Vierasmaalaiset – miten heitä voidaan auttaa?

TOIMITTAJA Günter Wallraff työskenteli turkkilaiseksi työläiseksi naamioituneena saksalaisessa terästehtaassa. Kun hän julkaisi havaintonsa, joita hän oli tehnyt siirtotyöläisten kohtelusta, yleisö oli järkyttynyt ja kuohuksissaan. Hän pystyi kertomaan monista monituisista tapauksista, joissa siirtotyöläiset olivat joutuneet räikeän syrjinnän ja halventavien ennakkoluulojen kohteiksi. Erään kerran hän näki, miten turkkilaisia työläisiä oli määrätty töihin vaaralliselle alueelle hälytyssireenien ja punaisten vilkkuvalojen uhallakin. Kun eräs mies pelästyi ja halusi poistua alueelta, häntä uhattiin lopputilillä.

Wallraffin kokemukset kertovat konkreettisesti siirtolaisten turvattomasta asemasta. Kun myötätuntoiset kansalaiset ovat nykyään entistä paremmin huomaamassa ulkomaalaisten ongelmat, monia kiinnostaa se, mitä he voivat tehdä auttaakseen siirtolaisia ja heidän perheitään.

Hyväksy meidät sellaisina kuin olemme

Ei tule olla ennakkoluuloinen. Mikään ei pystytä kantaväestön ja ulkomaalaisten välille epäluuloisuuden ja suvaitsemattomuuden muuria nopeammin kuin jotkin yleiset ennakkoluulot. ”[Kulttuuri] vääristää suhtautumistamme toisten ihmisten asioidenhoitotapaan ennen muuta silloin, kun heidän menettelytapansa poikkeavat – – omista hyväksytyistä normeistamme”, sanoo Ben Levitas kirjassaan Tribal Life Today. Hän jatkaa, että tällainen erilaisuus ”saa meidät usein suhtautumaan kriittisesti toisten toimintatapaan”. Koreasta Kanadaan muuttanut Helen muistaa elävästi päivän, jona hänen opettajansa huusi vihaisena hänelle, kun hän ei ollut tehnyt erästä luokalle annettua tehtävää. ”Hän ei käsittänyt, etten ollut ymmärtänyt häntä”, sanoo Helen, jota tuollainen menettely oli loukannut suuresti.

Muita kansallisuuksia koskevat väärinkäsitykset ja ennakkomielipiteet perustuvat usein kuvitelmiin eivätkä tosiasioihin. Mildred Sikkema ja Agnes Niyekawa-Howard kertovat kirjassaan Cross-Cultural Learning & Self-Growth amerikkalaisesta professorista, joka testasi uusia ulkomaalaisia oppilaitaan kertomalla näille vitsin. Sen jälkeen hän tarkkaili näiden reaktioita. Jos oppilaat eivät nauraneet, heidät passitettiin heti englannintunneille. Sikkema ja Niyekawa-Howard kirjoittavat: ”[Professori] ei nähtävästi oivaltanut, että amerikkalaisia vitsejä ei ymmärrä, ellei tunne kielen ohella amerikkalaista kulttuuria – –. Sen, mitä yhden kulttuurin jäsenet voivat pitää hauskana, voivat toiset ymmärtää tahdittomuudeksi.” Tällainen paikallisten asukkaitten käyttäytyminen – niin hyvää tarkoittavaa kuin se voikin olla – on osoitus oivalluskyvyn puutteesta oltaessa tekemisissä vierasmaalaisten kanssa.

Jos ulkomaalainen hyväksytään sellaisena kuin hän on, ilman ennakkoluuloja, hän on siitä varmasti kiitollinen. Tällainen menettelytapa on sopusoinnussa seuraavan Jeesuksen esittämän johtavan periaatteen kanssa: ”Sinun tulee rakastaa – – lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” (Luukas 10:27.) Tokiolainen juristi Yasushi Higashisawa, joka on paljon asioinut ulkomaalaisten kanssa, antaa sellaisen neuvon, että ”läheiset yhteydet muita kulttuureja edustaviin ihmisiin ovat paras keino ennakkoluulojen voittamiseen”. Tällaiset kontaktit tarjoavat tilaisuuden siirtolaisten auttamiseen myös monilla muilla tavoin.

Apua käytännön asioissa

Ulkomaalaisella on uudessa maassa edessään monia uusia asioita, joiden hoitamisessa hän tarvitsee apua: asunnon hankkiminen, uuden kielen opetteleminen, lasten koulunkäynnin järjestäminen ja terveys- ja sosiaalialan palvelusten käyttäminen. Voit säästää häntä monilta tarpeettomilta huolilta ja turhalta vaivannäöltä kertomalla hänelle, mitä tiedät.

Voitko auttaa ulkomaalaista esimerkiksi löytämään sellaisia laitoksia, viranomaisia tai järjestöjä, joiden avulla hänen on helpompi perehtyä kieleen ja kulttuuriin? Tai voitko kenties lähteä siirtolaisnaisen mukaan hänen mennessään ensimmäisiä kertoja ostoksille uudessa maassa ja auttaa häntä ruoka- ja taloustarvikkeitten löytämisessä? Entä jos tarjoaisit siirtolaisperheelle neuvoja sen suhteen, miten selviytyä usein mutkikkaista muodollisuuksista, jotka liittyvät oikeudellisen aseman vahvistamiseen, työn hankkimiseen, veroilmoituksen tekemiseen ja vastaavanlaisiin asioihin?

Joku johon turvautua

Kannattaa aina kysyä itseltään: miten haluaisin itseäni kohdeltavan, jos olisin toisessa maassa? Jeesuksen esittämä tunnettu kultainen sääntö kuuluu: ”Kaikki, mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, teidänkin täytyy samoin tehdä heille.” (Matteus 7:12.) Moni ulkomaalainen olisi hyvin kiitollinen, jos hänellä olisi joku ystävä, johon turvautua sinä aikana, jonka vaivalloinen uusiin olosuhteisiin sopeutuminen kestää. Tällainen vieraanvaraisuus paikallisen asukkaan puolelta hyödyttää molempia osapuolia. Eräs toinen Raamatun periaate kuuluu: ”Onnellisempaa on antaa kuin saada.” (Apostolien teot 20:35.)

Jos olet Jehovan todistaja, niin paras lahja, minkä voit antaa ulkomaalaiselle, on toivo ihmissuvun veljeyden toteutumisesta. Melko varmasti voit hankkia hänelle rakentavaa kirjallisuutta, jota on julkaistu hänen omalla kielellään.

Vastuu uuteen maahan asettumisen onnistumisesta lankeaa luonnollisestikin lähinnä ulkomaalaiselle itselleen. Voit kuitenkin tehdä pienen ennakkosuunnittelun avulla paljonkin sen hyväksi, että hän voi tuntea olonsa kotoisaksi, ja näin muuttovaiheesta voi jäädä hänelle vain vähän ikäviä muistoja ja uusi maa voi jopa täyttää siihen asetetut odotukset.

[Huomioteksti s. 11]

”Luulemme, että toista kulttuuria edustavat ihmiset – – näkevät, tuntevat ja ajattelevat samalla tavoin kuin me. – – Paljon väärinkäsityksiä aiheuttaa se, että oletamme kaikkien ihmisten kaikkialla olevan suhtautumisessaan erilaisiin asioihin meidän kaltaisiamme.” (Cross-Cultural Learning & Self-Growth.)

[Huomioteksti s. 12]

Oltuaan jonkin aikaa Guamin saarella eräs opiskelija sanoi, että hän kykenee nyt suhtautumaan uusiin ja erilaisiin toimintatapoihin aiempaa suvaitsevaisemmin. (Cross-Cultural Learning & Self-Growth.)

[Tekstiruutu s. 12]

Voit auttaa ulkomaalaista ...

▶ sopeutumaan uuteen ympäristöön olemalla avulias ja vieraanvarainen naapuri

▶ asioimaan viranomaisten kanssa oleskeluluvan hankkimiseksia

▶ veroilmoituksen täyttämisessäb

▶ saamaan yhteyksiä järjestöihin, jotka opettavat paikallista kulttuuria ja kieltä

▶ asunnon hankkimisessa

▶ käyttämään terveys- ja sosiaalipalveluja

▶ saamaan lapsensa kouluopetuksen piiriin

▶ ostamaan välttämättömyystarvikkeita kohtuuhintaan

▶ löytämään työtä

[Alaviitteet]