Voidaanko syöpä voittaa?

”Näyttäisi siksi siltä, että suurin osa ihmisten sairastamasta syövästä on mahdollisesti ehkäistävissä.” – The Causes of Cancer.

”Potilaan elämäntapa ja halukkuus osallistua hoitoon voi merkittävästi vaikuttaa siihen, millainen hänen terveydentilansa tulee olemaan.” – Holistic Medicine.

MITEN syöpä voidaan voittaa? Tässä kirjoituksessa tarkastelemme sitä, mitä taudin parantamiseksi tai sen tuhojen torjumiseksi parhaillaan tehdään. Yleensä on kuitenkin niin, että sairauden ennalta ehkäisy on parempi kuin sen hoito. Niinpä tarkastelemme ensiksi mahdollisuuksia ennalta ehkäistä syöpää ruokavalion avulla.

Voiko ruokavaliolla olla merkitystä?

Onko mahdollista, että osa syömästämme ravinnosta voisi antaa sysäyksen syövälle? Kirjassa Malignant Neglect sanotaan: ”Paksusuolen syövän ja rintasyövän runsaan esiintymisen Yhdysvalloissa katsotaan johtuvan suurelta osin ruokavaliosta.” Se, mitä vuosien varrella syöt, voi siis vaikuttaa mahdollisuuksiisi saada syöpä. Näin ollen terveydestään kiinnostuneen ihmisen pitäisi kiinnittää huomiota siihen, mitä hän syö ja juo.

Ruokavalioon sisältyy myös se, mitä juodaan. Koska alkoholin väärinkäyttö voi aiheuttaa monenlaista syöpää, järkevä neuvo on juoda vain kohtuullisesti. Mitä lääkärit sitten pitävät ”kohtuullisena”? Vastaus voi yllättää monia sellaisia, jotka ajattelevat käyttävänsä alkoholia vain kohtuullisesti: ”Korkeintaan kaksi ryyppyä päivässä, varsinkin jos tupakoi.” (Diet, Nutrition & Cancer Prevention) Jos juot enemmän kuin kaksi drinkkiä päivässä, et tämän määritelmän mukaan enää syöväntorjunnan suhteen juo kohtuullisesti.

Tärkeintä on se, että me voimme tehdä jotakin syövän suhteen, jos itse ryhdymme sen ennalta ehkäisemiseen. Mutta mitä tarvitaan, jotta ennalta ehkäisyllä olisi vaikutusta ihmisiin yleensä? Syöpäkirurgi Blake Cady sanoi suoraan: ”Yleinen kasvatusohjelma, joka – – saisi ihmiset luopumaan runsasrasvaisesta lihasta ja tottumaan vähärasvaisempaan ja vähemmän kolesterolipitoiseen ruokavalioon, vähentäisi syöpään sairastumista enemmän kuin mihin lääketiede koskaan pystyisi.” (Target: Cancer) Mitkä ruokalajit voivat siis auttaa torjumaan syöpää?

Yhdysvaltain terveysministeriö suosittelee, että ruokavalioon pitäisi sisältyä ainakin 25–35 grammaa luonnonkuitua päivässä. Se puhdistaa suoliston luonnollisella tavalla. Mutta millaisesta ravinnosta saa kuituja? Kuituja saa syömällä runsaasti hedelmiä, vihanneksia, herneitä, papuja sekä kokojyväleipää ja -viljatuotteita. Syö esimerkiksi perunat, omenat, päärynät ja persikat kuorineen. Myös erilaiset kaalikasvit saattavat vähentää paksusuolen syövän riskiä.

Toinen suositus on välttää eläinrasvoja. Punaisen lihan sijaan suositellaan siipikarjan lihaa ja kalaa. Jos kuitenkin haluat syödä punaista lihaa, huolehdi siitä, että siinä tai sen päällä ei ole paljon rasvaa. Valitse vähärasvaisia tai kuoritusta maidosta tehtyjä meijerituotteita. Liitä ruokavalioosi A- ja C-vitamiinia sisältäviä ruokia, joita ovat esimerkiksi vihannekset, joissa on tummanvihreät lehdet: parsakaali, lehtikaali, pinaatti, vesikrassi, juurekset ja jopa voikukan lehdet. Toinen hyvä väri, joka paljastaa ruoan sisältävän A- ja C-vitamiinia, on oranssinkeltainen. Tällaisia vihanneksia ovat porkkanat, bataatit, kurpitsat ja hedelmiä aprikoosit, papaijat, persikat, ananakset ja melonit vain muutamia mainitaksemme.

Yhdysvaltain terveysministeriön julkaisu Diet, Nutrition & Cancer Prevention sanoo myös: ”Lisääntyvä todistusaineisto osoittaa, että liian runsas (sekä tyydyttyneen että tyydyttymättömän) rasvan syönti voi lisätä mahdollisuutta saada paksusuolen syöpä, rintasyöpä, eturauhassyöpä tai kohdun limakalvon syöpä.” Mihin tulokseen siis tulemme? Siihen, että ruokavaliolla voi olla vaikutusta moniin syöpäsairauksiin.

Mitä muita tuotteita meidän pitäisi välttää, mikäli haluaisimme rajoittaa syöpäriskin mahdollisimman pieneksi? Vaikka tämä suositus ei ehkä miellytäkään kaikkia, meidän täytyy tarkastella tupakan osuutta.

Se mitä tupakasta sanotaan pitää paikkansa

Oxfordin yliopiston asiantuntijat Doll ja Peto kirjoittivat: ”Ei tiedetä mitään muuta yksittäistä toimenpidettä, jolla olisi niin suuri vaikutus syövästä johtuvien kuolemantapausten määrään kuin tupakankäytön vähentämisellä – –. Suurin vaikutus sillä olisi keuhkosyövän määrään; keuhkosyöpä on keski-iän loppupuolella yli kymmenen kertaa yleisempää säännöllisten tupakoitsijoiden keskuudessa kuin sellaisilla, jotka eivät ole koskaan tupakoineet.”

Tupakoinnin lopettaminen vähentäisi syövän muitakin muotoja. ”Sillä olisi konkreettinen vaikutus myös syövän esiintymiseen suuontelossa, nielussa, kurkunpäässä, ruokatorvessa, virtsarakossa, mahdollisesti haimassa ja ehkä munuaisissa.” – The Causes of Cancer.

Tappavat kemikaalit

Hengitätkö työpaikkasi kemikaaleja tai joudutko ihokosketukseen niiden kanssa? Viimeaikaiset tutkimukset ovat vahvistaneet, että jotkin kemikaalit voivat laukaista syövän syntymekanismin. Yhdysvaltain myrkytystutkimusohjelman johtajan David P. Rallin mukaan todisteet viittaavat siihen, että ”18 eri kemikaalia pystyy aiheuttamaan ihmisessä syöpää ja 18:aa muuta epäillään”. Yhdysvaltain terveysministeriön julkaisu Decade of Discovery toteaa: ”Yksittäinen kemikaali voi toimia sekä reaktion alkuunpanijana että sen jouduttajana, tai kaksi tai useampi kemikaali voivat yhdessä synnyttää kasvaimen.” Muun muassa mitkä kemikaalit ja työpaikat ovat siksi vaarallisia?

Julkaisu The Causes of Cancer mainitsee sellaisiksi alkyloivat aineet, aromaattiset amiinit, asbestin, bentseenin, vinyylikloridin sekä eräät arsenikin, kadmiumin, kromin ja nikkelin yhdisteet ja hapetusasteet. Se ilmaisee myös puisten huonekalujen ja nahkatavaroiden tuotantoon sekä isopropanolin valmistukseen liittyvien työpaikkojen olevan vaarallisia. Mitä sitten voit tehdä, jos työssäsi joudut tekemisiin niiden kanssa?

Yleensä vastuuntuntoiset työnantajat ryhtyvät toimiin saastumisvaaran poistamiseksi. Joissakin tapauksissa ilmanvaihdon parantaminen on auttanut poistamaan kaasut nopeammin työskentelytilasta. Toisissa tilanteissa työntekijät ovat lyhyempiä ajanjaksoja kerrallaan vaara-alueella. Suojavaatteita ja hengityssuojuksia käytetään. Tässä on kuitenkin paikallaan varoituksen sana.

”Useimmat yhtiöt eivät edes tiedä tällaisten kemikaalien olemassaolosta, tai jos ne tietävätkin, niin niillä ei ole mitään käsitystä karsinogeenin olemassaolosta.” (Decade of Discovery) Mitä voit sellaisessa tapauksessa tehdä? Jos työnantajasi ei ole halukas suojelemaan sinua, niin silloin sinun täytyy ehkä punnita mielessäsi, miten viisasta olisi vaihtaa työpaikkaa. Terveytesihän on loppujen lopuksi arvokkaimpia omaisuuksiasi.

Voitko sinä siis tehdä jotakin syövän voittamiseksi? Vastaa ensiksi näihin kysymyksiin: Rakastatko elämää ja arvostatko hyvää terveyttä ja elinvoimaisuutta? Tekeekö terveen elimistön suurenmoinen lahja sinuun syvän vaikutuksen? Haluatko voittaa syövän? Jos vastaat myöntävästi, voit kehittää itsessäsi riittävän vaikuttimen tehdä elämäntavassasi sellaisia muutoksia, jotka vähentävät mahdollisuuksiasi sairastua syöpään. (Ks. sivulla 6 olevaa taulukkoa.)

Taudin varhainen toteaminen – ensimmäinen askel paranemiseen

Mitä jos ennalta ehkäisy on jo myöhäistä? Tiedekirjailija Edward J. Sylvester selittää, että ”on silti hyviä uutisia niille, jotka pelkäävät saavansa syövän – –, mutta – – useimmat syövän hoidossa tapahtuvat edistysaskeleet liittyvät taudin varhaiseen toteamiseen”. Siksi kaikki alan asiantuntijat neuvovat pitämään valppaasti silmällä syövän mahdollisia varoitusmerkkejä. Millaisia oireita voit pitää varhaisina varoitusmerkkeinä? Muutamia niistä ovat:

1. Muutos ulostus- tai virtsaamistottumuksissa.

2. Haava joka ei parane.

3. Epätavallinen verenvuoto tai märkävuoto.

4. Kyhmy tai muhkura rinnassa tai muualla.

5. Säännölliset ruoansulatushäiriöt tai nielemisvaikeudet.

6. Selvä muutos syylässä tai syntymämerkissä (luomessa).

7. Itsepintainen yskä tai käheys.

8. Viimeaikainen selittämätön painon menetys.

Heti kun mistä tahansa näistä oireista havaitaan merkkejä, tulisi kääntyä lääkärin puoleen. Oire ei tietenkään välttämättä ole merkki syövästä. Mutta mitä pikemmin se havaitaan, sen parempi.

Uusia edistysaskeleita on otettu kasvainten varhaisessa toteamisessa mammografian, termogrammien eli lämpökuvien, ultraäänikuvien, tietokonekerroskuvauksen (CAT), irtosolunäytteiden ja eritetestien avulla. Nyt tekniset asiantuntijat ovat kehittäneet vielä tarkemman varhaisen taudinmääritysmenetelmän, magneettikuvauksen. Kirjailija John Boal selittää, että magneettikuvaus ”ei aiheuta kudosvaurioita, siinä ei tarvita säteilyä ja se on kivuton menetelmä”. Se on niin tehokas, että ”Huntingtonin sairaalassa hiljattain tehdyssä tutkimuksessa löydettiin aivokasvain 93 potilaalta, joilta ei tietokonekerroskuvauksessa ollut havaittu lainkaan poikkeavuuksia aivoissa”. (American Way) Vaikka kuvauslaite on hyvin kallis, Suomessa on sellainen joissakin sairaaloissa. Yhdysvaltalaisissa sairaaloissa näitä laitteita odotetaan olevan kuluvan vuoden loppuun mennessä noin 300.

Oma asenteesi ja lääkärin ehdotukset

Kun ihmiselle kerrotaan, että hänellä on syöpä, hänen ensimmäinen reaktionsa on usein kieltäytyminen uskomasta sitä. Tri McKhann toteaa kirjassaan, että kieltäytyminen on ”erittäin tärkeä normaali ja terve puolustusmekanismi elämää uhkaavia tilanteita tai tietoja vastaan. Sitä on kuvailtu ’sielun morfiiniksi’ ja sillä tavoin me torjumme ajatukset, jotka ovat liian tuskallisia kestettäväksi. Itse asiassa me ostamme aikaa kootaksemme oman tunneperäisen voimamme todellisuuden kohtaamiseen ja annamme usein todellisuuden valjeta hitaasti, niin ettei se muserra meitä kokonaan.” – The Facts About Cancer.

Hän esittää kuitenkin varoituksen: ”Voimakas ja pitkäaikainen kieltäytyminen voi estää hakemasta ajoissa lääkärinapua tai saada henkilön hylkäämään lääkärien neuvot ja hoidon, koska hän ei hyväksy diagnoosia.”

Toinen reaktio voi olla pelko tai viha. Kaikkien on hyödyllistä ymmärtää, että ”vihan kohde voi olla – – perhe, Jumala, oma kohtalo, lääkärit, sairaanhoitajat, sairaala tai itse sairaus”.

Syyllisyyden tunne vaivaa usein syöpäpotilaan mieltä. Sairas aviomies tuntee syyllisyyttä, koska hän ei ehkä enää pysty elättämään kunnolla perhettään; vaimo taas siksi, että hän ei enää pysty huolehtimaan kodista niin kuin ennen. Tri McKhann neuvookin siksi: ”On paljon miellyttävämpää pahoitella sitä, ettei pysty tekemään jotakin, kuin tuntea syyllisyyttä siitä.”

Masennus on myös yleinen reaktio syöpäpotilailla, ja se voi johtaa toivottomuuden ja synkkyyden tunteeseen. Mitä tri McKhann ajattelee kaikista näistä reaktioista? ”Niin epämiellyttäviä kuin nämä kaikki voimakkaat reaktiot ovatkin, ne ovat täysin normaaleja. – – Ne ovat sairauteen reagoimista eivätkä itse taudin osa.”

Hän ehdottaa: ”Syövän kohtaaminen vaatii monia taisteluja. Jotkin voitetaan, mutta täytyy myös odottaa, että muutamia hävitään. – – Ymmärtääkseen mitä vaaditaan täytyy tutkia vihollista. Tämä merkitsee sen selville ottamista, miten syöpä hyökkää elimistöön, mutta vielä tärkeämpää on ottaa selville, miten se hyökkää ihmisen persoonallisuuteen, hänen todelliseen minäänsä.”

Syövän hoito

Joissakin suhteissa syöpää vastaan käyty kampanja alkaa pikku hiljaa osoittautua kannattavaksi, ja viime vuosina tulokset ovat olleet rohkaisevia. Lääkäreistä, tiedemiehistä ja tutkijoista tuntuu, että he voivat nyt nähdä valon pilkahduksen tunnelin päässä. Tämä on tuonut syöpää vastaan käytävään taisteluun mukaan uuden tärkeän tekijän: toivon. Tri McKhann sanookin: ”Luultavasti tärkein yksittäinen vaatimus syövän kanssa elämiseksi on toivo – –, joka on elämän arvoituksellisimpia ja ylläpitävimpiä arvoja.” Toivo edistää toipumista, kun taas epätoivo saa syövän kukoistamaan. Mistä syöpäpotilas voisi sitten saada toivoa?

Siihen on useita lähteitä, mutta mainitsemme tässä kolme huomattavaa lähdettä: a) lääkärit ja sairaanhoitajat, jotka ovat myötätuntoisia ja optimistisia, b) omaiset ja ystävät, varsinkin myönteisesti ajatteleva aviopuoliso, c) uskonnollinen vakaumus, jolla on vankka perusta. Tämän sarjan viimeinen kirjoituksemme tarkastelee uskonnollisen vakaumuksen merkitystä tässä asiassa ja perustaa todelliselle tulevaisuudentoivolle.a

Lääketieteellisen termein ilmaistuna toivo perustuu lähinnä kolmeen pääasiallisesti koululääketieteen pariin kuuluvaan syövän hoitomuotoon, jotka ovat: kirurgia, lääkehoito eli kemoterapia ja sädehoito. Millaisia nämä kolme menetelmää ovat?

Kirurgiassa poistetaan leikkaamalla kasvain sekä mahdollisesti jonkin verran ympäröivää kudosta.

Kemoterapia on syövän hoitamista lääkkeillä, jotka voivat levitä koko elimistöön ja hyökätä syöpäsoluihin. ”Syövän hoitamiseen käytetään yli 50:tä kemikaalia, ja jotkin kasvaimet voidaan parantaa.” – The Facts About Cancer.

Sädehoidossa käytetään röntgensäteiden, koboltin, radiumin ja muiden aineiden suurenergistä säteilyä pahanlaatuisten solujen tuhoamiseen.

Sivuvaikutukset

Ei olisi oikein puhua syövän hoidossa tapahtuneesta menestyksestä mainitsematta myös vaaroja ja sivuvaikutuksia. Hyvin pelkistetysti voidaan sanoa, että ”kemoterapiassa käytettävät lääkkeet ovat toksiineja [myrkkyjä]” ja ”jotkin näistä lääkehoidoista ovat niin myrkyllisiä, että potilaat kuolevat niiden sivuvaikutuksiin”. (Target: Cancer) Koska kemoterapia siis on elimistön myrkyttämistä, se on kuin kaksiteräinen miekka. Sen toivotaan tappavan enemmän pahanlaatuisia kuin terveitä soluja. Mutta se voi myös johtaa toisenlaisiin voimakkaisiin sivuvaikutuksiin, esimerkiksi pahoinvointiin, oksenteluun ja tilapäiseen hiusten menetykseen. Monet potilaat ovat kuitenkin olleet sitä mieltä, että tilapäiset epämieluisat sivuvaikutukset ovat parempi kuin ennenaikainen elämän menetys.

Sädehoidossa on todellisuudessa kysymys palamisprosessista, joka tuhoaa kaikki solut, joita säteily koskettaa. Säteily voidaan kohdistaa täsmälleen kasvaimen alueelle. Eräs asiantuntija sanoo kuitenkin, että ”sädehoidon seurauksena on usein myöhemmin uusi syöpä”. Sädehoidossa on siksi kaksi puolta, joista potilaan on valittava.

Jotkut lääkärit myöntävät toisinaan käyttävänsä näitä hoitomuotoja silloinkin, kun potilaalla ei heidän mielestään ole toivoa. Chileläinen kirurgi tri Villar myöntää: ”Toisinaan syövän hoito on hyvin kallista – hyvin kallista – psykoterapiaa.” Tiedekirjailija Sylvester osoittaa, että ”Villarin kanssa yhtä mieltä ovat monet syöpälääkärit, jotka ovat huolissaan siitä, että potilaalle määrätään hyvinkin myrkyllisiä hoitoja ilman todisteita niiden tehokkuudesta”. Miksi niitä sitten suositellaan? ”Koska lääkäristä tuntuu samalta kuin eräästä kriittisestä kasvainten tuntijasta, joka sanoi: ’En voi vain antaa naisparan kuolla.’” – Target: Cancer.

Monet ihmiset haluavat kuitenkin mieluummin elää elämänsä loppuun ilman hoitoa, joka vain pitkittää heidän kärsimyksiään. Näin on varsinkin silloin, kun hoito ei auta heitä vaan voi ehkä lisätä heidän kärsimystään.

Voidaanko rintasyöpä voittaa?

Ehkäpä yksi naisten, ja jopa joidenkin miesten, eniten pelkäämistä syövistä on rintasyöpä. Sitä ei pelätä ainoastaan kuolleisuuden takia vaan myös sen esteettisten ja psyykkisten vaikutusten vuoksi. Mitä voit tehdä välttyäksesi rinnan poistolta eli mastektomialta? Olennainen tekijä on taudin varhainen toteaminen.

Vaikka naisia neuvotaankin tutkimaan itse rintansa mahdollisesti ilmaantuvien kyhmyjen löytämiseksi, ehdotetaan, että suuririntaiset naiset kävisivät vuosittain mammografiassa eli rinnan röntgenkuvauksessa. Tämä johtuu siitä, että vain tunnustelemalla on vaikea havaita syvällä kudoksessa olevaa kyhmyä. Tri Cory SerVaas suosittikin siksi: ”Mahdollisuutesi tulla luetuksi onnekkaitten joukkoon ovat paljon paremmat, jos menet ensimmäisen kerran mammografiaan täytettyäsi 35 tai 40 vuotta.” Tämä neuvo siksi, että ”useimmissa rintasyöpätyypeissä yli 85 prosenttia potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua, jos syöpä on havaittu varhaisvaiheessa”.

Nykyään on olemassa röntgenlaitteita, joilla voidaan tehdä mammografia hyvin vähäisellä säteilymäärällä. Tämä vähentää tuntuvasti mahdollisuutta saada syöpä liiallisesta säteilystä.

Toinen apukeino taudin varhaiseen toteamiseen on termografia eli rinnan lämpökuvaus. ”Kasvaimet hankkivat itselleen omat verivaransa, sillä kasvaakseen ne tarvitsevat valtavat määrät veren hapesta saatavaa energiaa. – – [Ne] muodostavat kuumia kohtia, joista huokuu energiaa paljon suurempia määriä kuin normaaleista soluista.” (Target: Cancer) Näin tällaiset ”kuumat kohdat” voidaan havaita varhain lämpökuvassa.

Aikaisemmin rintasyövän leikkauksessa tehtiin usein radikaali mastektomia eli ulkonäköön vaikuttava rinnan ja sitä ympäröivän lihaskudoksen ja imusolmukkeiden poisto. Pidetäänkö tällaista menetelmää yhä välttämättömänä? Tri Bernard Fisher, joka on asiantuntija rintasyövän alalla, päätteli, että radikaali mastektomia ei yleensä ollut tarpeellinen ja että ”yksinkertaisella mastektomialla, kaiken rintakudoksen poistamisella, ei näytetty saavutettavan parempia tuloksia kuin lumpektomialla [ainoastaan kyhmyn poistamisella] sädehoidon kanssa tai ilman sitä”.

Muita valinnanvaraisia hoitokeinoja

Tähän mennessä olemme tarkastelleet vain koululääketieteen piiriin kuuluvia syövän hoitomenetelmiä. On vain oikein mainita, että jotkut potilaat ovat turvautuneet muihin menetelmiin ja saaneet tuloksia vaihtelevalla menestyksellä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on tällaisina vaihtoehtoisina menetelminä käytetty B₁₇-vitamiiniin perustuvaa Laetrile-hoitoa, yrttien ja eräitten kemikaalien käyttöön perustuvaa Hoxsey-hoitoa sekä hammaslääkäri William D. Kelleyn laatimaa menetelmää, joka perustuu sille käsitykselle, että syöpä ”on merkki aktiivisen haimaentsyymin puutteesta”. – One Answer to Cancer.

Lisäksi, kuten kirjassa Target: Cancer todettiin: ”On lukuisia ihmisiä, joiden joukossa on joitakin lääkäreitäkin, jotka kannattavat ’holistista’ [kokonaisvaltaista] käsitystä syövän tai muiden sairauksien syystä, parantamisesta ja ennalta ehkäisystä. Syöpä on tuon käsityksen mukaan sairaus, jonka ’aiheuttaa’ se, että koko ihminen menee epäkuntoon, ja ihminen voi tietoisella ponnistelullaan palauttaa terveyden. Monet arvossapidetyt ihmiset uskovat näin, ja monet entiset syövän uhrit vakuuttavat parantuneensa siten, että he ovat noudattaneet ohjeita, jotka ovat perustuneet suppean näkemyksen sijasta kokonaisvaltaiseen näkemykseen terveydestä.”

Yksi näistä entisistä syövän uhreista on Alice, viisissäkymmenissä oleva iloinen nainen Brittiläisestä Kolumbiasta Kanadasta. 36 vuotta sitten häneltä leikattiin ensimmäisen kerran pieni pahanlaatuinen kasvain kädestä. Kuusi vuotta myöhemmin häneltä leikattiin munasarjan syöpä. Sitten vuonna 1960 hänelle tehtiin hysterektomia eli kohdun poisto.

Syöpä uusiutui vuonna 1965, ja jälleen hänelle suositeltiin leikkausta. Alice kertoo: ”He halusivat tehdä kolostomian [paksusuoliavanteen] ja mastektomian [rinnan poiston], mutta minä en halunnut sitä. Minua oli jo leikattu tarpeeksi. Niinpä menin Meksikoon ja sain siellä Hoxsey-hoitoa. Noudatin heidän menetelmäänsä 11 vuotta. Minua se auttoi, vaikka tiedänkin, että se ei aina ole auttanut kaikkia. Syöpä ei ole sen jälkeen uusiutunut minulla.”

Myös Rose Marie on menestynyt kamppailussaan syöpää vastaan. Hän kertoo seuraavaksi oman tarinansa.

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu s. 13]

Vaikka Herätkää-lehti mainitsee nämä erilaiset menetelmät, me emme ota kantaa niiden tehokkuuteen. Kuten tri Kelley myönsi: ”Tulisi aina muistaa, että missä tahansa menetelmässä [koululääketieteen piiriin kuuluvassa tai vaihtoehtoisessa] tai missä tahansa menetelmien yhdistelmässä on myös suuri vaara.” Me yritämme siksi antaa tietoja tämänhetkisestä tilanteesta, mutta ratkaisun tekeminen jää asianomaiselle itselleen hänen tutkittuaan asiaa ja neuvoteltuaan pätevien lääkäreiden kanssa.

[Kaavio s. 10]

(Ks. painettu julkaisu)

MIESPUOLISTEN TUPAKOITSIJOIDEN SYÖVÄSTÄ JOHTUVIEN KUOLEMANTAPAUSTEN MÄÄRÄ VERRATTUNA ODOTETTAVISSA OLEVAAN MÄÄRÄÄN TUPAKOIMATTOMIEN KESKUUDESSAb

Jokainen ihminen vastaa 100:aa kuolemantapausta

KEUHKOSYÖPÄ

TUPAKOIMATTOMAT 231 kuolemantapausta odotettavissa

TUPAKOIJAT 2609 kuolemantapausta todettu

SUUONTELON JA KURKUNPÄÄN SYÖPÄ

TUPAKOIMATTOMAT 65 kuolemantapausta odotettavissa

TUPAKOIJAT 452 kuolemantapausta todettu

[Alaviitteet]

[Kuvat s. 9]

Näistä elintarvikkeista saa luonnonkuituja ja vitamiineja suojaksi syöpää vastaan