Mitä ovat lahkot?
OLI 28. helmikuuta 1993. Yli sata poliisia, sotilasta ja liittovaltion viranomaista teki ratsian rakennuskompleksiin, jossa oli kymmeniä miehiä, naisia ja lapsia. Tarkoituksena oli etsiä laittomia aseita ja pidättää muuan rikoksista epäilty mies. Viranomaiset kokivat kuitenkin yllätyksen, kun rakennusten sisältä sinkosi luotisade heitä kohti. He ampuivat takaisin.
Tässä välikohtauksessa sai surmansa kymmenen henkeä ja monia haavoittui. Seuraavien 50 päivän aikana rakennuskompleksia piirittivät satojen miehien vahvuiset hallituksen joukot, joiden aseistus olisi riittänyt pienen sodan käymiseen. Lukkiutunut tilanne päättyi yhteenottoon, jossa kuoli 86 henkeä, muiden muassa ainakin 17 lasta.
Mutta kuka oli tuo vihollinen? Oliko vastassa jokin huumekauppiaiden rikollisjoukkio? Tai sissiryhmä? Ei, vaan ”vihollinen” oli, kuten saatat tietää, joukko erään ääriuskonnollisen lahkon jäseniä. Heidän murhenäytelmänsä teki Keski-Texasin tasangoilla sijaitsevasta huomaamattomasta yhteisöstä kansainvälisen huomion keskipisteen. Uutistoimistot olivat hukuttaa radioaallot ja painetun sanan raportteihin, analyyseihin ja kannanottoihin, jotka koskivat fanaattisten lahkojen vaarallisuutta.
Yleisön mieleen palautettiin aiempia tapauksia, joissa uskonlahkojen johtajat olivat johtaneet jäseniä kuolemaan: Mansonin murhat vuonna 1969 Kaliforniassa, Jonestownissa Guyanassa eläneiden lahkolaisten joukkoitsemurha vuonna 1978, korealaisen uskonnollisen johtajan Park Soon-jan vuonna 1987 järjestämä sopimus murhista ja itsemurhista, joissa kuoli 32 jäsentä. On merkittävää, että useimmat näistä ihmisistä väittivät olevansa kristittyjä ja uskovansa Raamattuun.
Monet, jotka kunnioittavat Raamattua Jumalan sanana, ovat ymmärrettävästi kauhistuneita siitä, miten häpeämättömästi nämä lahkot väärinkäyttävät Raamattua. Sen tähden on vuosien varrella perustettu satoja järjestöjä, joiden tarkoitus on tarkkailla lahkoja ja paljastaa niiden vaarallisia tapoja. Lahkojen toimintaan erikoistuneet asiantuntijat ennustavat, että uuden vuosituhannen alkaminen muutaman vuoden kuluttua saattaa antaa sysäyksen lahkojen nopealle lisääntymiselle. Eräässä uutislehdessä todettiin, että lahkojen vastaisten ryhmien mukaan tuhannet lahkot ”ovat valmiita sieppaamaan ruumiisi, ohjaamaan mieltäsi, turmelemaan sielusi. – – Harvoilla niistä on aseita, mutta useimpia pidetään vaarallisina. Ne johtavat sinut harhaan ja kynivät sinut, naittavat sinut ja hautaavat sinut.”
Lahkon määritelmiä
Sanaan lahko liittyy monia arvovärityksiä. Jotkut teologit pyrkivät jopa välttämään tätä helposti hämmentävää sanaa.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan lahkolla tarkoitetaan ”valtakirkosta eronnutta uskonnollista ryhmää”. Tällä perusteella voitaisiin lahkoiksi luokitella useimmat uskonnolliset järjestöt. Sanalla on kuitenkin nykyään yleiskielessä erilainen merkitys. Eräässä tietosanakirjassa todetaan, että ”lahkojen osakseen saama julkisuus on 1900-luvun puolivälin jälkeen muuttanut sanan merkitystä. Sitä käytetään nykyään sellaista elävää johtajaa seuraavista ryhmistä, joka pyrkii edistämään uusia, valtavirtauksesta poikkeavia oppeja ja tapoja.” (The World Book Encyclopedia.)
Sopusoinnussa tämän sanan tavanomaisen käytön kanssa Newsweek-lehdessä selitettiin, että lahkot ”ovat yleensä pieniä ääriryhmiä, joiden jäsenet ammentavat identiteettinsä ja merkityksensä yhdeltä karismaattiselta ihmiseltä”. Asiaweek-lehdessä todettiin yhtäpitävästi, että ”sana [lahko] on itsessään monimerkityksinen, mutta tavallisesti se viittaa uuteen uskonnolliseen oppijärjestelmään, joka rakentuu karismaattisen johtajan ympärille; tämä julistautuu usein Jumalan ruumiillistumaksi”.
Lahko-sanan halventava arvoväritys välittyy myös siitä sanamuodosta, jota käytettiin erään Marylandin osavaltiossa Yhdysvalloissa pidetyn kongressin julkaisemassa yhteispäätöksessä. Siinä sanotaan, että ”lahko on ryhmä tai liike, joka osoittaa kohtuutonta antaumusta jotakin ihmistä tai aatetta kohtaan ja käyttää epäeettisesti manipuloivia suostuttelu- ja valvontamenetelmiä edistääkseen sen johtajien päämääriä”.
Lahkoilla tarkoitetaan selvästikin yleensä uskonnollisia ryhmiä, joiden jyrkät näkemykset ja tavat törmäävät vastakkain sen kanssa, mikä nykyään hyväksytään normaaliksi sosiaaliseksi käyttäytymiseksi. Ne toimivat tavallisesti salassa, ja monet niistä eristäytyvät omiksi yhdyskunniksi. Sen jäsenten antaumus johtajaksi julistautuneelle ihmiselle on todennäköisesti ehdotonta ja yksinomaista. Nämä johtajat kerskailevat usein olevansa Jumalan valitsemia tai peräti jumalallista olemusta.
Lahkojen vastaiset järjestöt ja lehdistö ovat silloin tällöin puhuneet Jehovan todistajista lahkona. Heidät on joissakin tuoreissa lehtikirjoituksissa niputettu yhteen arveluttavista tavoista tunnettujen uskonnollisten ryhmien kanssa. Mutta onko oikein sanoa Jehovan todistajia pieneksi uskonnolliseksi ääriryhmäksi? Lahkolaisilla on tapana eristäytyä ystävistä, sukulaisista ja jopa yhteiskunnasta yleensä. Toimivatko Jehovan todistajat tällä tavoin? Käyttävätkö he vilpillisiä ja epäeettisiä menetelmiä jäsenien värväämiseen?
Lahkojen johtajien tiedetään käyttävän manipuloivia menetelmiä ohjatakseen seuraajiensa ajattelua. Onko mitään todisteita siitä, että Jehovan todistajat tekevät näin? Palvovatko he piilossa julkisuudelta? Seuraavatko ja kunnioittavatko he ihmisjohtajaa? Lyhyesti sanoen, ovatko Jehovan todistajat lahko?
[Kuvan lähdemerkintä s. 3]
Jerry Hoefer/Fort Worth Star Telegram/Sipa Press