”Auttakaa! Tarvitsemme jätteitä!”

LIIAN vähänkö jätteitä aikana, jolloin jätteet uhkaavat haudata ihmiskunnan alleen? Länsi-Saksan vuotuisen jätevuoren arvioidaan nykyään olevan noin 200 miljoonan kuutiometrin suuruinen. Tällä määrällä voitaisiin peittää 2000 neliökilometrin laajuinen alue kymmenen senttimetrin paksuudelta.

Jätepulma on kansainvälinen. Englannissa ja Ranskassa on jo perustettu ympäristönsuojeluministeriö. Yhdysvaltain entinen senaattori Joseph Tydings Marylandista esitti ajatuksen, että neljä miljardia dollaria [15 mrd. mk] tulisi varata viiden vuoden jätteidenpoisto-ohjelmaa varten.

Miten sitten on mahdollista, että kukaan saattaa lähettää hätämerkkejä saadakseen lisää jätteitä? Useimmissa paikoissa ei tietenkään haluta enempää jätettä; niissä on sitä jo liikaa. Mutta on seutuja, missä huuto: ”Auttakaa! Tarvitsemme jätteitä!” on paikallaan. Miksi? Mitä arvoa jätteillä on?

Noin kolmekymmentä vuotta sitten Alankomaitten hallitus havaitsi, miten arvokasta jäte on maanviljelykselle. Haagin kaupunginvaltuutetut laativat kallista suunnitelmaa jätteiden polttamiseksi. Hallitus sai kuitenkin taivutettua heidät luopumaan suunnitelmastaan ja muuttamaan jätteet sen sijaan kompostiksi. Tämä komposti oli niin arvokasta maanviljelykselle, että I. R. Teensma Amsterdamista sanoi: ”Jätteiden kysyntä on Alankomaissa niin suuri, että vain puolet siitä voidaan täyttää.”

Tilanne on sama muissa maissa. Jätteistä saadun kompostin kysyntä oli Sveitsissä vuonna 1971 runsaasti yli tarjonnan, ja Saksassa kysyntä oli niin suuri, että oli vaikeata saada riittävästi kompostia Münchenin olympialaisten kisakenttiä varten. Ulmin läheltä Blaubeurenista, missä on kompostitehdas, saapuu uutisia, jotka osoittavat pulman olevan vaikea: ”[Lähistöllä] ei ole riittävästi jätteitä hankkiaksemme asiakkaillemme kylliksi jätekompostia.”

Jätteiden hävittäminen

Jätteiden hävittämiseksi käytetään tavallisesti kolmea eri menetelmää: ne kerätään kaatopaikalle, poltetaan tai kompostoidaan. Kompostoitujen jätteiden kova kysyntä osoittaa, että tämänkaltaisen jätteiden poiston tai oikeammin sanoen käytön mahdollisuudet ovat hyvät. Mitä jätekomposti on, ja miten sitä valmistetaan?

Parhaan esimerkin kompostin valmistuksesta tapaa metsistä, missä eläin- ja kasviainekset hitaasti hajaantuvat. Lehdet, neulaset, kuivuneet puut ym. putoavat maahan. Lukemattomat elolliset kastemadoista pieneliöihin työskentelevät metsässä ja hajottavat maassa lojuvia aineksia. Noin 90 prosenttia näistä aineksista kulkee matojen ruoansulatuskanavan läpi ja muuttuu siten hyvänlaatuiseksi kompostiksi, jota muut eliöt hajottavat lisää. Bakteerit ja sienet huolehtivat ”metsän jätteitten” lisähajottamisesta, ja tuloksena on maaperää rikastuttavaa humusta. Tämä luonnossa tapahtuva ilmiö on tietenkin liian hidas jätekompostin valmistukseen.

Kysynnän täyttämiseksi tarvitaan nopeaa kompostointia. Mutta miten se tapahtuu? Ja miten jätteistä voidaan saada hyvältä tuoksuvaa puutarhamultaa tai jopa sianravintoa?

Tarkastelkaamme kompostitehtaan toimintaa hieman lähempää.

Kompostitehdas

Tehtaalle saapuva jäteauto kaataa lastinsa kuiluun, ja hihnakuljetin siirtää jätteet rouhimeen. Tämä kone hienontaa lasin, puun, muovin ja paperin läpimitaltaan noin 2–4 senttimetrin suuruisiin palasiin. Suuremmat kappaleet, kuten säilyketölkit, kone seuloo pois. Kaikki rouhimen läpi menneet raudanpalat erotetaan pois magneetin avulla.

Seuraavaksi seos johdetaan vaivauskoneeseen, jossa jätteet jauhetaan aivan pieniksi murusiksi. Siihen lisätään myös viemärilietettä. Viemäriliete edistää mätänemistä, joka tapahtuu korkeissa säiliöissä. Hapen ja kosteuden määrää säädellään automaattisesti, niin että jätteessä olevat pieneliöt voivat toimia hyvin. Syntyvä hiilidioksidi johdetaan pois. Tämä menetelmä ei aiheuta pahaa hajua.

Mitä tapahtuu kompostoinnin aikana vaarallisille bakteereille, jotka lisääntyvät erityisen herkästi viemärilietteessä? Näissä suurissa säiliöissä kehittyy ensimmäisenä päivänä 80–85 Celsius-asteen lämpötila. Se tuhoaa tauteja aiheuttavat pieneliöt. Toiset bakteerit tuhoavat kuumuutta kestävät taudinsiemenet. Jopa sitkeähenkinen pernaruttobakteeri tuhoutuu. Vaarallinen viemäriliete saadaan näin puhdistetuksi.

Mitä jätteissä olevalle lasille tapahtuu? Heidelbergistä olevan tri Spohnin mukaan jauheeksi murskattu lasikin hajoaa alkutekijöihinsä mätänemisprosessin aikana. Lasin terävyys katoaa pieneliöitten toiminnan seurauksena. Blaubeurenin kompostitehtaan tiedotuslehtisessä sanotaan: ”Lasinpaloja ja muuta samankaltaista ei tarvitse erotella pois! Ne soveltuvat tuotantoprosessiin ja tulevat täysin vaarattomiksi.”

Noin kahden viikon mädättämisen jälkeen komposti siirretään säiliöistä kasoihin noin kuukaudeksi, jotta se kypsyisi kunnolla. Näin saadaan valmista kompostia, jossa alkuperäiset jätteet ovat täysin hajonneet. Se on ulkonäöltään kuin hyvää puutarhamultaa, eikä siinä ole vahingollisia bakteereita.

Käyttö maanviljelyksessä ja sikojen ravintona

Vaikka jätekomposti ei olekaan lannoitetta, se antaa maalle uutta kasvuvoimaa ja parantaa sen kykyä sitoa itseensä ilmaa, kosteutta ja lämpöä. Kun maa on kuohkeampaa, pieneliöitten toiminta vilkastuu. Oikein käytettynä jätekomposti voi parantaa maaperän koostumusta ja tuottavuutta ja pitää sen jatkuvasti hyvänä.

Kompostilla ravitussa maaperässä kasvaa hyvänmakuisia, terveitä kasviksia. Tällaisessa maassa viljeltyjä kasveja on verraten helppo suojella tauteja vastaan. Ne ovat niin terveitä, että ne pystyvät hämmästyttävän hyvin vastustamaan tuhohyönteisiä ilman hyönteismyrkkyjen apua. Esimerkiksi peruna- eli koloradonkuoriainen tuskin koski koepelloilla viljeltyyn perunaan. Tutkimus osoitti, että tuhohyönteiset hyökkäävät yleensä vain sairaitten kasvien kimppuun.

Mutta mitä tekemistä jätteillä on sikojen ruokinnan kanssa? Alankomaissa, Sveitsissä ja Saksassa jätteistä valmistettua kompostia on käytetty sikojen, erityisesti porsaitten, ruokintaan. Alankomaissa käytettiin vuonna 1966 noin 1500 tonnia kompostia tähän tarkoitukseen. Blaubeurenin tehdas valmistaa moniin maihin kompostia samaa tarkoitusta varten. Tämä ”sianmulta” ei ole täysipainoista rehua vaan arvokkaita ravinteita sisältävä mielenkiintoinen rehun lisä.

Tutkimukset osoittavat, että tämä sianrehu sisältää yli 40 erilaista pieneliötä, jotka ovat hyödyllisiä suoliston toiminnalle. Siinä on myös luonnonhormoneja, -vitamiineja ja -entsyymejä, joita ei ole tavallisissa rehuissa eikä piimässä. Maanviljelijöiltä saadut tiedot osoittavat, että jos tätä lisäravintoa annetaan neljän viikon aikana, porsaat eivät tarvitse säännöllisiä rautapistoksia eivätkä antibiootteja ja ne varjeltuvat ripulilta ja madoilta.

Käyttöä koskeva kysymys

Sen sijaan että keittiö- ja viemärijätteitä pidettäisiin epämiellyttävänä törkynä, jotkut asiantuntijat kannustavat ottamaan ne talteen ja käyttämään niitä raaka-aineena. Maanviljelys on aikoja sitten siirtynyt konekauteen, joten miksi emme käyttäisi koneita muuttaaksemme myös jätteet runsaaksi raaka-ainelähteeksi?

Alankomaat myy vuosittain lähes 200000 tonnia kompostia. Myös muissa maissa, kuten Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Sveitsissä, kompostitehtaat ovat menestyneet hyvin. Joidenkin tehtaitten johtajat ovat sitä mieltä, että olisi hyödyllistä valmistaa jätteistä enemmän kompostia erityisesti maanparannusaineeksi.

Tähän asti on aina näyttänyt yksinkertaisimmalta ja halvimmalta vain viedä jätteet kaatopaikalle. Mutta jätteiden määrä on valtava ja kasvaa jatkuvasti, samalla kun kaatopaikoille on yhä vaikeampi löytää tilaa. Jätteet ovat lisäksi vaarana ympäristölle ja pohjavesille. Niinpä yhä useammilla seuduilla on jouduttu kohtaamaan kysymys: ovatko jätteet vain harmillista ja jopa vaarallista törkyä, vai käytetäänkö niitä arvokkaitten tuotteitten valmistamiseen?