Kauppamaailman nousu ja tuho
Miksi tutkia kauppamaailmaa?
ON VAIKEAA kuvitella maailmaa, jossa ei olisi poliittista kilpailua, uskonnollisia riitoja eikä taloudellisia huolia. Joka päivä politiikka, uskonto ja kauppa pyrkivät koskettamaan meitä ainakin jollain tavoin. Jos nämä kolme ihmisyhteiskunnan pilaria otettaisiin pois, niin seurauksena voisi olla kaaos.
Aina kun ryhmä ihmisiä elää yhdessä, heidän on pakko järjestää taloutensa jollain tavoin, jotta he saisivat ne hyödykkeet ja palvelukset, jotka ovat heille välttämättömiä. (Ks. alla olevaa tekstiä.) Tästä seuraa, että kaikki perheet tai ruokakunnat ponnistelevat kovasti saadakseen taloutensa pysymään kunnossa. Sama pätee jokaisessa maassa myös valtiontalouteen, johon sisältyy neljä perustekijää: 1) sen selvittäminen, millaisia hyödykkeitä ja palveluksia aiotaan tuottaa; 2) sen päättäminen, miten näitä hyödykkeitä ja palveluksia aiotaan tuottaa; 3) sen ratkaiseminen, miten ne jaetaan, ja lopuksi 4) sääntelytoimet, joilla pyritään siihen, että talous kasvaa sopivaa vauhtia ja kykenee ylläpitämään täystyöllisyyttä.
Ihmisen kehittelemät talousjärjestelmät ovat kiistatta tehneet elämän mukavammaksi ja tarjonneet meille hyödykkeitä ja palveluksia, joita emme omin neuvoin kykenisi tuottamaan. Nämä järjestelmät ovat usein nostaneet huomattavasti elintasoa. Kehittyneen tietoliikenteen ansiosta voimme tavoittaa ihmisiä puhelimella mistä päin maailmaa tahansa muutamassa sekunnissa ja lähettää heille tekstiä ja kuvia telekopiolaitteella muutamassa minuutissa, ja nopeitten liikenneyhteyksien ansiosta voimme päästä keskustelemaan heidän kanssaan kasvotusten muutamassa tunnissa.
Emme kuitenkaan saa unohtaa sitä, että kauppamaailma vaikuttaa ihmisiin vielä eräällä kauaskantoisemmalla tavalla. Yhdessä uskonnon ja politiikan kanssa se voi vaikuttaa siihen, miten meidän lopulta käy.a Onkin siksi hyvin sopivaa, että kohdistamme nyt huomiomme kolmanteen ihmisyhteiskunnan tärkeään osaan, nimittäin kauppamaailmaan. Miten siitä on tullut niin mahtava kuin se nykyään on? Mihin se on menossa? Mitä merkitystä sillä on meille itsellemme?
[Alaviitteet]
a Herätkää!-lehdessä on ilmestynyt kaksi kirjoitussarjaa, joissa selvästi osoitettiin, miten tämä pitää paikkansa myös uskonnon ja poliittisten järjestelmien osalta: ”Uskonnon tulevaisuus sen menneisyyden valossa” (8.1.–22.12.1989) ja ”Ihmisen valta vaa’alla punnittuna” (8.8.–22.12.1990).
[Tekstiruutu s. 5]
Kauppamaailman termejä
Nykysuomen sanakirjan mukaan ”kauppa” on ”toimintaa, jossa ostamalla ja myymällä vaihdetaan hyödykkeitä”. Hyödykkeitten tai palvelusten ostaminen, myyminen tai vaihtaminen voi olla yksityishenkilöitten, liikeyritysten tai valtioitten välillä tapahtuvaa. Ennen kuin hyödykkeillä voidaan käydä kauppaa, ne täytyy luonnollisesti valmistaa eli jalostaa, ja sen hoitaa ”teollisuus”. Myymistä ja ostamista taas sanotaan ”liiketoiminnaksi”.
”Kansantaloustieteestä” sanotaan, että se ”tutkii varallisuuden syntymistä ja tuotteitten ja palvelusten kulutusta yhteiskunnassa ja siinä rahan, teollisuuden ja kaupan välisiä yhteyksiä”. Sana ”ekonomia” tulee kreikan sanasta ”oikonomia”, joka tarkoittaa talon tai talouden pitoa.