Mihin uskonto johtaa moraalin alalla?
VIIME vuosina on maailman uskonnon piirissä tapahtunut ”vallankumous” moraalikysymyksissä. Tällä tarkoitamme suhtautumista haureuteen, aviorikokseen ja homoseksuaalisuuteen.
Yhdysvalloissa on yhdistynyt presbyteerinen kirkko ehdottanut uutta ”sukupuolilakia”. Parade-lehti sanoo sen olevan ”niin vapaamielinen, että se melkein poistaa synnin kokonaan sukupuolisuhteista”. Eräs ehdotetuista muutoksista sisältää ”kaikkien rajoitusten poistamisen naimattomilta aikuisilta, jotka haluavat elää yhdessä [haureudessa]”.78
Time-lehti lisää: ”Raportti keksii ’poikkeuksellisia olosuhteita’, joissa aviorikosta voidaan puolustaa: . . . Se sanoo myös, että kirkon tulisi tutkia, mitä mahdollisuuksia naimattomilla henkilöillä olisi turvautua ryhmäseksiin ja muihin seksuaalisiin tapoihin.”79
Perhe-elämää tutkinut yhdistyneen metodistikirkon komitea on julkaissut päätöslauselman, missä se hyväksyy naimattomien henkilöiden harjoittaman sukupuoliyhteyden.80 Luterilainen kirkko on saanut käytettäväkseen 85-sivuisen kirjasen, missä sen kirjoittajat, 21 kirkonmiestä, sanovat, että esiaviollinen sukupuolisuhde on väärin vain, jos sitä harjoitetaan itsekkäista syistä.81
Eräs tanskalainen pappi kirjoitti seurakuntalehdessään Vedbæk-Gl. Holte Kirkehilsen:
”Sukupuolisuhteiden rajoittamisella avioliittoon ei voiteta mitään. . . . Eettiseltä ja kristilliseltä näkökannalta katsoen voi olla oikein, että nuoret ovat sukupuolisuhteissa ennen avioliittoa, ja voi olla aivan yhtä oikein, että naimisissa olevat . . . ovat sukupuolisuhteissa avioliiton ulkopuolella.”82
Sitten on Illinois’ssa sijaitsevan Mortonin metodistikirkon pappi W. L. Gustin, joka saarnassaan lausui sadoille kuulijoille: ”Sanon äänekkäästi ja sanon selvästi, että aviorikoksella on etunsa.”83
Onko roomalaiskatolisessa kirkossa havaittavissa taipumusta suvaitsevaisuuteen sukupuolimoraalissa? Time-lehti kertoo:
”Maltillista vapaamielisyyden lisääntymistä on havaittavissa kahdella tasolla. Ensiksi: yhä useammat pastorit lieventävät perinteellisen moraalin sovellutustaan usein sen perusteella, että luvattomia sukupuolisuhteita harjoittavat ihmiset voivat olla niin epäkypsiä, että heidän syyllisyytensä ei ole aina vakava asia.
”Toiseksi: jotkut teologit epäilevät ’luonnon laki’ -oppia, joka on kirkon moraalinormien pohjana. Luonnon lain mukaan teko on väärä, jos se on luonnonvastainen’, mutta uuden moraalin edustajat epäilevät, voiko kirkko olla varma siitä, mitä ’luonto’ todellisuudessa on.”84
Hämmästyttääkö tämä kaikki sinua? Mahdollisesti, ellet ole seurannut, mitä maailman uskonnolle on tapahtumassa. Äläkä ajattele näiden lausuntojen olevan pelkkiä hajatapauksia. Ne eivät ole. Tällaisia lausuntoja tulee niin paljon ja niin hellittämättä, että kyseessä on aivan ilmeisesti etenkin nuoremman papiston keskuudessa vaikuttava suuntaus.
Entä homoseksuaalisuus?
Homoseksuaalisuusko? Kirkot eivät mitenkään voi hyväksyä sitä, saatat ajatella. Mutta tutkihan todisteita.
Eräs kveekariryhmä julkaisi tutkielman ”Kveekarien seksuaalisesta näkemyksestä”. Siinä sanottiin: ”’Homoseksuaalisuutta’ ei pitäisi surkutella sen enempää kuin vasenkätisyyttä. . . . Teko, joka ilmentää kahden yksilön välistä aitoa kiintymystä ja antaa mielihyvää heille molemmille, ei nähdäksemme ole synnillinen.”85
Joukko dominikaanisen veljeskunnan roomalaiskatolisia pappeja toimittaa teologista neljännesvuosijulkaisua nimeltä ”The Thomist”. Eräässä äskeisessä numerossaan se sanoi: ”Aika ajoin joku voi vastahakoisesti hyväksyä homoseksuaaliset yhtymät ainoana keinona, minkä avulla jotkut ihmiset voivat löytää tyydyttävän ihmisyyden tason elämässään.”86
Episkopaalisen kirkon viikkolehdessä The Living Church julkaistiin sanfranciscolaisen papin R. W. Cromeyn kirjoitus, missä sanottiin: ”Mikään sukupuolinen teko ei itsessään ole syntiä. . . . Uskon myös, että kaksi samaan sukupuoleen kuuluvaa ihmistä voi ilmaista rakkautta ja syventää tuota rakkautta sukupuolisuhteilla.”87
Time-lehti kertoi, että perhe-elämää tutkiva yhdistyneen metodistikirkon komitea kannatti ”sukupuolisuhteiden ehdotonta hyväksymistä yksinäisille henkilöille, homoseksualisteille sekä niille, jotka elävät määrittelemättömissä ’muuntyyppisissä henkilösuhteissa’”.88 Yhdistyneen presbyteerikirkon ehdottama uusi sukupuolilaki suositteli, kuten Parade totesi, ”kaikkien sellaisten häpeämerkkien poistamista, jotka saavat homoseksualistit tuntemaan olevansa ratkaisemattomassa ristiriidassa kristillisen yhteisön kanssa”.89
Nykyään on olemassa kirkkoja, jotka huolehtivat melkein yksinomaisesti homoseksualisteista. Erään sellaisen kirkon apulaispastori sanoi: ”Me olemme ensiksi kristillinen ja toiseksi homoseksuaalinen kirkko.” Christianity Today -julkaisu kertoi: ”Uskontokunnan Los Angelesissa sijaitsevalla äitikirkolla on yhdistyneitten presbyteerien nimittämä nuoriso-ohjaaja, ja se järjestää kerran kuussa tanssit 13–20-vuotiaille homoseksualisteille.” Kirkon ”vuoden tapaus oli vappujuhla, jossa kruunattiin vappukuningas ja -kuningatar. Miehen asuun pukeutunut lesbolainen valittiin kuninkaaksi, ja kuningattarena oli poika”, joka muistutti tyttöä.90
Monissa maissa, kuten Alankomaissa ja Yhdysvalloissa, papit ovat ”vihkineet avioliittoon” homoseksualisteja. Ranskassa eräs hollantilainen pappi tunnusti television koko maata käsittävässä lähetyksessä olevansa homoseksualisti. Kun ranskalaiselta kardinaali Daniéloulta kysyttiin, mitä hän ajatteli asiasta, hän vastasi: ”On aivan selvää, että homoseksualistilla on täysi oikeus kuulua kirkkoon.”91
Miten yleistä homoseksualistien hyväksyminen on kirkoissa? The Christian Century -lehti julkaisi tunnetun teologin Norman Pittengerin lausunnon: ”Yhä useammat kristilliset ajattelijat sanoisivat, että homoseksuaalisuus ei itsessään ole syntiä.”92
Miten he selittävät sen?
Miten nuo papit selittävät sen, että he sallivat haureuden, aviorikoksen ja homoseksuaalisuuden? He sanovat, ettei Jumala tuomitse niitä. Esimerkiksi pastori R. E. Taylor sanoo esiaviollisen sukupuolisuhteen synnillisyydestä: ”Tähän kysymykseen Raamattu ei anna täsmällistä, selvää vastausta.”93
Teologi Joseph Fletcher sanoo: ”Väitteet, joiden mukaan Raamattu sallisi sukupuoliyhteyden vain avioliiton sisäpuolella, ovat pelkkiä päätelmiä. Mitään nimenomaista esiaviollisten suhteitten kieltoa ei ole. . . . Sukupuolisuhteet eivät ole aina väärin avioliiton ulkopuolella, eivät edes kristityille.”94
Kveekariryhmän tutkielmassa sanotaan: ”Ne, jotka haluavat hyökätä homoseksualisteja vastaan, kääntyvät pääasiassa hänen [apostoli Paavalin] puoleensa, sillä hänen muistiin merkityistä mielipiteistään ei voi olla epäilystäkään (I Kor. 6, jae 9). Hänen käsityksensä ovat kuitenkin voineet olla henkilökohtaisia, . . . joten pyhän Paavalin näkemykset eivät itsessään ole ratkaisevia.”95
Tällaisista lausunnoista ihmiset voisivat tehdä sen johtopäätöksen, että Jumalan sana ei ilmoita mitään ratkaisevaa näistä asioista. Se on siis avoin kutsu harjoittaa niitä. On kyllä totta, etteivät kaikki papit omaksu näin suvaitsevaa asennetta niiden harjoittamiseen, mutta yhä useammat omaksuvat. Ja he pysyvät arvostetussa asemassa kirkkojensa pappeina.
Sinusta voi tietenkin henkilökohtaisesti tuntua siltä, että sinun kirkkosi ei hyväksy sellaista. Mutta oletko kysynyt papiltasi, mitä hän ajattelee näistä asioista? Tiedätkö todella, mitä toiset uskontosi papit opettavat muualla? Ja milloin uskonnossasi ryhdyttiin viimeksi kuritoimiin sellaisia jäseniä kohtaan, jotka harjoittivat haureutta, aviorikosta tai homoseksuaalisuutta?
Mikä on totuus?
Kiinnostava koe voi auttaa sinua ratkaisemaan, mikä on totuus. Kysy itseltäsi: Jos olet aviomies, haluaisitko vaimosi olevan sukupuoliyhteydessä toisen miehen kanssa? Jos olet vaimo, hyväksyisitkö sen, että miehesi harjoittaisi sukupuoliyhteyttä toisen naisen kanssa?
Jos olet isä tai äiti, olisitko iloinen, jos poikasi alkaisi harjoittaa haureutta tai jos hänestä tulisi homoseksualisti? Olisitko tyytyväinen, jos tyttäresi alkaisi harjoittaa haureutta tai jos hänestä tulisi lesbolainen? Jos olet nuori, toivoisitko, että isäsi ja äitisi olisivat sukupuolisuhteissa toisten ihmisten kanssa sen sijaan, että he olisivat uskollisia toisilleen?
Jos vastaat kieltävästi näihin kysymyksiin, niin sinä ajattelet näistä asioista hyvin paljon samalla tavalla kuin Jumala ajattelee. Hänen sanansa käsittelee paljon tätä aihetta. Ja kaikki on kristallinkirkasta, eikä jää pienintäkään sijaa epäilykselle. Ja koska ”koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä”, niin kun kuka tahansa raamatunkirjoittaja esittää jotakin sukupuolimoraalista, silloin itse asiassa Jumala puhuu meille totuutta. – 2. Tim. 3:16, 17, Um.
Mitä Jumalan sana sanoo haureudesta, aviorikoksesta ja homoseksuaalisuudesta? Tässä on muutama esimerkki monista tätä asiaa koskevista Raamatun lausunnoista: ”Paetkaa haureutta.” (1. Kor. 6:18) ”Haureelliset ja avionrikkojat Jumala tuomitsee.” (Hepr. 13:4) ”Eivät huorintekijät, . . . ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat [luonnottomia tarkoituksia varten pidetyt miehet, Um] eikä miehimykset . . . saa periä Jumalan valtakuntaa.” (1. Kor. 6:9, 10) Katoliset Raamatut sanovat homoseksuaalisuutta ”saastaiseksi”, ”harhaviettisyydeksi”, ”luonnottomaksi käyttäytymiseksi” ja ”turmeltuneisuudeksi”. (Douay, Jerusalem Bible) Lisäksi Jumala varoittaa nimenomaan: ”Ne, jotka senkaltaisia tekevät, ovat kuoleman ansainneet.” – Room. 1:26–32.
Onko asiassa mitään epäselvää? Miten papit voivat olla tietämättömiä siitä, mikä on totuus? Vain siinä tapauksessa, etteivät he välitä siitä. Mutta Raamattu varoittaa: ”Älkää eksykö.” (1. Kor. 6:9) Älä siis anna ulkokultaisten uskonnollisten johtajien, jotka antavat anteeksi ja hyväksyvät moraalittomuuden tai rohkaisevat siihen, toimia oppainasi.96
Voit olla varma siitä, että sellaisten uskonnollisten johtajien valheelliset sanat eivät ole Jumalasta. Kenestä ne sitten ovat? Jeesus Kristus sanoi, että Saatana on ’valheen isä’. Ja oman aikansa valehteleville uskonnollisille johtajille hän sanoi: ”Te olette isästä perkeleestä.” (Joh. 8:44) Tilanne on sama nykyään.
Kun siis tutkimme tosiasioita, voimme havaita Jumalan sanan olevan todella oikeassa sanoessaan, että maailman uskonnosta ”on löydetty . . . kaikkien veri, jotka maan päällä ovat tapetut”, ja että hänen kätensä ”oli täynnä kauhistuksia ja hänen haureutensa riettauksia” ja että hänen ”[haureutensa] viinistä maan asukkaat ovat juopuneet”. – Ilm. 18:24; 17:2, 4.