Muovaavatko tiedemiehet elämää uudelleen?
Eräässä anglosaksisessa tarinassa mursu sanoi, että ”on tullut aika puhua niitä ja näitä . . . ja siitä, onko sioilla siivet”.
SIOILLAKO siivet? Naurettavaa! Tiedemiehet kuitenkin alkavat ennustaa, että sioilla voi tulevaisuudessa olla siivet. Tarkemmin sanottuna on ollut paljon puhetta siitä, miten uuden geeninsiirtotekniikan avulla voitaisiin luoda kasveja, jotka eivät tarvitse lannoitteita, bakteereja, jotka kaivavat malmeja ja öljyä, ja hiivaa, joka muuttaa jätteet alkoholiksi. Toisin sanoen tiedemiehet alkavat suunnitella elollisia uudelleen.
Nämä eivät ole tieteiskuvitelmia, kun otamme huomioon sen, mitä geeniensiirron eli, kuten sitä teknisesti kutsutaan, yhdistelmä-DNA-tekniikan, avulla on jo tehty. Seuraavassa esimerkkejä:
Syyskuussa 1978 kalifornialaiset tiedemiehet, jotka olivat käyttäneet synteettistä geeniä ihmisen insuliinin tuottamiseen, pystyivät muuttamaan tavallisia bakteereja insuliinia tuottaviksi pieniksi ”tehtaiksi”. Monet diabeetikot tietenkin käyttävät päivittäin insuliinia, ja osa heistä on allergisia nykyään käytettävälle eläimistä eristetylle insuliinille.
Heinäkuussa 1979 bakteerit, joihin oli siirretty ihmisen geenejä, tuottivat tarkan jäljennöksen ihmisen kasvuhormonimolekyylistä. Tällä hetkellä ihmisen kasvuhormoni on ainut hoitokeino aivolisäkkeen toiminnan häiriöistä johtuvaan kääpiökasvuisuuteen, josta yksistään Yhdysvalloissa kärsii 20000 ihmistä. Tähän asti ihmisen kasvuhormonia on saatu ainoastaan kuolleitten ihmisten aivolisäkkeistä.
Tammikuussa 1980 bakteerit tuottivat ensi kerran ihmisen interferonia, luonnollista viruksiin tehoavaa ainetta. Aiemmin ihmisveri oli ollut ainut interferonin lähde, ja 30000:sta litrasta verta saatiin ainoastaan 100 milligrammaa interferonia! Tiedemiehet ovat toiveikkaita sen suhteen, että interferoni voi osoittautua yhtä tehokkaaksi antibiootiksi virusten torjunnassa kuin penisilliini on bakteerien torjunnassa.
Tiedemiehet ovat innoissaan geeninsiirtokokeitten nopeasta etenemisestä. Jos bakteereja voidaan muuttaa tuottamaan ihmisen insuliinia, kasvuhormonia ja interferonia, niin mitä voidaankaan tehdä seuraavaksi? ”Viidentoista vuoden kuluttua voidaan valmistaa rajattomasti kaikkea, mikä pohjimmiltaan on valkuaisainetta”, ennustaa eräs tiedemies Massachusettsin teknillisestä korkeakoulusta USA:sta.
Mutta mitä geeninsiirtotekniikka on ja miten sillä voidaan suunnitella elollisia uudelleen? Mitä se merkitsee tulevaisuudessa?