Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g92 8/5 s. 3-5
  • Vierasmaalaiset – ongelma kaikkialla

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Vierasmaalaiset – ongelma kaikkialla
  • Herätkää! 1992
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Miten sanotaan – –
  • Perheitten pirstoutuminen
  • Mikä ratkaisuksi ei-toivottujen vierasmaalaisten ongelmaan?
    Herätkää! 1983
  • Vierasmaalaiset – miten he voivat sopeutua?
    Herätkää! 1992
  • Vierasmaalaiset – miten heitä voidaan auttaa?
    Herätkää! 1992
  • Nigeria purkaa ”taakkansa”
    Herätkää! 1984
Katso lisää
Herätkää! 1992
g92 8/5 s. 3-5

Vierasmaalaiset – ongelma kaikkialla

”TÄÄLLÄ ei ole työtä, joten lähdemme etsimään rahaa Johannesburgista”, sanoi eräs maaseudun asukas eteläisessä Afrikassa. Hän lisäsi: ”Jos täällä olisi työtä, meidän ei tarvitsisi lähteä Johannesburgiin.” Hän on vain yksi niistä monista vierasmaalaisista ja siirtotyöläisistä, jotka ovat joutuneet tekemään saman valinnan ja voivat antaa valinnalleen samanlaisen liikuttavan selityksen.

Kansainvälinen muuttoliike on ollut viime vuosikymmeninä niin valtavaa, että se jo itsessään pelottaa joitakuita. (Ks. sivua 5.) Espanjalainen päivälehti El País kertoi: ”Rasismi ja ulkomaalaiskammo ovat yhtäkkiä nostaneet jälleen päätään uudessa Saksassa.” Sanomalehdet ovat kertoneet hiuksettomien uusnatsien hyökkäilyistä siirtolaisten kimppuun.

Jotkut ulkomaalaisviranomaiset myöntävät saaneensa ylemmiltään sellaiset ohjeet, että maahan ei saa päästää siirtolaisia. Eräässä Aasian maassa muuan siirtolaisviranomainen selitti, että hänen tehtävänään on pitää vierasmaalaiset poissa. Kun viikkolehti Time jokin aika sitten tarkasteli yhdestä Itä-Euroopan maasta saapunutta pakolaisvirtaa vastaanottajamaan kannalta, niin muuan tuon maan korkea-arvoinen viranomainen totesi: ”Emme halua tehdä heidän elämäänsä liian mukavaksi, sillä haluamme heidän palaavan kotimaahansa.”

Eräs ranskalainen toimittaja puhui vielä tylymmin ihmisistä, joita muutti hänen maahansa, sillä hän sanoi näiden olevan vaaraksi ympäristölleen. Väitettään hän perusteli sillä, että he ovat ”erilaista rotua, [puhuvat] erilaisia kieliä [ja heillä on] erilaiset arvot”. Hänen ratkaisunsa oli se, että ”meidän tulee karkottaa heistä niin monet kuin vain voimme [ja] eristää loput”.

Kun ulkomaalaiset ovat tällaisten heille vihamielisten käsitysten ympäröimiä, ei ole suinkaan yllätys, että he kohtaavat ennakkoluulojen muurin, jota ovat pystyttämässä paikalliset asukkaat sen pelosta, että ulkomaalaisten äkkinäinen tulva vaarantaa heidän etunsa. Eräs tuohtunut israelilainen puhui varmasti myös monien muiden suulla valitellessaan sitä, että ”vuokraisännät antavat etusijan Neuvostoliitosta muuttaneille”. Syynä näiden siirtolaisten suosimiseen on se, että Israelin valtio antaa näille ilmaiseksi rahaa. Seurauksena on ollut, että kantaväestöön kuuluvia pakotetaan vuokrankorotuksin muuttamaan pois asunnoistaan.

Ei ole mikään salaisuus, että ulkomaalaisille annetaan usein töitä, jotka eivät kelpaa kantaväestölle. Monet vasta muuttaneet joutuvatkin työskentelemään hyvinkin epätyydyttävissä olosuhteissa ja tavallista pienemmällä palkalla – ennen muuta silloin, jos he ovat luvatta maahan muuttaneita. Lisäksi he usein juuri ulkomaalaisuutensa vuoksi saavat työpaikoilla osakseen paljon syrjintää.

Riippumatta siitä, keitä siirtolaiset ovat tai minne he yrittävät asettua asumaan, useimmilla heistä on edessään tuskallinen prosessi, kun he koettavat parannella haavojaan, jotka ovat syntyneet siitä, että he ovat reväisseet itsensä irti kotiseudultaan, ja yrittävät solmia uusia siteitä tulevaisuuteen. U.S.News & World Report -aikakauslehden mukaan alussa vierasmaalaiset ”tuntevat usein itsensä ulkopuolisiksi ja lannistuneiksi”. Jotkut eivät jaksa ponnistella tarpeeksi. Lehti sanoo heistä vielä: ”Kotimaan menettämisen murhenäytelmää pitkittää se, ettei kyetä löytämään uutta kotimaata.” Monet tuntevat itsensä ulkopuolisiksi paljolti siinä vaiheessa, kun heidän pitäisi käydä käsiksi suunnattomalta tuntuvaan tehtävään: alkaa opetella uutta kieltä.

Miten sanotaan – –

Oletko joskus joutunut itse opettelemaan uuden kielen ja sopeutumaan uuteen kulttuuriin? Miten se vaikutti sinuun? Varsin todennäköisesti ”vaivannäöstä on lopputuloksena kalvava kyvyttömyyden ja vaillinaisuuden tunne”, vastaa Yhdysvaltoihin muuttanut puolalainen kirjailija Stanislaw Baranczak. Kieli on epäilemättä välttämätön edellytys sille, että ihminen voi löytää paikkansa ympäröivästä yhteisöstä. Uuden kielen opettelu voi olla varsin koetteleva osa sopeutumista, varsinkin vanhemman polven siirtolaisille.

Kielen oppiminen johtaa tällaiset siirtolaiset usein noidankehään. Aging-nimisessä aikakauslehdessä todetaan, että kun ulkomaalaiset eivät kykene tointumaan kielensä ja kulttuurinsa menettämisestä, he usein masentuvat, mikä vuorostaan estää heitä syventymästä uuden kielen opiskeluun sen vaatimalla tarmolla. Lopulta ulkomaalainen on yhä haluttomampi ryhtymään kielen opiskeluun, koska hän pelkää sen olevan uhkayritys ja voivan joskus aiheuttaa nöyryyttäviä tilanteita. Tilanne vain kärjistyy, kun lapset omaksuvat uuden kielen ja uuden kulttuurin paljon nopeammin kuin vanhempansa. Seurauksena on usein se, että siirtolaisperheisiin syntyy kitkaa ja sukupolvien välinen kuilu – nimittäin siinä tapauksessa, että koko perhe on yhdessä muuttanut toiseen maahan.

Perheitten pirstoutuminen

Vähiten tutkittuja ja samalla kuitenkin murheellisimpia asioita joukkosiirtolaisuudessa on sen tuhoisa vaikutus perhesiteisiin. Useimmiten perheet pirstoutuvat sillä tavoin, että lähtiessään etsimään leveämpää leipää muualta vanhemmista toinen jättää tai he molemmat jättävät lapset muiden perheenjäsenten hoiviin. Erään Etelä-Afrikan tasavallassa tehdyn tutkimuksen mukaan tällainen muuttoliike ”vääristää – – perheitten rakenteen”. Tutkimuksessa mainitaan esimerkkeinä perheitä, jotka ovat hajonneet sen takia, että perheenjäseniä on muuttanut yksikseen ulkomaille. (Second Carnegie Inquiry Into Poverty and Development in Southern Africa.)

Nämä ovat vain joitakin niistä ongelmista, joita siirtolaiset kohtaavat kautta maailman. Muita ongelmia ovat esimerkiksi muuton aiheuttamat kustannukset, oleskeluluvan saaminen ja ratkaisut, joita on pakko tehdä terveydenhoitoon, asumiseen, koulunkäyntiin ja muihin perheenjäseniin liittyvissä asioissa.

Jos odotettavissa olevat vaikeudet ovat tällaisia, niin mikä sitten saa monet lähtemään siirtolaisiksi?

[Tekstiruutu s. 4]

Yhteisen hyvinvoinnin rakentajia

VAIKKA herkeämätön siirtolaistulva aiheuttaakin joitakin ongelmia, on myös runsaasti todisteita sen puolesta, että monessa tapauksessa vierasmaalaisista on etua heidät vastaanottaneelle maalle.

”Länsi-Saksa ja sen ulkomaiset työntekijät ovat selvästikin hyötyneet toisistaan”, kirjoittaa viikkolehti Time. Lehti jatkaa, että ”Ruhrin alueen terässulatoissa ja Mercedes-Benzin kokoonpanolinjoilla Stuttgartin ulkopuolella on työvoimana siirtotyöläisiä”. National Geographic -lehden mukaan ”New Yorkin vaateteollisuus olisi kaatunut” ilman siirtolaistyövoimaa.

Taloustutkijat myöntävät tällaisten siirtolaisten voivan kartuttaa isäntäkansansa hyvinvointia merkittävällä panoksella. Vaikka turkkilaiset, pakistanilaiset ja algerialaiset ovat joutuneet Euroopassa voimakkaittenkin ennakkoluulojen uhriksi, he ovat oppineet sopeutumaan. ”He selviytyvät”, sanoo aikakauslehti U.S.News & World Report, ja selviytyvät vastakin, ”kunnes Eurooppa – – havaitsee tarvitsevansa heitä jo puhtaasti taloudellisista syistä”.

Ulkomaalaiset haluavat kaikin keinoin päästä jaloilleen uudessa maassaan, joten he yleensä luottavat enemmän oma-aloitteisuuteen ja vähemmän sosiaaliturvaan kuin paikalliset asukkaat. ”Mikään syytös ei voisi olla perättömämpi kuin se, että siirtolaiset elävät yhteiskunnan kustannuksella”, sanoi eräs amerikkalainen ulkomaalaisneuvoja, joka on käsitellyt yli 3000 vierasmaalaisen papereita.

Pyrkiessään kohentamaan ympäristöään ulkomaalaiset ovat usein kunnostaneet kokonaisia kaupunginosia. Kun Angolassa ja Mosambikissa oli yhtäkkiä puhjennut sota ja sen jaloista pakeni Etelä-Afrikan tasavaltaan suuret määrät portugalilaisia, he ottivat Johannesburgista haltuunsa kokonaisia kaupunginosia ja rupesivat panemaan niitä kuntoon.

[Tekstiruutu s. 5]

Muuttovirrasta kertovia lukuja:

▶ Ranskan 4,5 miljoonaa siirtolaista, joista 1,5 miljoonaa on pohjoisafrikkalaisia, muodostavat 8 prosenttia tuon maan väestöstä.

▶ Eräällä kohtaa Meksikon ja Yhdysvaltain välistä rajaa 800 amerikkalaista rajavartijaa pidättää joka yö keskimäärin 1500 Meksikosta luvatta saapunutta.

▶ Australian asukkaista on noin 20 prosenttia ulkomailla syntyneitä.

▶ Länsi-Euroopassa saattaa olla työssä miljoona puolalaista ilman työlupia.

▶ Eräänä äskeisenä vuonna Etelä-Afrikan tasavaltaan muutti 350000 työluvan saanutta miestä. Luvatta tulleita ulkomaalaisia on noin 1,2 miljoonaa.

▶ Israeliin muutti vuonna 1990 ainakin 185000 Neuvostoliiton juutalaista.

▶ Kaakkois-Aasiasta on vuoden 1975 jälkeen muuttanut Yhdysvaltoihin yli 900000 ihmistä.

▶ Joka viikko muuttaa Hongkongista pois ainakin tuhat ihmistä.

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa