Äänesi – suurenmoinen lahja

’HENGITYSJÄRJESTELMÄSI muistuttaa monilta tärkeiltä osiltaan eri soittimia. Palleasi on kuin resonoiva rummunkalvo. Puhuessasi tai laulaessasi värähtelevät äänihuulet ovat kuin viulunkieliä. Hengitysjärjestelmäsi, jossa ilma kulkee keuhkoista henkitorvea myöten kurkunpään, nenän, hampaiden ja huulien kautta, tuottaa puhallussoittimille ominaisia ääniä. Ruumiisi sisältää kokonaisen orkesterin.’

Puheenopettajallamme on tapana puhua meille tähän tapaan täyteläisellä äänellään sanat huolellisesti äännettyinä. ’Ajattele, että äänesi on vertaansa vailla oleva soitin, kun nyt tutkimme joitakin äänen tuottamiseen liittyviä monimutkaisia tekijöitä.’ Hän osoittaa seinällä olevaa suurta piirrosta.

Rintakehän suojassa on kaksi sienimäistä keuhkoa. Kupera palleaksi kutsuttu lihas erottaa ne niiden alapuolella olevasta vatsasta. ’Pallea.’ Hän vetää syvään henkeä ja hieroo jäykin sormin palleaansa. ’Tunnustelkaa sitä’, hän sanoo hengittäen voimakkaasti. ’Tuntekaa miten palleanne laajenee, kun hengitätte syvään. On tärkeää tietää, missä palleanne on ja mikä se on.’

Opimme että kun hengitämme sisään, palleamme painuu alemmaksi ja supistuu vaakatasossa. Samalla kylkivälilihakset laajentavat rintakehää eteen – ja taaksepäin. Keuhkojen ilmanpaine vähenee. Ulkopuolinen ilma virtaa keuhkoihimme. Olemme hengittäneet sisään.

Sitten pallea rentoutuu. Sen alapuoliset elimet työntyvät ylöspäin. Kylkivälilihakset rentoutuvat. Kylkiluut painuvat sisäänpäin. Keuhkot puristuvat pienemmiksi. Ilmaa poistuu keuhkoista. Olemme hengittäneet ulos.

Miten ulos hengittämämme ilma saa aikaan ääniä?

Opettajamme selittää: ’Kun lääkäri tähystää suuhunne kurkkupeilillään, hän näkee syvällä kurkussanne kolmikulmaisen elimen. Sen kahdella sivulla on vapaasti liikkuva poimu, jota sanotaan äänihuuleksi. Hengitettäessä äänihuulet värähtelevät. Ne saavat aikaan äänesi. Tuo kolmiomainen elin on kurkunpääsi.’

Äänemme erilaisuus toisten ääneen verrattuna johtuu osittain äänihuultemme pituudesta ja leveydestä. Äänihuulet voivat muuttaa kireyttään erilaisten äänenkorkeuksien aikaansaamiseksi. Äänen voimakkuus riippuu siitä, miten me vahvistamme äänihuulten värähtelyä. Me puhumme ja hengitämme ilman tietoista ponnistelua. Mutta mitä paremmin ymmärrämme tätä suurenmoisesti suunniteltua ”läppää” ja sitä, miten koko hengitysjärjestelmämme toimii sen yhteydessä, sitä paremmin voimme käyttää ja hallita ääntämme.

Onko äänesi luonnostaan miellyttävä kuunnella? Onko se sointuva ja vaihteleva? Jos siitä puuttuu jokin haluttu ominaisuus tai jos sitä haittaa jokin epämiellyttävä piirre, sitä on mahdollista parantaa ponnistelemalla tietoisesti heikkouden korjaamiseksi. Äänen hallitsemiseksi on tarpeellista valvoa hengitystä ja ryhtiä sekä tietoisesti harjaannuttaa kasvojen, leuan, kielen, huulten, niskan, hartioiden ja itse asiassa koko ruumiin lihaksia.

Esimerkiksi leuasta tai jännittyneistä niska- tai hartialihaksista johtuva kurkunpään pingottuneisuus voi vääristää ääntä. Jos ihminen lisäksi hengittää virheellisesti ja hän on huonoryhtinen, hänen äänensä voi kärsiä lukuisin tavoin.

Palleahengitys

Jotta eri elinten yhteistoiminta olisi hyvä, on tarpeellista kiinnittää huomiota koko puhehengitystä säätelevien elinten järjestelmään. Mutta aloittakaamme siitä osasta, joka pallealla on. Tavallisesti me hengitämme sisään noin puoli litraa ilmaa, mikä on suunnilleen kahdeksasosa keuhkojemme tilavuudesta. Miten me voimme käyttää hyväksemme jäljelle jäävän osan?

Meidän täytyy kirjaimellisesti mennä pohjaan asti. Toisin sanoen meidän täytyy hengittää keuhkojen pohjaan saakka. Suurin osa keuhkoista sijaitsee rintakehän alapuolella. Rintakehän ulospäin työntämisellä ja hartia-alueen laajentamisella ei ole paljoakaan tekemistä syvän hengityksen kanssa. Syvään hengittäessämme meidän täytyy tuntea pallea-alueemme laajenevan ensin ja keuhkojen laajenevan pikemminkin sen mukana. Tätä sanotaan palleahengitykseksi. Ilma pääsee keuhkojen pohjalle saakka ja jää sinne varailmaksi, minkä johdosta sisään- ja uloshengitys sujuu helposti ja tasaisesti. Tämän ylimääräisen ilmatyynyn avulla pallea voi liikkua vapaasti ylös ja alas. Ilmatyyny auttaa myös kohottamaan yläruumiin helposti pystyyn. Mutta sen pitämiseksi pystyssä meidän täytyy säilyttää hyvä, suora ryhti. Se saattaa vaatia hiukan harjoittelua.

Bernice Loren sanoo kirjassaan Effective Speaking, että hyvän ryhdin sekä oikean puhetekniikan oppimiseksi vaadittavat harjoitukset ovat hämmästyttävän samanlaisia kuin ne, joita ”kauneuslehdet suosittelevat kaksoisleuan, huonon hartiaryhdin” jne. vuoksi. Oikean ryhdin ja hengityksen oppimiseksi hän kehottaa ponnistelemisen sijasta aluksi vain ”rentoutumaan”. ”Anna pään pudota rennosti eteenpäin niskaa taivuttamatta ja toista liike kahdeksan kertaa.” Anna pään seuraavaksi pudota eteenpäin niskan ja hartioiden yhtymäkohdasta; anna pään ja rintakehän yläosan sitten taipua eteenpäin lapaluiden kohdalta; anna pään ja koko rintakehän sitten taipua vyötärön kohdalta; anna ruumiin sitten pudota taivutettujen polvien varaan; nouse lopuksi ylös ojentamalla hitaasti nilkat, sitten polvet, lantio sekä jokainen selkärangan nikama kunnes seisot täysin pystyssä.

Erinomainen tapa rentouttaa leuka ja kasvolihakset on hymyillä vapaasti. Pidä kieli velttona ja taakse vedettynä. Ajattele kielesi ikään kuin olevan yhteydessä palleaan ja ulottuvan suuhusi sieltä asti. Tämä poistaa jännityksen leuasta, niskasta ja hartialihaksista.

Huulet ja kieli

Muutama sana erikseen kielestä. Se on puhuttaessa kaikkein toimeliain elin. Se on todellinen lihaskimppu. Se voi liikkua moneen suuntaan ja muuttua monen muotoiseksi. Se voi asettua eri asentoon kutakin vokaalia varten, ja sillä muodostetaan yli puolet kaikista konsonanteista.

Tämän ei pitäisi kuitenkaan merkitä sitä, että huulet pysyvät jäykkinä ja liikkumattomina kuin ankan nokka. Varsinkin ylähuulen tulisi tehdä jatkuvasti liikkeitä, muodostaa kaaria, ympyröitä, laajentua joskus nopeastikin ja sitten jälleen supistua. Huulten liikkeillä täydennetään monien vokaalien lausuminen. Ne viimeistelevät myös useat konsonantit. Siksi myös huulten täytyy olla rentoutuneet, joustavat ja notkeat.

Resonanssin aikaansaaminen

Kun ryhtimme on nyt korjattu siten, ettei se estä vapaata, vaivatonta hengittämistä syvältä palleasta saakka, niin varmistautukaamme siitä, ettemme estä muillakaan tavoin äänenmuodostustamme. Vedämme sisään ilmaa palleahengityksellä. Leuka, niska ja hartiat ovat täysin rentoina. Alamme päästää ilmaa ulos ääntäen samalla: hhhhh, johon yhdistämme sitten mmmmm-äänen. Kuvittele miten hhhmmm-ääni kulkee kurkkua ylös ja kitalaen yläpuolitse nenäonteloon. Sormenpäät voivat tuntea hienoista värinää solisluussa, kurkussa ja nenän alueella. Olemme saaneet aikaan resonanssin.

Kuten puheenopettajamme sointuvalla äänellä kuvailee, ’vapaa, miellyttävä ääni on koko puhe-elimistön yhteistoiminnan tulos. Ihminen kuvittelee mielessään pallean toimivan ikään kuin se olisi välittömästi yhteydessä kasvolihaksiin. Hän puhuu suoraan palleasta huuliin.’

Suurenmoinen, monimutkainen äänenmuodostuselimistömme toimii samoilla periaatteilla kuin hyvin monet soittimet. Kaikki ihmisten valmistamat soittimet ovat kuitenkin vaatineet suunnittelua. Olisiko järkevää ajatella, että meidän äänemme ei edellyttäisi Suunnittelijaa? ”Kuka on antanut ihmiselle suun”, kysyi Jehova kerran eräältä mieheltä ja vastasi sitten: ”Enkö minä, Herra?” Äänemme ja kykymme välittää ajatuksia puhumalla on todella Jumalan suurenmoinen lahja. (2. Mooseksen kirja 4:11) – Lähetetty.

[Huomioteksti s. 15]

Yksi tapa kuunnella itseäsi on puhua kohti nurkkaa siten, että molemmat kämmenet ovat korvien takana. Nauhuria käyttämällä se onnistuu ehkä vielä paremmin

[Tekstiruutu/Kuvat s. 14]

VOIT PARANTAA ÄÄNESI LAATUA

Tee hyvästä ryhdistä itsellesi tapa

Täytä ensin keuhkojesi alaosa äläkä vain työnnä rintakehääsi ulospäin

Harjoittele palleahengitystä

Rentouta leuka-, niska- ja hartialihaksesi

Pidä kieli velttona ja taakse vedettynä. Huulten täytyy olla rennot, joustavat ja notkeat

Harjaannuta kieltäsi ja huuliasi

[Kuva s. 13]

KEUHKOT

PALLEA