Tarkkailemme maailmaa
Kirkkoja ryöstetään
”Englannin kirkot olivat keskiajalla lainrikkojien turvapaikkoja, ja nyt ne ovat jälleen nopeasti nousemassa rikollisten veljeskunnan suosioon”, todetaan The Economist -lehdessä. Nykyään on kuitenkin kyseessä kasvava rikosaalto, jonka ovat synnyttäneet murtovarkaat, tuhopolttajat ja ilkivallan tekijät, ja he käyvät itse kirkkorakennusten kimppuun. Pelkästään vuonna 1990 anglikaanisen kirkon omaisuutta menetettiin ja vahingoitettiin noin 32 miljoonan markan arvosta. Nykyisin ongelmia aiheuttavat The Economist -lehden mukaan ”ammattimaiset antiikkivaraskoplat, jotka usein tekevät tilaustyötä. Suuri osa saaliista menee ulkomaille, jossa sitä on vaikeampi jäljittää ja jossa sen alkuperä on helpompi selittää.” Kirkkohopeat on tosin talletettu kassakaappeihin, mutta varkaat ovat iskeneet kyntensä urkupilleihin, kolehtiarkkuihin, ruumisarkkujen alustoihin, lasimaalauksiin ja kokonaisiin oviin. Röyhkeät varkaat jopa pukeutuvat oikean näköisiin virkapukuihin ja varastavat ”aivan kirkkokansan nenän edestä”. Useimmat kirkot ovat nykyään osan päivästä lukossa, ja kun ne ovat auki, niissä on vartijat. Eniten vahinkoa kärsineet kirkot ”ovat eristäneet sisäänkäynnin lasilla ja rajoittavat siten kirkossa kävijöiden hartaudenharjoitukset siihen, että he voivat polvistua kirkon eteisessä kohti alttaria”. Eräässä poliisien turvallisuuskirjasessa sanotaan Ilmestyksen 3:2:ta mukaillen: ”Ole valpas ja vahvista sitä, mikä on jäljellä.”
Tappoaseita
”Ase antaa tavalliselle kansalaiselle rohkeutta. Hän luulee olevansa turvassa, mutta todellisuudessa hän on myös suuressa vaarassa tulla rikolliseksi”, sanoo São Paulossa Brasiliassa työskentelevä poliisipäällikkö Nelson Silveira Guimarães puhuessaan niistä monista suurkaupunkinsa asukkaista, jotka kantavat asetta itsepuolustukseksi. ”Ylivoimaisesti suurin osa heistä ei ole millään tavalla soveliaita aseenkantajiksi”, lisää yksityisetsivä Robinson do Prado. ”Heillä ei ole sellaista tunteiden hallintakykyä, jota tarvitaan äärimmäisen kireissä tilanteissa.” Brasilialaisessa Jornal da Tarde -sanomalehdessä huomautetaan, ettei itsehillinnän menettämiseen tarvita paljoakaan. ”Jokin ärsyke, kiista tai tahdoton ele voi muuttaa ihmisen uhrista murhaajaksi.”
Tämä pitää erityisesti paikkansa lapsista. ”Se että aseita saa niin vaivattomasti mistä tahansa [Yhdysvalloissa], on muuttanut valtavan määrän jokapäiväisiä yhteenottoja tapoiksi”, sanotaan U.S.News & World Report -sanomalehdessä. ”Syyt siihen ovat selvät. Lapset ovat nykyään turtuneempia väkivaltaan kuin koskaan aikaisemmin, koska kaikkialla heidän ympäristössään ammuskellaan ja koska tiedotusvälineet ovat pullollaan mielin määrin tappavia ramboja.”
Malarian torjuntaa
Malarian aiheuttamia kuolemantapauksia voitaisiin melkoisesti vähentää eräällä yksinkertaisella torjuntakeinolla. Gambiassa Länsi-Afrikassa tehtiin äskettäin 73 kylässä tutkimus, joka osoitti, että kun vuoteet suojattiin hyönteismyrkyllä käsitellyillä moskiittoverkoilla, niin pikkulasten malariasta johtuvien kuolemantapausten määrä oli 70 prosenttia pienempi kuin kylissä, joissa noita verkkoja ei käytetty. Koska tätä tautia levittävä moskiitto puree pääasiassa öisin, verkot suojelevat ihmisiä silloin kun he ovat suojattomimmillaan eli heidän nukkuessaan. Verkkojen käsitteleminen hyönteismyrkyllä tekee niistä parempia suojia, vaikka ne olisivatkin vähän repeilleet. Maailman terveysjärjestön mukaan malaria tappaa jopa kaksi miljoona ihmistä vuodessa, ja noin 25 prosenttia sen uhreista on lapsia.
”Megakirkkoja”
”Tervetuloa ’megakirkkojen’ maailmaan”, sanotaan The Economist -lehdessä. ”Nykyään on ainakin kuusi amerikkalaista kirkkoa, joissa käy yli 10000 ihmistä joka sunnuntai, ja 35 kirkkoa, joissa käy ainakin 5000.” Hammondissa Indianan osavaltiossa Yhdysvalloissa toimiva Ensimmäinen baptistikirkko väittää, että sen sunnuntaisin pidettäviin jumalanpalveluksiin kokoontuu suurin seurakuntalaisten joukko – yli 20000 henkeä. Lähes kaikki ”megakirkot” kuuluvat fundamentalisteille, jotka uskovat uskollaparantamiseen tai kielilläpuhumiseen tai molempiin. Lapsiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Hammondissa toimivassa kirkossa ei pidetä pelkästään pyhäkoulua vaan järjestetään myös pikkuväen baseball-pelejä ja kesäleirejä. ”Megakirkon perustamiseen ei tarvita muuta kuin voimakas sanoma hyvästä ja pahasta, lahjakas, järjestelykykyinen saarnaaja ja suuri kokoussali”, todetaan The Economist -lehdessä. ”Nuo kirkot tarjoavat Keskilännen ja aurinkovyöhykkeen ikävystyneille ja irrallisille esikaupunkilaisille pakettionnea.”
Opus Dei haluaa kiireesti pyhimyksen
Opus Dei on katolisen kirkon sisällä toimiva älymystön salaseura, jonka katolinen pappi José María Escrivá de Balaguer perusti Espanjassa vuonna 1928. Hän kuoli vuonna 1975, ja siitä lähtien Opus Dein kannattajat ovat kampanjoineet hänen pyhimykseksi julistamisensa puolesta. Lontoossa ilmestyvässä Catholic Herald -lehdessä kerrottiin kirjoituksessa ”Opus Dein ’pyhimystä’ kauhistellaan” siitä, miten aikaisemmin Madridin arkkipiispana toiminut espanjalainen kardinaali Enrique Tarancon ja jesuiittaprovinsiaali Michael Campbell-Johnson suhtautuivat Opus Dein perustajan ”pyhimykseksi julistamiseen liittyvään ’selittämättömään’ kiireeseen”. Sellainen kiire on lehden mukaan ristiriidassa sen rauhallisen tahdin kanssa, jolla vuonna 1890 kuollut kardinaali Newman ja vuonna 1963 kuollut paavi Johannes XXIII julistettiin pyhimyksiksi. ”En – – sanoisi, että hän oli esimerkillinen ihminen”, totesi entinen Opus Dein jäsen Vladimir Felzmann, joka tunsi Escriván henkilökohtaisesti. ”Hän oli monella tavoin anakronismi [aikaansa kuulumaton]. Kysymys kuuluukin siksi: minkä esimerkkinä häntä pidetään?”
Maksatulehdus ja elintensiirrot
C-hepatiitti, maksasairaus, joka voi osoittautua kohtalokkaaksi, on lisätty niiden sairauksien kasvavaan luetteloon, jotka voivat tarttua elintensiirroissa. Luettelossa ovat myös muut hepatiitit (maksatulehdukset), aids ja sytomegalovirus. The New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistut tutkimustulokset saattavat selittää sen, miksi potilailla usein todetaan elintensiirtojen jälkeen pitkäaikaisia maksasairauksia. Tutkimuksessa mukana olleista 29 potilaasta, jotka olivat saaneet elinsiirrännäisen C-hepatiittivirusta kantaneilta luovuttajilta, 14 sai C-hepatiitin ja 6 kuoli. Tutkijoiden mielestä lääkärien ei useimmissa tapauksissa pitäisi antaa C-hepatiittiviruksen kantajien luovuttaa elimiä.
Libyan tekojoki
”Kamelit, jotka matkaavat ikivanhaa karavaanireittiä Länsi-Libyan aavikoiden keitailta Bengasin rannikkokaupunkiin, voivat suunnata kulkunsa uuden maamerkin mukaan”, kerrotaan New Scientist -aikakauslehdessä. ”Niiden seurana on yli 1000 kilometrin matkalla vesijohto, jossa mahtuisi ajamaan autolla.” Tämä lähes Reinin pituinen keinotekoinen joki on seitsemän vuotta ollut maailman suurin maa- ja vesirakennusalan hanke. Sitä pitkin kulkee päivässä 2 miljoonaa kuutiometriä vettä Sirtessa olevista sisämaan lähteistä rannikon viljelmille, joiden pohjavedet on käytetty loppuun. Neljää muuta tuon Libyan poikki ulottuvaksi suunnitellun jättimäisen vesijohtoverkoston vaihetta ei ole vielä rakennettu. Tämän veden siirtäminen Saharasta maksaa valtavia summia. Vesi joudutaan joissakin paikoin pumppaamaan yli 100 metriä korkeiden kukkuloiden yli. Insinöörit pelkäävät, että lähteet kuivuvat 50 vuodessa. Vesiasiantuntija Tony Allen sanoo hanketta ”valtion päähänpistoksi: on mieletöntä käyttää maanviljelykseen tätä vettä, jota ei saada mistään lisää.”
Enemmän rottia kuin ihmisiä
Maailman terveysjärjestön arvion mukaan São Paulossa Brasiliassa on noin 70 miljoonaa rottaa eli useita rottia jokaista asukasta kohti, kerrotaan Jornal da Tarde -sanomalehdessä. Tästä johtuu se, että kun kaupungissa on tulvia, jotkin sairaudet yleistyvät. Yksi tällainen sairaus on rottien virtsan mukana leviävä leptospiroosi. São Paulossa toimivan jyrsijöitä ja taudinkantajia vastaan taistelevan elimen johtaja Minekazu Matsuo sanoo: ”Rotat voitaisiin helposti hävittää, jos taistelu niitä vastaan voitettaisiin pelkillä myrkyillä.” Mutta silloin kun ruokaa ja vettä on runsaasti, myrkyt eivät auta, koska rotat eivät syö niitä. Rottien lopullisessa hävittämisessä on Matsuon mukaan olennaista sellaisten jätteiden hävittäminen, joita ne käyttävät ravinnokseen.
Katuja ei ole silattu kullalla
Lähes 34 miljoonaa amerikkalaista elää nykyään köyhyydessä, kerrotaan Yhdysvaltain henkikirjoitusvirastosta. Tämä on seitsemän vuoden aikana ensimmäinen kerta, kun köyhien prosentuaalinen osuus väestöstä on kasvanut. Se kasvoi vuoden 1989 12,8 prosentista 13,5 prosenttiin vuonna 1990. Vuonna 1990 köyhäksi määritettiin nelihenkinen perhe, jonka tulot olivat korkeintaan 13359 dollaria (53436 mk). Kaksi kolmannesta köyhyysrajan alapuolella elävistä oli valkoihoisia, mutta mihinkään muuhun rotuun tai etniseen ryhmään kuuluvat eivät olleet niin köyhiä kuin mustat, joita köyhistä oli 32 prosenttia. Lapsista joka viides elää köyhyysrajan alapuolella.
Aids ja imettäminen
Tutkijoiden mukaan aidsia sairastavat äidit voivat tartuttaa taudin lapsiinsa imettämisen kautta paljon useammin kuin aiemmin luultiin. Tämä The New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistu selostus perustui tutkimukseen, jonka kohteena oli Keski-Afrikassa sijaitsevan Ruandan pääkaupungin Kigalin äitejä. Vaikka pikkulasten aidsiin sairastumisen todennäköisyys on niinkin suuri kuin 50 prosenttia, lapset voivat vielä todennäköisemmin kuolla äidinmaidon vastikkeessa käytetyn saastuneen veden vuoksi. Siksi imettämistä suositellaan näillä alueilla edelleenkin. Kaikki aidsia sairastavat äidit eivät tartuta virusta lapsiinsa maidon kautta, ja on mahdollista, että tartuntojen korkea määrä johtui siitä, että tutkimuksessa mukana olleet naiset saivat aids-testeissä positiivisen tuloksen vasta kolme kuukautta synnytyksen jälkeen tai vielä myöhemmin. Virusten määrä elimistössä on suurin heti tartunnan saamisen jälkeen.