Johtuuko se yksinomaan mielestä?

LÄÄKÄRI kuunteli huolellisesti, kun masentunut nainen kuvaili oireitaan – jatkuvaa päänsärkyä, ärtyneisyyttä, ummetusta, ruokahaluttomuutta, unettomuutta ja alituista väsymystä. Hänellä oli tapana myös itkeä, ja toisinaan hän halusi kuolla. ”Se johtuu yksinomaan teidän mielestänne”, sanoi lääkäri. ”En voi tehdä mitään, ennen kuin löydätte itsenne. Kehotan teitä vakavasti kääntymään psykiatrin puoleen.”

Vaikka tämä lääkäri tarkoittikin hyvää, hän kuvasteli yleistä käsitystä. Tämän vakavasta depressiosta kärsineen naisen tavoin monet kuitenkin murtuvat, kun joku sanoo heille, että heidän tuskansa johtuu täysin heidän omasta ajattelutavastaan. Tosin ajatuksemme voivat vaikuttaa ruumiiseemme – myönteisesti tai kielteisesti. Mutta on myös yhä enemmän todisteita siitä, että sairas elimistö voi vaikuttaa meidän ajatustoimintaamme.

Mutta ennen kuin tarkastelemme näitä todisteita, meidän täytyy ymmärtää masennuksen (depression)a kattavan monenlaisia tunteita. (Katso kehystettyä tekstiosaa.)

Masennuksen tunnistaminen

”Sellaiseen masennukseen, joka johtuu esimerkiksi jonkun perheenjäsenen kuolemasta, löytyy helpotusta”, kertoi amerikkalainen mielenterveysasiantuntija tri Nathan S. Kline yhdysvaltalaisesta Rocklandin tutkimuslaitoksesta jonkin aikaa sitten Herätkää-lehden haastattelussa. ”Helpotusta tuo hyvä ateria, kaunis kuutamo tai jokin muu. Vakavaa depressiota ei voida lievittää. Voisit voittaa rahaa tai tulla valituksi presidentiksi, mutta se ei tuottaisi erityistä iloa. Tulevaisuus näyttää toivottomalta.”

Mitkä ovat maanisen depression oireita? Tri Ronald Fieve, kliinisen psykiatrian professori Columbia-yliopiston lääketieteellisestä korkeakoulusta, kertoi Herätkää-lehdelle: ”Tällöin alakuloisuuden on täytynyt vaihtua iloisuudeksi ja pirteydeksi. Ihminen on epätavallisen optimistinen, jolloin hän on ylenpalttisen toimelias ja puhelias, nukkuu vähemmän ja omaa valtavasti sellaista energiaa, jota hänellä ei ole ollut koskaan aiemmin. Tällainen äkillinen muutos voi kestää kahdesta viikosta yleensä yhteen tai kahteen kuukauteen. Sen jälkeen hänen tilansa muuttuu ankaraksi depressioksi.”

Monet tiedemiehet ovat nyt sitä mieltä, että jotkin muutokset aivojen kemiassa ovat yhteydessä eräisiin ankaran masennuksen muotoihin ja voivat aiheuttaa sitä. (Oheiset kuvat selittävät.) Tapahtumasarja on mutkikas, ja tiedemiehet ovat sen suhteen eri mieltä. Mutta mistä tällaiset kemialliset häiriöt voivat johtua? Monista eri tekijöistä.

Sairauden yhteys masennukseen

”Depressio voi alkaa selväpiirteisistä – tai tarkemmin sanottuna selvästi määritellyistä – elimellisistä sairauksista”, sanoo lääketieteellisistä aiheista kirjoittava Lawrence Galton. ”Näitä ovat esimerkiksi: sellaiset tartuntataudit kuin keltatauti, rauhaskuume ja influenssa; sellaiset hormonaaliset (rauhasten) sairaudet kuin kilpirauhasen, lisäkilpirauhasen ja lisämunuaisten sairaudet; pahanlaatuisuudet, puutostilat, anemiat ja muut veritaudit.” – You May Not Need a Psychiatrist (1979).

Esimerkiksi erästä naista oli hoidettu viisitoista vuotta ankaran, joskus itsemurhavaaraan edenneen masennuksen vuoksi. Hän sai masennusta lievittäviä lääkkeitä ja jopa sähköšokkihoitoa, mutta mistään ei ollut hänelle pysyvää apua. Lopulta ongelman aiheuttajaksi selvisi sairastunut lisäkilpirauhanen. Kun se hoidettiin kuntoon, nainen toipui. Hänen perusongelmansa oli ollut elimellinen.

Stressi

Stressistä johtuva hermostollinen väsymys voi samalla tavoin aiheuttaa masennusta. Asiantuntijoitten mukaan tällaisia stressaavia tilanteita ovat esimerkiksi: ’vaikea avioliitto, ankea asuinympäristö, tyly esimies, jatkuva sodankäynti’ ja se, että yrittää noudattaa sellaista päiväohjelmaa, ”joka selvästi ylittää ihmisen henkiset, tunneperäiset ja fyysiset voimavarat”. Rakkaudeton ympäristö, jossa ihminen tuntee itsensä yksinäiseksi, hylätyksi ja toivottomaksi, voi myös aiheuttaa masennusta. Monet havaitsevat olevansa tällaisessa asemassa.

Sellainen erittäin stressaava tapahtuma kuin kuolemantapaus tai avioero voi aiheuttaa vakavan depression. Eräässä äskettäin tehdyssä tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että vain joka neljäs 185:stä sairaalahoidossa olevasta masentuneesta oli ennen masennuksensa puhkeamista kohdannut jonkin selvästi stressaavan tilanteen. Psykiatri tri Fieven mielestä stressaava elämäntapaus ”muodostaa pelkästään jäävuoren huipun”.

Verrattuaan masentunutta ihmistä autoon, joka hajoaa noustessaan jyrkkää mäkeä, tri Kline sanoo omana käsityksenään seuraavasti: ”Tavallaan tilanne johtui siitä, että noustiin mäkeä. Toisaalta jos moottori olisi ollut hyvässä kunnossa, ei olisi jouduttu vaikeuksiin. Ympäristön aiheuttama stressi voi siis jouduttaa romahdusta, mutta ensin täytyy olla biologista vajavuutta eli moottorin heikkoutta.”

Mutta onko mahdollista, että mieli itse voi aikaansaada tällaista kemiallista tasapainottomuutta ilman aiempia elimellisiä vikoja?

Mielen merkitys

On pitäviä todisteita siitä, että monet ovat päässeet eroon jopa vakavasta depressiosta siten, että pätevät neuvojat ovat korjanneet heidän ajattelutapaansa. Se viittaisi siihen, että eräissä vakavissa depressiotiloissa on suuri merkitys sillä, mitä ihminen panee mieleensä, ei jollakin elimellisellä vialla.

Äskettäin tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet ajattelutapamme voivan vaikuttaa aivojemme kemiaan. Esimerkiksi vuonna 1979 eräässä tutkimuksessa potilaille, joilta oli juuri vedetty viisaudenhampaita, annettiin ruiskeena suolaliuosta, eräänlaista vaikuttamatonta placebo-lääkettä, ja heille sanottiin, että se lievittäisi kipua. Huolimatta siitä, etteivät tällaiset ruiskeet pysty lievittämään kipua, yhden kolmasosan kerrottiin ”pian havainneen, että heidän kipunsa olivat vähentyneet voimakkaasti”. Oltiin sitä mieltä, että ihmisen ajatukset olivat panneet liikkeelle aivojen luonnollisia kipua lievittäviä kemikaaleja (endorfiineja). Olettamus osoittautui oikeaksi, kun heille annettiin toisenlaista lääkettä, joka estää aivojen omien ”kipulääkkeitten” vaikutuksen. Kipu palasi.

Se, että mieli pystyy reagoimaan rakkauteen, on nähty monesti. Vastaavasti vihan, suuttumuksen, mustasukkaisuuden ja muiden kielteisten tunteiden on myös havaittu aiheuttavan elimistössä biokemiallisia muutoksia.

Raamattu tunnustaa sisimpien tunteittemme ja asenteittemme suuren merkityksen. Se sanoo: ”Miehekäs mieli [sisimmät tunteet ja ajatukset] pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä?” (Sananl. 18:14) Jos väärä ajattelutapa (jota käsitellään sivuilla 8–10) on ’murtanut’ ”miehekkään mielen” tai jos sen on musertanut mustasukkaisuus, kauna tai huono omatunto, silloin huono tilanne tulee sietämättömäksi. Seurauksena voi olla vakava depressio.

Lisäksi jos ihminen ruokkii mieltään masentavilla ajatuksilla – ehkä television, elokuvien tai pornografisen kirjallisuuden avulla – se värittää hänen tunnetilojaan ja aiheuttaa masennusta. Varsinkin jos ihminen käyttää säännöllisesti paljon aikaa television katseluun, se voi vahingoittaa hänen ajattelutapaansa. Mutta toisilla ongelman juuret voivat olla jossakin muualla.

Muita mahdollisia syitä

”Aivot ovat paljon muita elimiä herkemmät eräitten ravinteitten [veri]plasmapitoisuuden muutoksille”, sanoi kaksi Massachusettsin teknillisen instituutin tutkijaa. Teoksessa Nutrition and the Brain (3. osa, 1979), nämä lääkärit, Wortman ja Wortman, julkaisivat aineistoa, joka osoittaa ravintomme vaikutuksen tunnetilaamme ja sen, miten puutteellinen ravinto voi joissakin tapauksissa muuttaa aivojen kemiallista tasapainoa ja aiheuttaa masennusta.

Vaikka ihminen söisikin säännöllisesti tasapainoisia aterioita – ja mahdollisimman vähän teollisia sokerivalmisteita – hän voi silti kärsiä ravinnonpuutteesta, mikä sitten johtaa masennukseen. Jotkin lääkkeet, suun kautta nautittavat ehkäisyvalmisteet ja raskaus, saastuminen ja poikkeuksellinen stressi, jotka rasittavat elimistöä, voivat kaikki aikaansaada vajaaravitsemusta.

Allergisuus joillekin ravintoaineille tai kemiallisille höyryille ja naisten hormonaaliset muutokset ovat aiheuttaneet masennusta. Myös tutkittaessa 1100:aa alhaisesta verensokerista kärsivää potilasta havaittiin, että 77 prosenttia heistä valitti masennusta.

Masennukseen on siis monia muitakin syitä kuin vain jokin väärä suhtautumistapa. Vakavasti masentunut ihminen voi kärsiä mistä tahansa eri tekijöitten yhdistelmästä. Perintötekijöillä ja lapsuuden kokemuksilla on myös merkitystä. Kaikki nämä tekijät voivat vaikuttaa siihen, miten ihminen reagoi stressaavaan tilanteeseen tai ympäristöön.

Vaikka onkin hyvä tuntea hieman masennuksen mahdollisia aiheuttajia, niin vielä itsepintaisempi masentuneitten tekemä kysymys kuuluu: mitä voin tehdä voittaakseni sen?

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu/Kuvat s. 4]

MASENNUKSEN MONET KASVOT

Lannistuminen ja suru

Olo tuntuu apealta jonkin järkyttävän tapahtuman, esimerkiksi kuolemantapauksen, avioeron, työpaikan menetyksen, sairauden tai jonkin muun stressaavan tilanteen vuoksi.

Lievä krooninen depressio (depressiivinen neuroosi)

Alakuloisuus jatkuu. Yleinen kielteinen asenne ja tyytymättömyys. Ihminen tuntee itsensä väsyneeksi ja menettää mielenkiintonsa perhettä ja ystäviä kohtaan. Hän tuntee usein arvottomuutta ja suuttumusta ja on levoton.

Vakava depressio

”Tuntuu kuin olisi vajonnut maan uumeniin”, sanoi eräs tällaisesta masennuksesta kärsivä. Siihen ei löydy lievitystä. Nukkumistavat muuttuvat; ruokahalu häviää. Ihminen on täynnä syyllisyydentunteita, ja hän voi toivoa olevansa kuollut. Hän tuntee musertavaa pelkoa ja rauhattomuutta eikä pysty keskittymään. Joissakin tapauksissa käytös on vuoroin tällaista ja vuoroin normaalia.

Maaninen depressio

Ylenpalttisen iloisuuden ja pirteyden jaksoja – hurjia rahankäyttöpuuskia, kellon ympäri puurtamista, jatkuvaa toimintaa – joita seuraa syvä depressio.

[Tekstiruutu/Kaavio s. 5]

Ajatuksemme virtaavat hermosolusta toiseen sähkökemiallisina impulsseina. Sopiva mielentila riippuu niiden häiriöttömästä kulusta. Hermojen päät eivät kosketa toisiaan. Hermoimpulssi käynnistää kemiallisten välittäjäaineitten tuotannon, ja näistä aineista muodostuu raon yli silta niin että ajatuksemme jatkaa matkaansa vääristymättömänä. On tärkeätä, että tällä synapsiksi kutsutulla alueella vallitsee kemiallinen tasapainotila.

[Kaavio]

(Ks. painettu julkaisu)

hermoimpulssi

hermosolu

hermosolu

synapsi

hermoimpulssi

kemiallisia välittäjäaineita

synapsi

reseptoreita

hermoimpulssit jatkavat matkaansa vääristymättöminä

[Tekstiruutu/Kaaviot s. 5]

MIKÄ VOI MENNÄ VIALLE

Joidenkin välittäjäaineiden runsaus vääristää hermoimpulssin aiheuttaen liikaärsytystä ja edelleen kenties iloisuutta (maniaa).

[Kaavio]

(Ks. painettu julkaisu)

hermoimpulssi

kemiallisia välittäjäaineita

hermoimpulssi vääristyy

Joidenkin välittäjäaineitten vähäisyys vääristää hermoimpulssin, mikä voi johtaa masennukseen (depressioon).

[Kaavio]

(Ks. painettu julkaisu)

hermoimpulssi

kemiallisia välittäjäaineita

hermoimpulssi vääristyy