Kalifornian maanjäristykset – milloin sattuu se suuri järistys?
MAA keinui. Kaasuputkia meni poikki. Rakennuksia luhistui. Tulipalot riehuivat. Oliko kyseessä äskettäin sattunut Los Angelesin maanjäristys? Ei, vaan se maanjäristys, joka kohtasi San Franciscoa 18. huhtikuuta 1906. Tuo järistys ja sitä seurannut tulipalo, joka kesti kolme päivää, tuhosivat kaupungin keskustasta 512 korttelia ja surmasivat noin 700 ihmistä.
Mistä tällaiset katastrofit johtuvat?
Tiedemiehet yrittävät selittää niitä laattatektoniikkateorian avulla. He sanovat, että maankuori lepää noin 20 jäykän kivilaatan varassa, jotka hitaasti liukuen liikkuvat toistensa sivuitse ja joissakin kohdissa toistensa alle. Tyynenmeren laatta liukuu hitaasti pohjoista kohti Pohjois-Amerikan laatan sivuitse. Näiden laattojen siirrosvyöhykettä sanotaan San Andreasin siirrokseksi. Se ulottuu Kalifornianlahden pohjukasta noin tuhat kilometriä pohjoiseen lähelle San Franciscoa, missä se häviää Tyyneenmereen.
Näiden laattojen liike on hyvin hidasta, toisinaan se vastaa ihmisen kynsien kasvuvauhtia: muutama senttimetri vuodessa. Jos laatat lukkiutuvat kiinni toisiinsa yrittäessään liukua toistensa sivuitse, jännitys kasvaa vuosien kuluessa. Sitten se voi laueta räjähtävällä voimalla.
San Andreasin siirros kulkee Los Angelesin ohi sen koillispuolelta 53 kilometrin päästä ja vajoaa Tyyneenmereen lähellä San Franciscoa. Onko siis mikään ihme, että kalifornialaiset ovat huolissaan mahdollisesta suuresta järistyksestä?
San Francisco
Vuonna 1906 sattuneen maanjäristyksen jälkeen San Andreasin siirroksen pohjoisosa pysyi melko rauhallisena. Sitten 17. lokakuuta 1989 kello 17.04, kun noin 50 miljoonaa amerikkalaista katsoi silmät televisioon liimautuneina San Franciscossa pelattavaa baseballin mestaruussarjan ottelua, television kuva alkoi yhtäkkiä heilua. San Franciscosta noin sata kilometriä etelään sijaitsevassa kohdassa San Andreasin siirroksen molemmin puolin olevat lohkot olivat liikahtaneet äkillisesti toisiinsa nähden aiheuttaen maanjäristyksen, joka surmasi 63 ihmistä, hajotti moottoriteitä, murskasi autoja ja jätti tuhansia kodittomiksi. Tuon maanjäristyksen voimakkuus ei kuitenkaan yltänyt lähimainkaan suuren odotettavissa olevan järistyksen voimakkuuteen, jonka ennustetaan olevan 8 magnitudia.a
Vuoden 1985 keväällä Yhdysvaltain geologinen tutkimuslaitos arvioi, että viiden vuoden kuluessa vuodesta 1988 sattuisi suunnilleen Los Angelesin ja San Franciscon puolivälissä pienen Parkfieldin kaupungin lähistöllä 6 magnitudin maanjäristys. Tutkimalla etukäteen niitä maanpinnan liikkeitä, joita tämä ennustettu järistys aiheuttaisi, he toivoivat saavansa sellaista tietoa, jonka avulla he voisivat ennustaa maanjäristyksiä ja varoittaa niistä tunteja tai jopa päiviä ennen kuin ne iskevät. Tutkimus tuli maksamaan 15 miljoonaa dollaria, mutta maanjäristystä ei milloinkaan tullut. William Ellsworth Yhdysvaltain geologisesta tutkimuslaitoksesta sanoikin kerran, että ”seismisten mallien tulkitseminen ei ole eksaktia tiedettä”.
Landersin maanjäristys
Niinpä 28. kesäkuuta 1992 kukaan ei osannut odottaa, että Mojaven aavikolla Etelä-Kaliforniassa sijaitsevalla harvaan asutulla alueella lähellä Landersia sattuisi 7,5 magnitudin maanjäristys. Time-lehti sanoi tästä maanjäristyksestä: ”Muutaman pelottavan sekunnin aikana se muutti teiden ja paikoitusalueiden muotoa ja mullisti maiseman lukemattomilla sekasortoisilla tavoilla mutta vaati, ihme kyllä, vain yhden hengen.” Kun maanjäristyksen voimakkuus otetaan huomioon, vahingot olivat pieniä.
Tämä ei siis ollut se suuri järistys. Se ei edes sattunut San Andreasin siirroksen päällä vaan yhden sellaisen pienemmän siirroksen päällä, jollaisia on San Andreasin siirroksen ympärillä.
Voisiko kuitenkin olla mahdollista, että Landersin maanjäristys ja eräs pienempi maanjäristys, joka sattui Big Bearin lähistöllä, olisivat aktivoineet niiden lähellä olevat San Andreasin osat? Tiedemiehet ovat sanoneet, että se jännitys, joka kohdistuu San Andreasin eteläpäässä toisiinsa lukkiutuneisiin laattoihin, voi purkautua 40 prosentin todennäköisyydellä äkillisenä liikahduksena jolloinkin seuraavien 30 vuoden aikana. Se voisi laukaista kauan pelätyn suuren, 8 magnitudin järistyksen, joka olisi noin viisi kertaa voimakkaampi kuin Landersin järistys.
Los Angeles
Sitten tänä vuonna, 17. tammikuuta, Los Angeles heräsi tärähtelyyn kello 4.31. Ajatellaan, että kivimassa liukui siirroksessa, joka on noin 18 kilometrin syvyydessä Los Angelesissa sijaitsevan tiheään asutun San Fernandon laakson alapuolella, suunnilleen 5,5 metrin verran siirroksen suuntaisesti. Tämä kymmenen sekuntia kestänyt tärähtely, jonka magnitudi oli 6,6, surmasi ainakin 57 ihmistä. 16 ihmistä kuoli traagisesti erään kerrostalon sortuessa. Eräs elossa säilynyt mies jäi kahdeksaksi tunniksi loukkuun 20 tonnia painavien betonirakenteiden alle pysäköintirakennuksen luhistuttua. Erään moottoritien sortuminen katkaisi kaupungista pohjoiseen vievän pääväylän. Kirkkoja, kouluja, myymälöitä ja yksi suuri sairaala suljettiin. Pienituloiset kärsivät eniten kuten tavallista, koska he asuivat rakennuksissa, jotka oli rakennettu ennen nykyisten rakennusmääräysten voimaan saattamista.
Tämä maanjäristys osoitti, millaisia ongelmia aivan suuren kaupungin alla olevat pienehkötkin paikalliset siirrokset voivat aiheuttaa. Kun asiaa katsotaan ihmisten kannalta, mistä tahansa maanjäristyksestä voi tulla heille suuri järistys, jos he sattuvat asumaan sen pesäkkeen yläpuolella!
Jos tiukkoja rakennusmääräyksiä ei olisi ollut, tuhot olisivat olleet paljon suuremmat. Jokainen maanjäristys antaa opetuksen, jonka ansiosta seuraava kerta voi olla helpompi. Jotkin moottoritien eritasoristeykset, joita oli vahvistettu edellisten maanjäristysten jälkeen, kestivät tämän järistyksen; toiset eivät kestäneet. Mutta jos näitä suurempi – todella suuri – järistys sattuu jonkin suuren kaupungin lähellä, siitä tulee varsinainen koetus. Voisiko sen kohteena olla jälleen Los Angeles? Kenties.
Toinen suuri maanjäristys odotettavissa?
”Voi ei! Ei enää toista! Yksikin on liikaa!” Jotkut geologit ovat kuitenkin sitä mieltä, että toinen suuri maanjäristys sattuu lähitulevaisuudessa. New Scientist -lehden numerossa 22.1.1994 sanottiin: ”Los Angelesin alla kulkevat vaaralliset siirrokset voisivat aiheuttaa ’suuren järistyksen’, joka olisi aivan yhtä tuhoisa kuin se järistys, jonka San Andreasin siirroksen odotetaan aiheuttavan, varoittavat asiantuntijat. – – Los Angelesin syvänteessä on erityisen paljon työntösiirroksia, koska San Andreasin siirros – joka kulkee useimmissa paikoissa pohjois-eteläsuunnassa osavaltion poikki – kaartuu länteen Los Angelesin kohdalla lisäten jännitystä tuossa kohdassa. Tyynenmeren laatan päällä olevan liikkuvan maamassan täytyy jotenkin päästä tämän mutkan ohi ja jatkaa matkaansa kohti pohjoista.”
Geologit ajattelevat, että Tyynenmeren laatan liikehdintä on saanut aikaan Los Angelesin syvänteessä työntösiirrosten verkon, johon kuuluva siirros oli syynä siellä aiemmin tänä vuonna sattuneeseen maanjäristykseen. New Scientist -lehden toisessa tätä maanjäristystä koskevassa raportissa, joka julkaistiin viikon kuluttua ensimmäisestä, sanottiin: ”Tiedemiehet ovat edelleenkin sitä mieltä, että maanjäristyksen aiheuttanut siirros on työntösiirros, jossa kivimassa liukuu ylöspäin toisen kivimassan päälle. Viime viikon maanjäristyksen aikana episentrumin pohjoispuolella oleva Santa Susanan vuoristo kohosi ainakin 40 senttimetriä ja liikkui samanaikaisesti 15 senttimetriä pohjoiseen.”
Geologi Kerry Sieh Kalifornian teknisestä korkeakoulusta on sitä mieltä, että ristiin rastiin Los Angelesin syvänteessä kulkevat pienemmät työntösiirrokset voivat aiheuttaa aivan yhtä suuria tuhoja kuin se 8 magnitudin järistys, jonka edelleen odotetaan sattuvan San Andreasin päällä. Sieh’illä on Los Angeles mielessään, kun hän kysyy: ”Voisiko olla mahdollista, että keskikaupungilla sattuisi todella suuri järistys, jonka magnitudi olisi 8?” Tämä on pelottava kysymys, kun ajatellaan miljoonia Los Angelesin asukkaita!
Näyttää siltä, että kalifornialaiset ovat tottuneet siihen, että maanjäristyksiä sattuu, aivan niin kuin jotkut muut ovat tottuneet siihen, että tulee hurrikaaneja, tulvia tai pyörremyrskyjä.
[Alaviitteet]
a ”Magnitudi” viittaa momenttimagnitudiasteikkoon. Tämä asteikko perustuu suoraan siihen, kuinka paljon kivimassa liikahtaa siirroksen suuntaisesti. Richterin asteikko mittaa seismisten aaltojen värähtelyn voimakkuutta, ja siksi se mittaa maanjäristyksen voimakkuutta epäsuorasti. Molemmat asteikot antavat yleensä saman tuloksen useimmista maanjäristyksistä, vaikka momenttimagnitudiasteikko on tarkempi.
[Kartta s. 16]
(Ks. painettu julkaisu)
Työntösiirroslinjoja Los Angelesin syvänteessä
San Andreasin siirros
Los Angeles
Tyynimeri
[Kuva s. 15]
Vaurioitunut moottoritie vuonna 1994 sattuneen Los Angelesin maanjäristyksen jäljiltä
[Lähdemerkintä]
Hans Gutknecht/Los Angeles Daily News
[Kuva s. 17]
Lieskoja nousee kaasuputkesta, joka katkesi vuoden 1994 maanjäristyksessä
[Lähdemerkintä]
Tina Gerson/Los Angeles Daily News
[Kuva s. 18]
Tämä Los Angelesissa oleva moottoritien osuus luhistui kymmenen sekuntia kestäneessä 6,6 magnitudin maanjäristyksessä
[Lähdemerkintä]
Gene Blevins/Los Angeles Daily News