Vierasmaalaiset – mikä saa heidät muuttamaan?
”KUKAAN ei osaa kuvitella, millaisia vaaroja me kohtaamme kolmannen maailman maissa – – ja millaisia vaikeuksia me kohtaamme täällä yrittäessämme menestyä ja hankkia kotiin jääneille perheillemme toimeentulon.” Näin kirjoitti Elizabeth-niminen afrikkalainen siirtolainen National Geographic -lehden saamassa lukijapostissa. Hänen sanansa paljastavat tärkeän syyn siihen, että miljoonat ovat halukkaita riuhtaisemaan itsensä irti kotiseudultaan ja aloittamaan uuden elämän vieraassa maassa.
Jokaisella siirtolaisella on luonnollisestikin oma tarinansa ja omat syynsä ulkomaille muuttamiseen. Jotkut heistä, kuten edellä lainattu nainen, ovat ehkä muuttaneet pakoon synnyinmaansa ankeita elämänoloja. William Hance luettelee kirjassaan esimerkiksi taudit, hyönteistuhot, maaperän köyhtymisen, kuivuuden, tulvat, nälänhädän, sodan ja heimoriidat tällaisiksi pääsyiksi, jotka nykyään ajavat afrikkalaisia sankoin joukoin siirtolaisiksi muihin maanosiin. (Population, Migration, and Urbanization in Africa.) Maailmassa on muitakin alueita, joilla samantapaiset toivottomat olosuhteet ovat aiheuttaneet siirtolaistulvan muihin maihin.
Sosiologit ovat kuitenkin löytäneet tämän päivän siirtolaisuudelle muitakin syitä kuin vain halun päästä eroon ahdistavista elämänoloista.
Työntävät ja vetävät voimat
Niiden maiden houkutus, jotka tarjoavat parempia elämänmahdollisuuksia, on myös voimakas siirtolaisuuden syy. Kun tähän vielä liittyy halu päästä eroon huonoista olosuhteista, niin voidaan puhua syistä, jotka sekä työntävät että vetävät. Kotimaan ahdinko on omiaan työntämään ja ulkomailla tarjoutuvat edut ovat omiaan vetämään siirtolaisuuteen. Japanissa asuva Nguyen Van Tue on tyypillinen Vietnamin pakolainen. Vaikka Nguyenillä olikin ulkomaalaisena aluksi voitettavanaan monenlaisia vastuksia, hän kuitenkin sanoo nyt: ”Olen tyytyväinen. Minulla on koko perhe täällä, ja olemme elossa ja voimme hyvin maassa, jossa vallitsee vapaus ja rauha.”
Halu päästä kiinni leveämpään leipään on voimakkaimpia maastamuuttoon kannustavia syitä. John Brown sanoo kirjassaan erään englantilaisen kaupungin italialaisyhteisöstä: ”Heidän päätavoitteenaan on aina ollut ansaita rahaa.” Hän jatkaa, että he ovat onnistuneet tässä tekemällä työtä ”ahkerasti ja hyvin”. (The Un-melting Pot.) Eri maiden väliset suuret palkkaerot huomioon ottaen ei ole mikään ihme, että ihmisiä lähtee siirtolaisiksi. Tarkastellessaan meksikolaisten työläisten asemaa Yhdysvalloissa National Geographic -lehti paljastaa, että ”Yhdysvalloissa ansaitsee tunnin työstä 5–10 kertaa sen mitä [USA:n] rajan eteläpuolella”.
Omaisten ja ystävien asettamat houkutukset
Monet tietysti muuttavat päästäkseen lähemmäksi omaisiaan ja ystäviään, jotka ovat muuttaneet jo aikaisemmin. Esimerkiksi monet Neuvostoliiton juutalaiset ovat muuttaneet Israeliin, koska heidän mielestään siellä on turvallisempaa sen takia, että siellä on enemmän juutalaisia. Jotkut olivat valmiita jopa koettamaan onneaan poliittisesti levottomalla Jordanin länsirannalla.
Ystävien ja sukulaisten kannustus saa monet lähtemään siirtolaisiksi. Australiaa on suositeltu monille siirtolaisuudesta kiinnostuneille. Nykyään lähes 22 prosenttia sen asukkaista on ulkomailla syntyneitä.
Eräs Barbados-saarelta Yhdysvaltoihin muuttanut mies oli käymässä vanhalla kotiseudullaan, kun hän sanoi ystävälleen: ”Sinusta tuntuu, ettei sinulla ole täällä mitään hätää.” Hän kuitenkin väitti, että hänen ystävänsä ”haaskaa – – aikaansa” pysyessään tuolla saarella. Monien vuosien kuluttua hänen ystävänsä myönsi, että nämä sanat ”olivat kylväneet tyytymättömyyden siemenen”, joka lopulta alkoi itää ja sai hänetkin muuttamaan ulkomaille.
Valitettavasti käy usein niin, että siirtolaisena olosta annetaan turhan ruusuinen kuva. Ron-niminen nuorimies, joka oli muuttanut Kanadaan pakoon Etelä-Afrikan poliittisia levottomuuksia, sanoi: ”Ystävät ja sukulaiset kertovat helposti kaikista hyvistä asioista – – ja ymmärrettävistä syistä jättävät kertomatta ikävistä asioista.”
Olipa muuttosyynä sitten ollut mikä tahansa, niin useimmiten ulkomaalaiset joutuvat kokemaan monenlaisia ongelmia. Joillekuille kehittyykin voimakas halu palata kotimaahan sen jälkeen, kun elämisen ehdot uudessa maassa ovat paljastuneet heille koko karuudessaan. Miten vierasmaalainen voi siis onnistua sopeutumaan uuteen ympäristöönsä, selviytyä koti-ikävästään, perhesiteitten katkeamisesta, kulttuurišokista, kielieroavuuksista ja monista muista samantapaisista ongelmista?
[Huomioteksti s. 6]
Halu päästä kiinni leveämpään leipään on voimakkaimpia muuttosyitä
[Huomioteksti s. 6]
”Olen tyytyväinen. Minulla on koko perhe täällä, ja olemme elossa ja voimme hyvin maassa, jossa vallitsee vapaus ja rauha.” (Japanissa asuva vietnamilainen)
[Huomioteksti s. 7]
Eri maiden väliset suuret palkkaerot huomioon ottaen ei ole mikään ihme, että ihmisiä lähtee siirtolaisiksi
[Kuva s. 7]
Kaikki tuntuu uudesta siirtolaisesta oudolta ja vaikealta