttävät tyytyväisyyden?
22 Nämä uskolliset kristityt, jotka ovat läpäisseet suuremmat tulikokeet kuin vuosisatoja sitten koettu katolinen inkvisitio, eivät ole kiinnostuneita pelastamaan henkeään saadakseen tämän vanhan maailman huvituksia ja mukavuuksia. He ovat lukeneet seuraavat Jeesuksen sanat: ”Sillä kuka haluaa pelastaa sielunsa, hän kadottaa sen, mutta kuka kadottaa sielunsa minun takiani, hän löytää sen. Sillä mitä hyötyä siitä on ihmiselle, jos hän voittaa koko maailman, mutta menettää sielunsa? Tai mitä ihminen antaa korvaukseksi sielustaan?” (Matt. 16:25, 26, Um) Tässä maailmassa on eräitä, jotka ajattelevat enemmän yhtä ateriaa ja sen henkilökohtaista saamista kuin omaa henkeään. Sellainen oli Eesau, ”joka vastikkeeksi yhdestä ateriasta antoi pois esikoisoikeutensa”. (Hepr. 12:16, Um; 1. Moos. 25:34) Jeesus sanoi: ”Tosiaan, mitä ihminen hyödyttää itseään, jos hän voittaa koko maailman, mutta kadottaa itsensä tai kärsii vahingon?” – Luuk. 9:25, Um.
23 Kun me rukoilemme Herran rukousta, niin me emme pyydä muuta kuin yhden päivän leipää. Suurin osa maailman ihmisistä voi tyytyä siihen, mutta ajattelehan, mikä sisällys tähän liittyykään sille, jolla on jumalallinen antaumus sen ohella! ”Se on totisesti suuri voittamiskeino, tämä jumalinen antaumus yhdessä itseensä tyytymisen kanssa. Sillä me emme ole tuoneet mitään maailmaan, emmekä me voi viedä mitään poiskaan. Kun meillä siis on elatus ja vaatetus, niin me tyydymme näihin.” (1. Tim. 6:6–8, Um) Kristikunnan ihmiset eivät rakasta nykyään Jumalan Sanaa, eivätkä he halua elää sen käskyn mukaan. He haluavat mennä omaa itsekästä tietään vahingoittaen itseään. Vaikka joku Jehovan todistajakin kietoutuisi niin tämän maailman asioihin, maalliseen työhönsä, omaisuuteensa tai sen kokoamiseen, niin hän voisi tulla lopuksi vedetyksi pois uuden maailman yhteiskunnasta tuohon Harmagedonissa tuhoutumaan tuomittuun jumalattomaan järjestöön. Miksi? Koska hän yritti pelastaa henkensä omalla tavallaan.
24. Mitkä oikeat menettelyt hengellisestä tarpeesta tietoisena pysyminen sisältää ihmiselle?
24 Kun joku menettää näköpiiristään Jehovan ansaitsemattoman hyvyyden, niin ei kestä kovin kauan, ennenkuin hän lakkaa tulemasta yhteen Jumalan kansan kanssa. Kenties hän voi ansaita monta tuhatta markkaa jäämällä pois vain yhdestä kokouksesta ja maksaa osan kiinnityksestä tai ostaa jonkin uuden huonekalun tai suorittaa maksuerän autosta. Mutta kumpi on enemmän arvoinen, tiedon hankkiminenko kokouksissa ja yhdessäolo Jehovan todistajien kanssa, vai noiden muutamien ylimääräisten tuhansien markkojen ansaitseminen tullen väsyneemmäksi, niin että sinä et voi noiden muutamien ylimääräisten tuntien jälkeen tehdä mitään muutakaan työtä Jehovan palveluksessa? Miksi ihmisen pitäisi työskennellä yötä päivää, kahdessa vuorossa, tai miksi koko hänen perheensä pitäisi tehdä työtä kahdessa vuorossa? He menettävät kokoontumisen ja yhteyden Jumalan kansan kanssa, ja samaan aikaan saavat heidän lapsensa juoksennella kaduilla. Kenties he saavat sitä, mitä he haluavat aineellisesti, mutta jos sinä olet tällainen henkilö, niin pysähdy ja kysy itseltäsi: Saanko minä onnea? (Matt. 5:3, Um) Iloitsenko minä siitä, mitä minä saan, vai menetänkö minä jotain suurempaa elämässä? Menetänkö minä mieheni (tai vaimoni), perheeni? Vieläkin tärkeämpää: menetänkö minä totuuden? Menetänkö minä itse elämän? Menetänkö minä Jumalan ja hänen rakkaan Poikansa? Menetänkö minä uuden maailman? Menetätkö sinä saadaksesi vain suuremman radion, suuremman auton, suuremman kodin, suuremmat aitat? Onko sinun elämässäsi asioita, mitkä vetävät sinut pois tosi kristillisyydestä, maailmankaikkeuden Yksinvaltiaan Hallitsijan aidosta palvonnasta ja yksinomaisen antaumuksesi omistamisesta hänelle?
25. Miten ”nykyajan mukavuuksia” voidaan käyttää oikein?
25 Jehova Jumala tietää meidän tarvitsevan suojaa, ruokaa, vaatteita – elämän välttämättömyyksiä, mutta hän tietää myöskin, että me emme tarvitse mitään muuta. Katso, mitä Aadamilla oli Eedenin puutarhassa: vain puutarha, ei suurta asuinrakennusta, ei mitään tämän päivän ”nykyajan mukavuuksia”. Mutta Aadamilla oli tilaisuus elää iankaikkisesti, jos hän olisi ollut uskollinen Jehova Jumalalle. Vaikka ”nykyajan mukavuudet” voivat vain hetkeksi keventää ihmisen taakkaa, niin niidenkin pitäisi voida oikein käytettyinä auttaa meitä omistamaan enemmän aikaa Jehovan palvelukseen, hänen nimensä kirkastamiseen, ja suoda meille suurempi vapaus saarnata hänen valtakuntansa hyvää uutista. Niiden pitäisi olla ajansäästäjiä eikä sen kuluttajia.
26, 27. Mitä tarkoitusta varten Kristuksen seuraajat hankkivat jatkuvasti täsmällistä tietoa?
26 Pysähtykää ja ajatelkaa, kristityt, omistatteko te Jehova Jumalalle yksinomaisen antaumuksenne? Puhutteko te lähimmäisillenne ja ystävillenne tai ihmisille, joita ette ole tavanneet koskaan aikaisemmin, siitä hyvästä, mitä olette oppineet Jumalan ansaitsemattomasta hyvyydestä? Tuotteko te kymmenykset hänen varastohuoneeseensa. Toisin sanoen, käyttekö te kaikissa kokouksissa osallistuen niihin? Autatteko te Valtakunnansalinne menojen peittämisessä? Osoitatteko te töillänne, että te elätte tosiaan Jehovalle antautumisenne mukaisesti? Todistatko sinä olevasi yksi Jehovan todistajista olemalla yhteydessä sen suuren ihmisjoukon kanssa, joka on hajaantunut kautta maailman, ja julistamalla Jehovan valtakuntaa? Väitätkö sinä olevasi Jehova Jumalan palvelija, ja jos väität, niin miten on silloin sinun palvelustyösi laita? Kasvatko sinä kypsyyteen? Saavutatko sinä täsmällistä tietoa totuudesta? Kykenetkö sinä selittämään Jumalan Sanaa paremmin ihmisille päivien mittaan? Kasvatatko sinä lapsesi Jehovan valistuksessa ja kurissa ja arvovaltaisessa neuvossa? Osoitatko sinä heille sitä huomaavaisuutta, mitä he tarvitsevat? Tutkitko sinä heidän kanssaan? Leikitkö sinä heidän kanssaan? Tuotko sinä heidät kokouksiin? Pidätkö sinä heistä hengellisesti huolta? Rakastavatko he sinua, niinkuin lasten tulee rakastaa vanhempiaan? Oletko sinä kiinnostunut siitä, että sinun poikasi ja tyttäresi kasvavat ja tulevat lähetystyöntekijöiksi? Ja iloitsetko sinä, niinkuin monet onnelliset vanhemmat, siitä, että sinun lapsesi ovat lähteneet lähetyspalvelukseen ulkomaisille kentille, ja rohkaisetko sinä heitä jatkuvasti pysymään noilla kentillä, jotta he tekisivät sitä suurta työtä, mitä Jeesus sanoi suoritettavan näinä viimeisinä päivinä vieden Valtakunnan hyvää uutista maan ääriin asti ja opettaen siellä kaikenlaisia ihmisiä?
27 Kristittyjen tulee tehdä nämä kysymykset itselleen. Heidän pitäisi voida vastata niihin oikein, ei sanoin, vaan teoin, Jumalan nähden – jokapäiväisessä elämässään todistukseksi siitä, missä heidän sydämensä on, koska siellä on heidän aarteensakin.
28. Miksi elävän Jumalan aidot palvojat ’kertovat joka päivä hänen pelastuksensa hyvää, uutista’?
28 Teetkö sinä yhtenä Jehovan todistajana, mitä psalminkirjoittaja käski meidän tehdä näinä viimeisinä päivinä: ”Kertokaa päivästä päivään hänen pelastuksensa hyvää uutista.” (Ps. 96:2, Um) Vain Jehova Jumala voi varata pelastuksen ihmisluomuksille. Levitätkö sinä yhtenä Jehovan palvelukseen antautuneena hänen hyvää uutistaan, mikä koskee Jehovan järjestämää pelastusta? Teetkö sinä sitä päivästä päivään? Kerrotko sinä tästä hyvästä uutisesta kaikille ihmisille, joille voit? Jos teet näin, niin kokoat varmasti aarteita taivaaseen ja tiedät varmasti, missä sydämesi on. Se on Jehovan palveluksessa.
29, 30. Miten voimme välttää ahneuden ja saada pysyvää varallisuutta?
29 Paavali halusi jokaisen näkevän, että hän pysyi oikealla tiellä, ja siksi hän kirjoitti: ”Minä annan sinulle määräyksen, että noudatat käskyä tahrattomalla ja moitteettomalla tavalla Herramme Jeesuksen Kristuksen ilmestymiseen asti.” (1. Tim. 6:13, 14, Um) Muista myöskin, miten hän sanoi muutamien lävistävän itsensä kauttaaltaan monella tuskalla vahingoittaen itseään, ajelehtien pois uskosta. Mutta tämän ehkäisemiseksi, jotta he eivät vahingoittaisi itseään, Paavali sanoi: ”Pakene sinä, Jumalan ihminen, toisaalta tätä. Mutta tavoittele vanhurskautta, jumalista antaumusta, uskoa, rakkautta, kestävyyttä, mielen lempeyttä. Taistele voiton saamiseksi uskon oikeassa taistelussa, hanki luja ote iankaikkisesta elämästä, mihin sinut kutsuttiin ja mitä varten sinä ilmaisit julkisesti oikean tunnustuksen monien todistajien edessä.” – 1. Tim. 6:11, 12, Um.
30 Jos me haluamme saada lujan otteen todellisesta elämästä, niin me tahdomme tosiaan ’lakata kokoamasta itsellemme aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste kuluttaa ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat’. ”Kootkaa päinvastoin itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste kuluta ja missä varkaat eivät murtaudu sisään eivätkä varasta. Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on sinun sydämesikin.” – Matt. 6:19–21, Um.