Tarkkailemme maailmaa
BIOLOGISTA MUOVIA
Muovia valmistetaan nykyään biologisesti, ja jonain päivänä sitä ehkä voidaan kasvattaa viljelyskasvina, kirjoittaa Pariisissa ilmestyvä International Herald Tribune. Pohja tämän uuden muovin valmistukselle luotiin 65 vuotta sitten, kun muuan tutkija havaitsi eräitten bakteerien voivan tuottaa polypropeenin kaltaista muovimaista ainetta. Bakteereilla on tätä ainetta varastoituneen energian lähteenä samaa tarkoitusta varten kuin kasveilla on vararavintona tärkkelystä ja nisäkkäillä rasvaa. Tutkijat toivovat voivansa alkaa vähitellen kasvattaa niin kutsuttuja biopolymeereja suuremmassa mitassa siten, että he siirtävät bakteereista eristämiään muovia tuottavia geenejä eräisiin kasveihin. Kyseisen biologisen muovin sanotaan olevan täysin uusiutuvaa, biologisesti hajoavaa ja myrkytöntä.
’MIELTÄ HÄKELLYTTÄVÄ SÄÄNNÖNMUKAISUUS’
Vuoden 1989 syksyllä olivat tähtitieteilijät ihmeissään löydettyään avaruudesta suunnattoman galaksimeren, jolle he panivat nimeksi ”Suuri seinä”. He eivät olleet odottaneet avaruuden voivan sisältää näin suurta rakennelmaa. Sen jälkeen on kuitenkin kaksi tähtitieteilijäryhmää ilmoittanut tulleensa siihen tulokseen, että suuria galaksikeskittymiä saattaa olla toistakymmentä ja että ”Suuri seinä” on vain yksi niistä galaksikeskittymistä, jotka ovat meitä lähimpänä. Vielä suurempi yllätys näille tutkijaryhmille on kuitenkin ollut se, että nämä muodostelmat näyttävät sijaitsevan tasaisten välimatkojen päässä toisistaan, mikä New York Timesin mukaan viittaa siihen, että ”avaruus on rakenteeltaan niin säännönmukainen ja suunnaton, että se horjuttaa nykyisiä maailmankaikkeuden synty- ja kehitysteorioita”. Eräs tähtitieteilijä sanoo näiden rakennelmien välimatkojen säännönmukaisuuden häkellyttävän mieltä, ja eräs toinen vakuuttaa, että jos näille havainnoille saadaan vahvistusta, ”voidaan huoletta sanoa, että tietomme kaikkeuden alkuhistoriasta ovat tyhjän veroisia”.
VIRUSONGELMA
”Filosofi-keisari Marcus Aureliuksen kaudella surmasi isorokko useiden vuosien aikana joka päivä 2000 roomalaista”, kertoo Health-aikakauslehti. ”1500-luvulla siihen kuoli kaksi miljoonaa atsteekkia sen jälkeen, kun espanjalaiset lähetyssaarnaajat olivat panneet intiaanit jonossa suutelemaan ristiinnaulitun kuvaa – uhraamatta tietenkään ajatustakaan sen puhtaudelle.” Se harvensi myös Pohjois-Amerikan intiaaniheimojen väkimäärää, ja vielä 1700-luvulla siihen kuoli Euroopassa jopa 600000 ihmistä vuodessa. Sen jälkeen kun Edward Jenner keksi isorokkorokotteen vuonna 1796, tämä tappava tauti on koetettu saada häviämään kaikkialta, ja viimeinen uhri kuoli vuonna 1978. ”Kyseessä oli ensimmäinen ja toistaiseksi ainut tauti, jonka tiede voi sanoa hävittäneensä tyystin”, sanoo Health-lehti. Isorokkovirus kuitenkin yhä elää – Maailman terveysjärjestön suojeluksessa – lääkepulloissa, joita pidetään varmoissa säilytysholveissa Atlantassa ja Moskovassa. Mitään päätöstä ei ole tehty siitä, mitä viruksille tullaan tekemään. Jotkut kannattavat niiden täydellistä tuhoamista ennen kuin ne päästetään vahingossa tai tieten tahtoen karkuteille, kun taas toiset ovat sitä mieltä, että tieteelle voi vielä joskus olla hyötyä tästä viruksesta. Tällä välin ovat Neuvostoliitto ja Yhdysvallat alkaneet uudestaan rokottaa sotilaitaan isorokkoa vastaan.
KIITOS, EI RAHAA!
Etelä-Afrikan Johannesburgissa on erään huonekalutehtaan myymälässä asiakkaita varten kilpi, jossa lukee: ”Ei rahaa. Täällä kelpaavat vain šekit ja luottokortit.” Johannesburgissa ilmestyvän The Star -sanomalehden mukaan tehtaan omistaja uskoo, että käteisen rahan käsittely houkuttelee ryöstäjiä, ja hän on tehnyt sellaisen päätöksen, että rahaa ei pidetä kassakaapissa eikä sitä viedä pankkiin. Niinpä kauppaa käydään enää šekein tai luottokortein. Työntekijätkin saavat palkkansa šekkeinä. ”He olivat levottomia aina kun joku vieras käveli sisään, mutta nyt, kun rahaa ei enää käytetä, he ovat levollisempia”, sanoo omistaja työntekijöistään.
BRASILIASSA MILJOONIA ABORTTEJA
Professori Carlos Alberto di Francon laatimassa aborttiaiheisessa kirjoituksessa, joka ilmestyi brasilialaisessa O Estado de S. Paulo -sanomalehdessä, sanotaan, että Maailman terveysjärjestön tekemä arvio ”sijoittaa Brasilian aborttienteon maailmantilaston kärkeen sen ansiosta, että täällä tehdään vuosittain yli kolme miljoonaa aborttia”. Kirjoituksessa todetaan: ”On omituista, ettei tällainen tieto herätä mitään erityistä liikehdintää elämän puolesta.” Di Francon mukaan brasilialaiset yhtäällä kamppailevat suojellakseen metsiään ja ponnistelevat vähentääkseen lapsikuolleisuutta, mutta toisaalla kuitenkin edelleen kannattavat aborttien laillistamista.
MAANJÄRISTYS PALAUTTI NÄÖN
Australian Newcastlessa sai 84-vuotias nainen yhtäkkiä näkönsä takaisin tuolla alueella muutama kuukausi sitten tapahtuneen tuhoisan maanjäristyksen seurauksena. Kolmen vuoden ajan hän oli kyennyt näkemään ainoastaan tummia hahmoja, mutta järistyksen jälkeen hän pystyi lukemaan jopa sanomalehteä. Hänen lääkärillään on sellainen ajatus, että maanjäristyksen aiheuttama järkytys lisäsi yhtäkkiä adrenaliinin määrää silmissä, mikä saattoi puolestaan aiheuttaa näön palautumisen. Sanomalehti The West Australian lainaa hänen omia sanojaan: ”Näin aivan selvästi. Se tapahtui noin vain muutamassa sekunnissa. Minusta tuntui siltä kuin silmäni olisivat avautuneet kunnolla. Tietenkään ei tapahtunut niin, mutta minä näin, ja ne ovat pysyneet siitä lähtien samanlaisena.”
LASTEN HENKIINJÄÄMINEN
Hollannin väestötieteellisen instituutin julkaiseman Demos-lehden mukaan maailmaan syntyy joka päivä keskimäärin 381000 uutta lasta. Heidän tulevaisuudenodotteensa ovat kuitenkin suuresti kiinni siitä, missä he ovat syntyneet. Japanin lapsikuolleisuus on tiettävästi pienintä koko maailmassa, sillä siellä kuolee jokaisesta tuhannesta syntyneestä ainoastaan 5 ensimmäisenä elinvuotenaan. Lapsikuolleisuus on huomattavasti suurempaa muissa maissa, kuten Brasiliassa, jossa jokaisesta tuhannesta kuolee ensimmäisenä elinvuotenaan 71, ja Itä- ja Länsi-Afrikassa, joissa jokaisesta tuhannesta kuolee 110. Vielä heikommat ovat pikkulasten elämänmahdollisuudet Afganistanissa, sillä siellä kuolee jokaisesta tuhannesta 194. Maailmassa kuolee joka päivä lähes 31000 pikkulasta.
VÄÄRIÄ KOLIKOITA
Neljä vuotta sitten lyötiin Japanissa Hirohiton 60-vuotisen keisarinaolon kunniaksi kultainen juhlaraha. Asiaweek-aikakauslehti kirjoittaa, että nyt ”tutkijat uskovat, että liikkeellä on ainakin 103000 kappaletta väärennöksiä, joista osa makaa Japanin keskuspankin, maan rahaoloista vastaavan laitoksen, holveissa. Viranomaiset pitävät sitä tuon maan pahimpana väärennöstapauksena tällä vuosisadalla.” Aidot ja väärennetyt kolikot sisältävät kummatkin 20 grammaa 24 karaatin kultaa, jollaisen määrän kauppahinta on tällä hetkellä noin 1100 markkaa. Koska juhlarahan nimellisarvo kuitenkin on 100000 jeniä (noin 2800 markkaa), väärentäjät ”näkivät siinä nokkelan keinon myydä kultaa kaksi kertaa ostohintaa kalliimmalla”, toteaa Asiaweek.
PUSSIKARHUT VAARASSA
Pörröinen pussikarhu eli koala, Australian rakastettava symboli, on nykyään vaarassa joutua uhanalaisten lajien luetteloon, kirjoittaa New York Times. Kun pussikarhuja vielä 50 vuotta sitten oli useita miljoonia, niin nykyään niitä on jäljellä noin 400000, ja määrä on edelleen vähenemään päin. Vaikka taudit ovat vaatineet oman veronsa, suurin syyllinen pussikarhukannan vähenemiseen on ihminen. Ihmisasutuksen leviäminen on hävittänyt lähes 80 prosenttia koalan ravinnonlähteistä ja elinalueista. 60 senttimetrin pituinen koala syö lähes yksinomaan eukalyptuspuiden lehtiä ja versoja, ja näitä puita on kaadettu tuhansittain Australian itärannikolla uusien peltojen raivaamiseksi ja uusien asuinrakennusten ja lomakeskusten tieltä. Sitä paitsi erään tutkimuksen mukaan koalat kuolevat nykyään useimmiten autojen kolhimina.
PIENET SIELUPARAT?
Viime vuosi oli Japanissa punkeille sekä otollista että ankeaa aikaa. Kostea kesä tarjosi punkeille erinomaiset elinolot, ja niitä tuli suurina parvina japanilaisiin koteihin. Tehtailijat panivat toimeksi. Rohkeasti he valmistivat hyönteisen hävittämiseen sopivia imureita. Niitä myytiinkin mahtavat määrät. Pelkästään eräs Osakassa toimiva tehdas myi 800000 imuria, joilla arviolta 160 miljardia punkkia pääsi hengestään. Näin ylenpalttinen elämän tuhoaminen sai kuitenkin tämän tehtailijan buddhalaisen omantunnon heräämään. Asahi Evening News -lehden mukaan tehtaan edustaja sanoi: ”Vaikka ne olivatkin vain syöpäläisiä, tunsimme niiden johdosta hieman surua.” Niinpä hänen yhtiönsä järjesti buddhalaisessa temppelissä muistotilaisuuden, ”jossa rukoiltiin rauhaa näiden punkkien sieluille”.
KATOLILAISTEN PASSIIVISUUS
Pariisissa ilmestyvän Le Figaro -sanomalehden mukaan eräs tuore tutkimus osoittaa, että ”ranskalaisten kirkossakäynti vähenee jatkuvasti”. Vaikka ranskalaisista 82 prosenttia tunnustautuukin katolilaisiksi, niin tutkimuksen mukaan näistä vain 12 prosenttia – lähinnä iäkkäät naiset – käy enää säännöllisesti jumalanpalveluksissa. Lisäksi katolilaiseksi tunnustautuvista 44 prosenttia pitää itseään ”passiivisina katolilaisina” ja näistä 83 prosenttia myöntää, että ”he eivät koskaan mene sisälle kirkkoon”. Le Figaron mukaan näyttääkin siltä, että ranskalaiset ovat passiivisista katolilaisista muodostuva kansakunta. Heidän uskonnollisuutensa näyttää perustuvan pikemminkin vanhoihin sosiaalisiin tapoihin, kuten kasteeseen, avioliittoon ja hautajaisiin, kuin elävään uskoon.