Saastunutta verta hemofiliapotilaille
VERIKAUPASTA on tullut liiketoimintaa, jossa liikkuu kaksi miljardia dollaria eli yli kymmenen miljardia markkaa vuodessa. Siitä saatavan hyödyn tavoittelu on johtanut suunnattomaan tragediaan Ranskassa. HI-viruksen saastuttama veri aiheutti sen, että 250 hemofiliaa (verenvuototautia) sairastanutta kuoli aidsiin liittyviin sairauksiin, ja sadat muut ovat saaneet siitä tartunnan. (The Boston Globe, 28.10.1992, s. 4.)
Lääketieteellisen välinpitämättömyyden ja kaupallisen ahneuden välinen ”epäpyhä liitto” johti siihen, että noin 400 saksalaista hemofiliapotilasta kuoli saatuaan HI-viruksen saastuttamaa verta, ja lisäksi ainakin 2000 muuta ihmistä sai siitä tartunnan (Guardian Weekly, 22.8.1993, s. 7).
Kanadalla oli oma veriskandaalinsa. On arvioitu, että yli 700:aa kanadalaista hemofiliapotilasta hoidettiin HI-viruksen saastuttamalla verellä. Heinäkuussa 1984 hallitusta varoitettiin siitä, että Punainen Risti jakoi HI-viruksen saastuttamaa verta kanadalaisille hemofiliapotilaille, mutta saastuneita verituotteita ei vedetty pois markkinoilta ennen kuin vuoden kuluttua eli elokuussa 1985. (The Globe and Mail, 22.7.1993, s. A21 ja The Medical Post, 30.3.1993, s. 26.)
Reuter ilmoitti Madridista 21. huhtikuuta 1993, että Espanjan terveysministeriön mukaan valtio maksaisi korvausta 1147 hemofiliapotilaalle, jotka ovat 1980-luvulla saaneet HIV-tartunnan veren- ja plasmansiirroista. Yli 400 henkeä on jo tähän mennessä saanut aidsin ja kuollut. (The New York Times, 22.4.1993, s. A13.)
Loppuvuodesta 1982 Yhdysvaltain tautientorjuntakeskus (Centers for Disease Control) alkoi varoittaa NHF:ää (Yhdysvaltain hemofiliayhdistystä) veren hyytymistekijä VIII:een liittyvistä vaaroista: yksi siirrettävä tiivisteannos voi olla peräisin 20000 verenluovuttajalta, ja jos näistä vain yhdelläkin on aids, ruiske saastuu. Maaliskuussa 1983 annettiin vielä voimakkaampi varoitus, mutta tuon vuoden toukokuussa NHF lähetti tiedotteen, joka oli otsikoitu ”NHF kehottaa jatkamaan hyytymistekijän käyttöä”. Siihen mennessä kuolonuhrien määrä oli jatkuvasti noussut, ja tuhannet asetettiin edelleen vaaralle alttiiksi. Tämä hyytymistekijä ei ollut hemofiliapotilaiden elossapysymisen kannalta välttämätön, vaan oli olemassa muita hoitovaihtoehtoja. Tuhansia ihmishenkiä olisi voitu säästää. Lääketehtaat olivat vuoteen 1985 mennessä saaneet selville, että hyytymistekijän kuumentaminen teki siitä turvallisen. Inventoidun, varastoissa olleen kuumentamattoman hyytymistekijän markkinointia jatkettiin vielä tuolloinkin. (Dateline NBC 14.12.1993.)
[Kuvan lähdemerkintä s. 31]
CDC, Atlanta, Ga.