Tarkkailemme maailmaa

Myötäjäistragediat

India Today -aikakauslehti arvosteli äskettäin terävästi rahanahneiden sulhasten harjoittamaa tapaa vaatia kohtuuttomia myötäjäisiä tulevan vaimonsa vanhemmilta ja kuvaili sitä ”Intian yhteiskunnan petollisimmaksi epäkohdaksi”. Tätä tapaa koskevaan arvosteluun oli virikkeenä kolmoistragedia, joka kohtasi erästä keskiluokan perhettä Kanpurissa Intiassa. Kolme tytärtä hirtti itsensä, kun heidän isältään vaadittiin kohtuuttomia myötäjäisiä. Tulevat vävyt hylkäsivät isän tarjoamat 80000 rupian (n. 25000 markan) myötäjäiset. India Today -lehti sanookin: ”Perimmäinen tragedia on se, että ne, jotka ovat vastuussa tästä, eivät tunne syyllisyyttä – sen joutuvat jakamaan [Intian] 800 miljoonaa ihmistä.”

Muovivaluuttaa

Australia on juuri valmistanut 10 dollarin setelin, joka on painettu polymeerikuitujen salaiselle seokselle. Lontoossa ilmestyvän Times-lehden mukaan Australian keskuspankki väittää, että muoviseteli on kestävämpi kuin vastaava paperiseteli, etenkin kuumissa ja kosteissa maissa. Setelin paras puoli liittyy kuitenkin sen turvallisuuteen. Vesileiman lisäksi setelissä on ainutlaatuinen optinen vaihteleva tunnus (OVD), joka eri kulmista katsottuna heijastaa valonsäteet sateenkaaren väreissä ja tuo esille erilaisia värikuvioita. Setelin väärentäminen vaatisi tämän tunnuksen painamista ja kiinnittämistä, ja se pankin virkailijan mukaan ”tulisi hyvin kalliiksi, sillä siihen tarvittava tekniikka on erittäin pitkälle kehittynyttä”.

Pankkien huono vuosi

Yhdysvalloissa pankkien vararikoissa tuli ”suuren lamakauden jälkeinen ennätys vuonna 1987”, ja virkailijat odottavat ”parhaimmillaankin vain pientä parannusta tänä vuonna”, sanotaan New Yorkissa ilmestyvän Daily News -sanomalehden selonteossa. Yhdysvalloissa toimiva talletusvakuutusyhtiö FDIC, joka vakuuttaa maan liikepankkeja, kertoo, että 184 pankkia meni vararikkoon ja 19 muuta pankkia tarvitsivat tukea pysyäkseen pystyssä. FDIC:n puheenjohtaja L. William Seidman kuvaili viime vuotta ”pankkialan vaikeimmaksi ja epätavallisimmaksi vuodeksi sinä aikana, kun tämä yhtiö on ollut mukana liiketoiminnassa”.

Lentävät sammakot

Kun satoja vaaleanpunaisia sammakoita löydettiin loikkimasta Cirencesterin muinaisesta kaupungista Englannista, olivat kauppiaat ja autonkuljettajat ymmällään moisesta ilmiöstä. Nyt tiedemiehet ovat kuitenkin tulleet siihen tulokseen, että sammakot olivat peräisin Saharan autiomaasta, jossa nämä hiekassa asuvat eläimet ovat ”värjäytyneet” vaaleanpunaisiksi hiekassa olevista kiteistä. Epätavalliset tuulet imaisivat sammakot mukaansa ja kuljettivat niitä tuhansia kilometrejä Englannin maaseudulle ja pudottivat ne maahan rankkasateen aikana, kertoo Times-lehti. Vaaleanpunainen hiekka, joka peitti autoja, lisäsi teorian uskottavuutta.

Enemmän savea – enemmän villaa

Australiassa sijaitsevan Uuden-Englannin yliopiston tutkijat kertoivat äskettäin tehneensä yllättävän keksinnön. Etsiessään keinoja taistella australialaisilla lampailla yleistä vatsan vaikeaa toimintahäiriötä vastaan he huomasivat, että ”pieni määrä luonnossa esiintyvää bentoniitiksi kutsuttua savimaata lampaan juomaveteen sekoitettuna” paitsi paransi lampaan ruoansulatuksen, lisäsi myös villankasvua, kerrotaan Australian-sanomalehdessä. Professori Ron Leng sanoi, että päivittäinen 15 gramman annos bentoniittia lampaiden juomaveteen sekoitettuna oli lisännyt lampaan villankasvua jopa noin 2 grammaa päivässä. Tämän seoksen käyttämisen toivotaan lisäävän villantuotantoa tässä lampaanhoitoa harjoittavassa maassa miljoonien dollareiden arvosta.

Monipuoliset renkaat

Ranskassa heitetään vuosittain pois 500000 tonnia vanhoja autonrenkaita, joten ne muodostavat vaikean ympäristöongelman. Tähän saakka kierrätystekniikkaa on käytetty rajallisesti, koska se on kallista. Eräs insinööri Ranskan tie- ja vesirakennuslaboratoriosta on kuitenkin esittänyt mielenkiintoisen ratkaisun. Hän ehdotti, että 15–20 prosenttia näistä vanhoista renkaista voidaan käyttää rakennustyömailla teiden, rakennusten tai tukimuurien alla täytteenä. Ranskalainen sanomalehti Le Figaro selittikin: ”Perinteisiin menetelmiin, kuten metalli- tai betonirakenteisiin verrattuina vanhat autonrenkaat ovat – – yllättävän lujia.” Lisäksi kun täytteenä käytetään renkaita, ohikulkevan raskaan liikenteen aiheuttaman tärinän sanotaan vähenevän neljäs- tai viidesosaan aiemmasta.

Turhamaisuuden hinta

”Rasvaimu on yleisin kauneusleikkausten muoto Yhdysvalloissa”, selostaa viikkojulkaisu New York Times Magazine. Kyseessä on sellainen menetelmä, jossa poistetaan rasvaa imulaitteella esimerkiksi kasvoista, pakaroista, reisistä, polvista ja vatsan kohdalta. Potilaat ovat yleensä 20–40-vuotiaita, jotka haluavat näyttää hoikemmilta, vaikkeivät lääketieteellisesti olekaan ylipainoisia. Yhdysvalloissa tehtiin vuonna 1986 lähes satatuhatta tällaista operaatiota. Vaikka jotkut asiantuntijat sanovatkin rasvaimua ”turvalliseksi ja tehokkaaksi”, ne jotka suostuvat siihen, antautuvat ruumiin nesteiden vakavan hukan, verihyytymien, laajan infektion, sisäelinten vahingoittumisen ja kuoleman vaaraan. Raporttien mukaan on 11 kuolemantapausta luettu tämän toimenpiteen syyksi, sen jälkeen kun se kuusi vuotta sitten tuli Ranskasta Yhdysvaltoihin.

Leijaonnettomuus

8-vuotias tyttö nousi yhtäkkiä ilmaan lennättäessään leijaa, kertoo New York Times. Leijan naruna käytetty 90 kilon painon kestävä nailonnaru nähtävästi takertui kaksimoottoriseen lentokoneeseen, joka oli juuri noussut Palo Alton lentokentältä noin 50 kilometrin päässä San Franciscosta. Lentokoneen lentäjä sanoi koneensa nousseen lähes 250 metriin, kun liidokin mallinen leija, jonka siipien kärkiväli oli noin 3,5 metriä, sotkeutui lentokoneen toiseen potkuriin. Tyttö kohosi yhtäkkiä kolmen metrin korkeuteen ilmaan ja kulkeutui 30 metriä eteenpäin. Hän päästi lopulta irti, kun hän oli osumaisillaan puuhun. Tyttö välttyi vakavalta loukkaantumiselta.

Uusi näkökulma

Heinäsirkkavitsauksiin on yleensä vastattu valtavilla myrkkyruiskutuksilla. Mutta kuten jotkut ovat huomauttaneet, se on vahingollista sekä ihmisille että eläimille, sillä hyönteismyrkyt kulkeutuvat ravintoketjuun. Jotkut viranomaiset kysyvät siksi, eikö heinäsirkkoja kannattaisi ennemmin pyydystää syötäviksi? Ne ovat ravitsevia sekä ihmiselle että eläimille. Afrikkalaiset ovat syöneet niitä vuosisatoja, ja jotkut maanviljelijät ovat ruokkineet niillä niin siipi- kuin nautakarjaansakin. ”Ajatelkaamme se lähinnä kuudella jalalla kulkevaksi proteiiniksi ja käyttäkäämme sitä sen sijaan, että hävittäisimme sen kemiallisilla saasteilla”, sanoo tri John Legder, Etelä-Afrikan uhanalaisten villieläinten yhdistyksen johtaja. African Wildlife -aikakauslehden kirjoituksessaan hän toivoo, että pian ”päästään eteenpäin uuteen aikakauteen sen ymmärtämisessä, millainen ihme planeetta Maa ja kaikki sen hauraan pinnan päällä elävät niin suuret kuin pienetkin luomukset ovat”.

Puhelinnukutus

Eräällä nukutuslääkärillä Roodepoortissa Etelä-Afrikassa on aivan uudenlainen vaikkakin kiistanalainen tapa rauhoittaa lapset leikkaussalissa. Ollessaan vielä sairaalan osastolla lapsi kuuntelee kasetilla olevia suosittuja lastenloruja pienestä leikkipuhelimesta. Kun lääkäri selittää pienelle potilaalle, mitä leikkaussalissa tapahtuu, hän kertoo myös, että tämä puhelin tulee myös olemaan siellä, niin että lapsi voi kuunnella nauhoja. Hän ei kuitenkaan kerro siitä nukutuskaasusta, joka tulee puhelimen suukappaleesta!

Lapset ovat niin ilahtuneita tästä lelusta, että jo noin minuutin kuluttua kaasu alkaa vaikuttaa. ”Se toimii erityisen hyvin 3–10-vuotiaiden lasten tapauksessa, ja monet lapset haluavat tulla takaisin”, kertoo nukutuslääkäri.

Japanin uusi sukupolvi

Japanilaiset tunnetaan kautta maailman siitä, että he pysyvät yhdessä yhtiössä koko ikänsä ja asettavat työn vapaa-aikansa sekä yhteisö- ja yksityiselämänsä edelle. Mutta uuden sukupolven myötä tilanne on vähitellen muuttumassa. ”Saadessaan nauttia siitä hyvinvoinnista, jonka luomista varten nuorten vanhemmat työskentelivät kovasti, nuoriso ei tunne samanlaista tarvetta työskennellä lakkaamatta tai pysyä turvallisuuden vuoksi uskollisena jollekin yhtiölle”, huomauttaa sanomalehti International Herald Tribune. Eräs 23-vuotias työntekijä selitti: ”Vanhempamme antoivat meille rahaa. Nyt me työskentelemme itsemme hyväksi. Ajattelemme ensin itseämme, ja juuri siinä on välillämme oleva suuri ero.” Kaksi japanilaisten nuorten keskuudessa tehtyä tuoretta tutkimusta vahvistaa tämän näkemyksen. Tribune-lehti kertoo, että ”vain 38 prosenttia asetti työn perheen edelle” ja ”55 prosenttia piti omaa hyvinvointia yhteiskunnan hyvinvointia tärkeämpänä”.