Kärsitkö selkäkivuista?
”Kipu oli sietämätön. Tuntui kuin joku olisi raapaissut tulitikun ja sytyttänyt selkäni tuleen! Muistan vain kumartuneeni ottamaan pientä sisarenpoikaani pois lasinsirujen luota, kun yhtäkkiä koko selkääni alkoi polttaa. Jäin siihen asentoon päiväkausiksi, enkä pystynyt suoristautumaan. En ollut koskaan aiemmin tuntenut sellaista kipua”, kertoo 32-vuotias Karen, perheenemäntä ja kahden lapsen äiti.
YHDYSVALLOISSA selkäkivusta kärsiviä on päänsärystä kärsivien jälkeen seuraavaksi eniten. Alle 45-vuotiaiden keskuudessa selkäkivut ovat yleisin syy pitkäaikaiseen työkyvyttömyyteen ja yli 45-vuotiaiden keskuudessa ne ovat kolmanneksi yleisin syy. Niistä kärsivät käyttävät vuosittain yli 130 miljardia markkaa avun saamiseen – neljä kertaa enemmän kuin käytettiin aidsin hoitamiseen vuonna 1991.
Tieteellistä tutkimusta selkävaivoista tekevä tri Alf L. Nachemson kertoo, että kaksi miljardia potilasta on kärsinyt ristiselän kivuista kuluneen kymmenen vuoden aikana. ”80 prosenttia meistä kärsii jonkinasteisesta selkäkivusta jolloinkin elämämme aikana”, hän sanoi.
Kipu aiheuttaa kierteen
Selkäkipu ei valikoi uhrejaan. Sekä ruumiillisen että toimistotyön tekijät ovat alttiita selkävaurioille. Miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, voivat joutua selkäkivun uhreiksi. Jos se on toistuvaa ja jatkuvaa, se voi vaikuttaa ansiotyöhön, tuloihin, perhe-elämään ja omaan rooliin perheessä sekä aiheuttaa näin myös tunneperäistä kärsimystä. Miten?
Kirjan The Fight Against Pain mukaan ihmiset huomaavat kivun johtavan kierteeseen. Fyysinen kipu synnyttää ahdistusta ja masennusta, mikä puolestaan voi johtaa entistä voimakkaampaan ja pitempiaikaiseen kipuun. Esimerkiksi nuori isä tai äiti tai perheensä elättäjä voi kohdata painetta työpaikan, perheen tai ystävien taholta, koska hän ei selkävaivojen takia kykene tekemään töitä.
”Minusta suurin ongelma on se, että perheeni ja ystäväni eivät ymmärrä tilannettani eivätkä suhtaudu siihen empaattisesti. Ihmisillä on taipumus vähätellä kipua, eivätkä he tajua, kuinka kovaa kärsimys todellisuudessa on”, sanoi Pat, 35-vuotias sihteeri, jolle selkäkipu iski ensimmäisen kerran vuonna 1986 ja on sen jälkeen toistunut monta kertaa. ”Kun ei tiedä milloin ja missä kipu iskee, ei tule tehtyä kovinkaan paljon suunnitelmia eteenpäin. Toiset voivat luulla vähän epäseuralliseksi, kun kieltäytyy kyläkutsuista, ei nosta vastasyntynyttä lasta syliin tai ei hymyile – vain sen vuoksi, että tekee kipeää. Kipu voi ottaa valtaansa, jos niin päästää tapahtumaan.”
Miksi selkään koskee?
Eikö selkäkipua voi välttää? Mitä sen lievittämiseksi tai ehkäisemiseksi voidaan tehdä? Milloin selän takia tulee hakeutua hoitoon? Vaikka jatkuva selkäkipu voi kertoa monista sisäisistä sairauksista, niin tässä kirjoituksessa keskitytään kahteen selkäkivun syyhyn: välilevyn pullistumaan ja lihaskouristukseen.
Selkäsairauksien yleisin syy nuorten aikuisten ja keski-ikäisten keskuudessa on välilevyn pullistuma. Sitä kutsutaan myös välilevyn esiinluiskahdukseksi, vaikka nimitys on hieman harhaan johtava, koska välilevyt eivät kokonaan pääse luiskahtamaan pois paikaltaan tai takaisin.
Parikymmenvuotiaana ihmisen hyytelömäinen välilevynydin alkaa menettää elastisuuttaan ja kosteuttaan, mikä saa välilevyn kutistumaan. Tämä ei kuitenkaan tavallisesti aiheuta kipua. Joillakuilla kuitenkin osa pehmeää ydintä luiskahtaa esiin eli pullistuu säikeisen ulkokehän läpi, mikä tuottaa kovaa kipua.
Fortune-aikakauslehdessä kerrottiin välilevyistä: ”Kun ne ovat päässeet rappeutumaan tiettyyn pisteeseen asti, niin pieninkin rasitus – niinkin mitätön kuin aivastus tai kumartuminen siirtämään stereoita – voi saada ne murtumaan.”
Välilevyt toimivat iskunvaimentajina 24 ensimmäisen nikaman eli selkärangan luun välissä. Nikamat ovat päällekkäin ja muodostavat pystysuoran tunnelin, selkärangankanavan, jota pitkin kulkee selkäydin. Kunkin nikamaparin välissä on pieni aukko, jonka kautta kanavasta lähtee hermosyykimppu eli hermojuuri, yksi selkärangan molemmille puolille. Välilevy saattaa pullistua ja puristaa jotakin nimenomaista hermoa. Se voi katkaista hermoimpulssit, jotka kuljettavat viestejä ruumiin eri osiin ja sieltä takaisin.
Esimerkiksi iskiaksena tunnettu hyvin kivulias selkäsairaus syntyy siten, että iskiashermon juuret joutuvat puristuksiin. Iskiashermo muodostuu useista hermojuurista, jotka lähtevät selkärangan alaosasta. Molemmilta puolilta lähtee yksi iskiashermo, joka laskee reiden takaosaa pitkin aina polveen saakka. Siellä se haarautuu muiksi hermoiksi. Iskiassärky alkaa yleensä ristiselästä ja säteilee lonkan seutuville ja pakaroihin sekä reiden takaosaan saakka, toisinaan jopa pohkeeseen ja jalkaterään. Tämä voi johtaa siihen, että iskiaspotilas joutuu laahaamaan jalkaansa, koska jalkalihakset eivät pysty kohottamaan varpaita. Hän voi myös tuntea iskiaksen vaivaamassa jalassaan pistelyä ja puutumista sekä lihasten voimattomuutta.
Jos välilevy painaa cauda equinassa olevia hermojuuria, jotka sijaitsevat heti vyötärön alapuolella ja hermottavat virtsarakkoa ja suolistoa, potilaalla voi olla virtsaamis- tai ulostusongelmia. Minkä tahansa tällaisten oireiden ilmetessä tulisi heti mennä lääkäriin, sillä ne voivat olla merkkejä vakavista hermostollisista ongelmista.
Jännittyvät ja rentoutuvat selkälihakset tukevat nivelsiteiden kanssa selkärankaa, mikä estää sitä lysähtämästä kasaan ja mahdollistaa sen taipumisen ja kiertymisen. Huonokuntoinen lihas voi kuitenkin jännittyessään joutua kouristuksiin ja jäykistyä kovaksi möykyksi. Yllättäen iskevät selkälihasten kouristusjaksot, jotka tekevät hetkellisesti liikuntakyvyttömäksi, voivat tuntua kiduttavilta. Eräs potilas kuvaa kipua ”selkää pitkin jyllääviksi maanjäristysaalloiksi”.
Lääkärit ovat sitä mieltä, että lihaskouristusten tarkoituksena on estää ihmistä vahingoittamasta heikentyneitä lihaksia enempää. Time-Life -kustantamon kirjassa The Fit Back huomautetaan: ”Tekemällä selän liikuntakyvyttömäksi kouristus pakottaa valitsemaan parhaan toimintatavan ja asettumaan pitkälleen. Siinä asennossa selkään kohdistuu vähiten painetta ja lisäksi tulehtunut kudos pääsee parantamaan itse itsensä.”
Jotta voisi estää selässään sellaisen jännitystilan, joka usein johtaa kouristuksiin, selkä-, vatsa- ja reisilihakset täytyy pitää kiinteinä ja vahvoina. Esimerkiksi veltot vatsalihakset saattavat aiheuttaa jännitystä selkään, koska ne eivät anna riittävää tukea eivätkä kykene kovin hyvin vastustamaan selkärankaan kohdistuvaa vetoa, joka ruumiinpainosta aiheutuu. Jos vatsalihakset ovat vetreät, ne muodostavat ”lihasvyön”, joka estää ristiselkää vääntymästä notkolle. Notkoselkäisyys, ristiselän liiallinen kaareutuminen eteenpäin, vetää ristiselän nikamat pois oikeasta asennosta.
Miten kipua voi lievittää?
Virheellinen asento, ylipaino, heikot lihakset ja stressi ovat neljä tekijää, jotka lisäävät ristiselän kipujen todennäköisyyttä. Myös se, että istuu, seisoo, nostaa tai tekee jotain muuta tavanomaista väärässä asennossa, altistaa selkäkivuille.
Hyvän asennon sekä vahvojen vatsa- ja selkälihasten välillä vallitsee vuorovaikutussuhde. Asennon ollessa oikea pääsevät lihakset toimimaan kunnollisesti, ja hyvä lihasjänteys on puolestaan välttämätön oikealle asennolle. Hyvässä asennossa selän linja myötäilee selkärangan luonnollista S-kaarta. Se ei merkitse selkärangan pitämistä jäykän suorana.
Robin McKenzie huomauttaa kirjassaan, että väärästä asennosta aiheutuva kipu voidaan poistaa asentoa korjaamalla, ja sanoo: ”Jos tavaksi tulleita asentovirheitä ei kuitenkaan korjata, ne aiheuttavat ajan myötä muutoksia nivelten rakenteessa ja kuluttavat niitä suuresti, mikä johtaa niiden ennenaikaiseen ikääntymiseen.” (Treat Your Own Back.)
Myös ylipaino – varsinkin vatsan seudulla – voi aiheuttaa selälle jännitystä, koska silloin selkää tukeviin lihaksiin kohdistuu vetoa. Terve selkä saadaan säännöllisellä liikunnalla. Vaikka kipu lakkaisikin, liikunta on välttämätöntä, koska pois mennyt selkäkipu uusiutuu herkästi aivan yllättäen. On suositeltavaa käydä perusteellisessa lääkärintarkastuksessa ennen liikuntaohjelman aloittamista. Lääkäri saattaa suositella potilaalle juuri hänen selkävaivoihinsa sopivia harjoituksia tai ohjata hänet fysioterapiaan.
Monet tutkijat uskovat, että myös stressi altistaa selkävaivoille. Stressi voi aiheuttaa joillekuille kouristuksia pitämällä lihakset jatkuvassa jännityksessä, mikä johtaa selkäkipuun. Kun oppii tulemaan toimeen stressin syiden kanssa tai poistamaan ne, voi selkäkipujen saamisen riskiä pienentää.
Istumatyötä tai pitkiä matkoja tekevät ihmiset saattavat huomata selkänsä rasittuvan. Erään ruotsalaisen tutkimuksen mukaan kohdistuu istuttaessa suuri osa painosta ristiselkään. Valitettavasti vaara suurenee, jos käytetään toimistotuolia, jossa on puutteellinen selkätuki. Voi olla hyödyllistä nousta säännöllisin väliajoin seisomaan ja kävellä muutama minuutti.
Nostettaessa raskaita ja kevyitäkin esineitä tulisi varoa käyttämästä selkälihaksia. On suositeltavaa kyykistyä, jotta koko paino ei tule selkälihaksille.
Vaikeissa asennoissa työskentelevät ovat myös todennäköisiä selkäkivun uhreja. Vaihetyöntekijät, sairaanhoitajat, sähköasentajat, siivoojat ja maanviljelijät joutuvat kaikki olemaan työssään paljon kumarassa. Fysioterapeutit suosittelevat, että selkävaurioiden riskin pienentämiseksi olisi hyvä pitää taukoja säännöllisesti tai vaihtaa asentoa. Niitä, jotka joutuvat seisomaan pitkään, neuvotaan käyttämään pientä jakkaraa tai muuta jalkatukea ja nostamaan sille toinen jalka kevyesti siten, että ristiselkä oikenee.
Hoitoon hakeutuminen
Lääkärit suosittelevat ei-kirurgista hoitoa useimmille niistä, jotka kärsivät lihaksista johtuvista selkäkivuista: vuodelepoa, lämpöä, hierontaa, liikuntaa sekä alkuvaiheessa lääkkeitä, jotka lievittävät tulehdusta ja kipua. Tri Mark Brown Miamin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta varoittaa lääkkeiden käytöstä. Hän huomauttaa, että Yhdysvalloissa pitkäaikainen lääkkeidenkäyttö on huomattava selkäkipujen aiheuttaja; syynä ovat lääkkeiden sivuvaikutukset. On varottava totuttamasta itseään lääkkeisiin, koska se voi johtaa suurempien annosten ottamiseen ja mahdollisesti riippuvuuteen.
Fysioterapiasta ja kiropraktiikasta voi myös olla apua joillekuille. HealthFacts-lehden mukaan Yhdysvalloissa noin kaksi kolmasosaa niistä käynneistä, jotka tehdään etsittäessä apua selkäkipuihin, suuntautuu kiropraktikoiden luokse.
Välilevyn pullistuman aiheuttamien ongelmien tai kipujen korjaaminen voi edellyttää leikkausta. Useimmille selkäkivusta kärsiville lääkärit kuitenkin suosittelevat yleensä ensin jotain muuta hoitomuotoa. Niiden, joille on ehdotettu leikkausta, olisi hyvä kääntyä vielä toisen tai kolmannen lääkärin puoleen.
Jatkuva mutta siedettävä selkäkipu on osa miljoonien ihmisten elämää. Monet alistuvat kipuun mutta yrittävät olla antamatta sen kuitenkaan häiritä jokapäiväistä elämäänsä. He tietävät, mitkä seikat aiheuttavat heille kipua, ja toimivat ehkäistäkseen tai poistaakseen sen. He liikkuvat säännöllisesti, pitävät painonsa sopivana, parantavat asentoaan ja vähentävät stressiä elämässään. Välilevyn pullistuman ja lihaskouristusten toisinaan aiheuttamista kivuista huolimatta alussa mainittu Karen pitää itsensä iloisena ja toimeliaana käyttämällä runsaasti aikaa Jehovan todistajien suorittamaan saarnaamis- ja opetustyöhön. Karenin tavoin monet muutkin pysyvät myönteisinä ja yrittävät pitää selkäkipunsa kurissa.
[Tekstiruutu s. 24]
Apukeinoja selkäkivun välttämiseksi
☞ Vältä nopeita, nykiviä liikkeitä nostaessasi jotain. Älä taivuta vyötäröäsi vaan polviasi.
☞ Pyydä apua raskaiden esineiden nostamiseen.
☞ Jos sinulla on paljon kannettavaa, jaa taakka molemmille puolille. Kantaessasi yhtä raskasta tavaraa pidä sitä molemmin käsin lähellä vartaloa. Jos kannat sitä sivulla, vaihda välillä puolta.
☞ Käytä matkustaessasi kokoontaitettavaa matkalaukkukärryä ja/tai olkahihnallista lentolaukkua.
☞ Nostaessasi tavaroita auton tavaratilasta vedä ne ennen nostoa lähelle itseäsi.
☞ Käytä imuroidessasi pitkävartista suutinta. Imuroidessasi huonekalujen alta älä taivuta vyötäröäsi vaan laskeudu toiselle polvellesi ja käytä polvisuojia. Jos sinun täytyy taivuttaa vyötäröäsi, tue toisella kädellä itseäsi johonkin aina kun mahdollista.
☞ Tehdessäsi toimistotyötä istuma-asennossa nouse välillä työskentelemään vyötärön korkeudella olevan työtason ääreen.
☞ Tee puutarhatyöt polvillasi ja jaa työ lyhyisiin jaksoihin. Älä taivuta vyötäröäsi seistessäsi.
☞ Tee säännöllisesti selkäharjoituksia vaikka vain 10–15 minuuttia päivässä. Jos olet iäkäs, pidä harjoitukset kevyinä.
☞ Sijatessasi vuodetta polvistu toisella jalallasi vuoteelle ja tue itseäsi toisella kädellä kurottautuessasi sängyn yli. Kun suoristat lakanoita tai käännät niiden reunoja patjan alle, polvistu sängyn viereen.
☞ Pidä lepotaukoja, kun ajat pitkää matkaa. Jos autonistuimen selkänoja ei ole mukava eikä tue ristiselkää, käytä tyynyä apuna.
☞ Älä hölkkää kovalla pinnalla. Käytä kunnollisia lenkkitossuja.
☞ Istuessasi pehmeässä nojatuolissa tai sohvassa tue selkääsi esimerkiksi tyynyllä. Nouse hitaasti ja käytä siihen jalkoja.
☞ Jos teet istumatyötä, käytä tuolia, jossa on oikein muotoiltu selkänoja. Nouse välillä seisomaan ja kävele vähän.
☞ Älä ole kumartuneena arkistokaapin vetolaatikoiden yli pitkään, vaan istu tuolilla aina kun voit.
☞ Jos sinun täytyy päivän aikana käyttää korkeakorkoisia kenkiä, pidä mukanasi mukavampi kenkäpari, johon voit vaihtaa aina kun se on mahdollista.