Lukijoitten kirjeitä
Saastumisesta johtuvat sairaudet
Pidin kovasti artikkeleistanne, joissa tarkasteltiin ympäristön aiheuttamien sairauksien ongelmaa. [Suomeksi 8.10.1983] Olin iloinen siitä, että ongelmaa käsiteltiin tasapainoisesti ja että myös sitä korostettiin sopivasti, mitä muuta ihmiset voivat tehdä asian hyväksi kuin vain puhdistaa ympäristöä. Tärkeää on kiinnittää huomiota myös ihmisruumiiseen. Sitä voidaan vahvistaa ja se on vastustuskykyisempi myrkkyjen ja allergiaa aiheuttavien aineiden vaikutuksille, jos sitä ravitaan oikein.
S. M. B., lääket. tri, Connecticut, USA
Mahtava harmaakarhu
Minua suututti, kun luin ”Mahtavaa harmaakarhua” koskevan artikkelinne [suomeksi 22.10.1983]. Olen samaa mieltä siitä, että tiedotusvälineissä tehdään liian suuri numero ihmisen ja karhun välisestä kohtaamisesta, mutta älkää silti antako tähän osavaltioon käymään tuleville väärää kuvaa. Nämä eläimet ovat vaarallisia, ne puolustavat ravintoaan ja pentujaan kuolemaan asti, ja ne hyökkäävät, jos niitä mennään liian lähelle. Eivätkä ne ole vain kasvissyöjiä. Tulkaa vain nauttimaan Alaskan erämaista ja niiden luonnosta ja erilaisten villieläinten näkemisestä mutta älkää suinkaan kuvitelko, että karhut ovat vaarattomia. Ne ovat hyvin vaarallisia.
S. S., Alaska, USA
Meidän tarkoituksemme ei todellakaan ole ollut antaa sellaista kuvaa, että harmaakarhut ovat vaarattomia. Mielestämme osoitimme, että ne ovat sekä vaarallisia että arvaamattomia. Halusimme kuitenkin samalla tuoda esiin, että harmaakarhujen aiheuttamien kuolemien määrä on vähäinen verrattuna samalla alueella esiintyviin muihin kuolemansyihin ja että niissäkin tapauksissa, joissa ihmisiä on saanut surmansa, se on usein johtunut siitä, etteivät he ole ymmärtäneet, kuinka vaarallisia harmaakarhut ovat, ja etteivät he ole olleet asianmukaisen varovaisia. Me korostamme mielellämme varovaisuuden tarvetta. – TOIMITUS.
Balettitanssi
Paljon kiitoksia artikkelistanne ”Ristiriitojen repimä balettiurani”. [Suomeksi 8.5.1983] Olen nyt tanssinut 25 vuotta, ja voin totuudenmukaisesti sanoa, että kivut ovat jatkuvia. Selkäni on lopussa – puhumattakaan varpaistani – ja samoin ovat polveni. Elämäni oli moraalisesti turmeltunutta. Olisin tarvinnut kirjoitustanne vuosia sitten, jolloin olisin voinut lopettaa ja säilyttää terveyteni. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
T. S., Pennsylvania, USA
Yksi hyvä ystäväni näytti minulle kirjoitustanne ”Ristiriitojen repimä balettiurani”. Olen aina ollut tietoinen balettiin liittyvistä kohtuuttoman rasittavista harjoituksista, murtuneista ja verille menneistä varpaista sekä baletin unimaailmasta, johon kuuluu vain elämistä, syömistä ja tanssia, tanssia, tanssia. Ja mikä on kaiken tarkoitus? En ole täyttänyt vielä neljääkymmentä ja jo nyt ruumiini on raihnainen. Sen suhteen ei ole enää mitään tehtävissä, on liian myöhäistä. Mutta nuorten tyttäriemme kohdalta ei vielä ole liian myöhäistä. Ehkä he ymmärtävät, että heitä tulee tällä uralla varmasti kohtaamaan fyysinen, moraalinen ja tunneperäinen vahinko. Kiitos siitä, että olen saanut sanoa sen, mitä olen aina halunnut. Aion nyt perehtyä paremmin uskontoonne.
W. S., Pennsylvania, USA