Cuzco – muinainen inkojen pääkaupunki

Herätkää!-lehden Perun-kirjeenvaihtajalta

HAUKOIMME henkeämme, kun lentokoneemme teki laajan kaarroksen ja kiiti kapeaan laaksoon. Olimme laskeutumassa Perun historialliseen Cuzcon kaupunkiin. Vaikka kaupunki sijaitsee yli 3400 metrin korkeudessa, jylhiä vuoria kohoaa vielä korkeammalle, minkä vuoksi kiitoradan lähestyminen vaikutti vaaralliselta. Lasku sujui onneksi turvallisesti. Olisi hyvin mieluisa kokemus nähdä tämä kuuluisa, 275000 asukkaan kaupunki, joka oli aikoinaan inkojen suunnattoman valtakunnan pääkaupunki.

Inkojen kulttuuri on edelleenkin selvästi esillä Cuzcossa. Monet sen asukkaista puhuvat edelleen ketšuaa. Itse asiassa Andien vuoristossa on noin kahdeksan miljoonaa ihmistä, jotka edelleen puhuvat tätä ikivanhaa kieltä. Äskettäin ketšuat taivuttivat viranomaiset muuttamaan nimen Cuzco Qosqoksi, sillä ketšuan kielessä sanan Qosqo lausumistapa on lähempänä alkuperäistä nimeä.

Vanha kaupunki

Historioitsijat sanovat, että tämä kaupunki sai alkunsa noin 1500 vuotta ennen Kristuksen syntymää eli niihin aikoihin, kun Mooses johdatti israelilaiset pois Egyptistä. Myöhemmin, noin 600 vuotta sitten, yhdeksäs inkavaltias, Pachacutec, poimi kourallisen savea ja muovasi siitä mallin uudesta, uudelleen suunnitellusta Cuzcon kaupungista. Pachacutec alkoi hallita 89 vuotta ennen espanjalaisten konkistadorien saapumista, joka tapahtui noin vuonna 1527. Hänen johdollaan kaupungista tuli hyvin suunniteltu, tuhansia asuntoja käsittävä metropoli, nykypäivän Cuzcon perusta.

Joidenkin alkuasukkaiden mukaan kaupunki oli jaettu neljään osaan. Osat erkanivat kaupungin keskustasta, jossa oli pääaukio. Aukion nimi oli ketšuaksi huacaipata, paikka jossa juhlittiin, rentouduttiin ja juotiin. Jotkut ketšuan kielen tuntijat väittävät, että ”Cuzco” eli ”Qosqo” tarkoittaa ’maailman napaa’. Cuzcon aukion keskustasta tuli näin ollen chawpi eli ”inkavaltakunnan keskuksen keskus”.

Cuzcosta käsin inkavaltias hallitsi alueita, jotka kuuluvat nykyään Argentiinaan, Boliviaan, Chileen, Ecuadoriin, Kolumbiaan ja Peruun. Suurelta osin nämä alueet olivat rehevää ja hedelmällistä maata. Nämä ihmiset menestyivät maanviljelijöinä pengertämällä rinteitä eri korkeuksissa. Näillä tuottoisilla pengermillä he viljelivät joitakin niistä kasveista, jotka muodostavat edelleen suuren osan maailman ravinnosta, esimerkiksi perunaa ja limanpapuja.

Inka-alueen läpi matkustaminen olisi ollut käytännöllisesti katsoen lähes mahdotonta ilman erinomaista tieverkkoa, joka kattoi koko valtakunnan. Viehättävässä Cuzcossa on helppo kuvitella, miten inkat saapuivat sinne karavaaneissa ratsastaen laamojen, Andien kuormajuhtien, selässä. Niiden arvokkaaseen lastiin sisältyi kallisarvoisia kiviä, kuparia, hopeaa ja kultaa.

Kultaa oli runsaasti, mutta inkat eivät käyttäneet sitä maksuvälineenä. Metallinkeltaisen hohteensa vuoksi kulta yhdistettiin inkojen jumalaan, aurinkoon. Heidän temppelinsä ja palatsinsa oli usein koristeltu kultalaatoilla. He tekivät jopa kultaisen puutarhan, jonka eläin- ja kasviveistokset olivat täyttä kultaa. Kuvittele, miten vaikuttava näky muinainen Cuzco on ollut auringossa kimaltelevine kultalaattaisine rakennuksineen! Ymmärrettävästi tällainen kullan paljous houkutteli ahneita espanjalaisia maahantunkeutujia. He valloittivat ja ryöstivät sen vuonna 1533.

Cuzcon ainutlaatuinen arkkitehtuuri

Inkat jättivät nykypäivän Cuzcolle perinnöksi kauniin ja tyyliltään ainutlaatuisen kiviarkkitehtuurin. Monet nykypäivän rakenteista on rakennettu satoja vuosia ehjinä säilyneiden kiviseinien päälle. Jotkin kivet oli leikattu siten, että ne sopivat täsmällisesti nimenomaiseen paikkaan seinässä. Eräässä seinässä, josta on tullut suosittu turistien vetonaula, on kivi, jossa on kaksitoista kulmaa! Monikulmaisten muotojensa vuoksi nämä kivet ovat kuin avaimia, jotka sopivat vain niitä vastaavaan avaimenreikään.

Inkojen kivenhakkaajat olivat mestarirakentajia. He kykenivät ilman nykyaikaista tekniikkaa leikkaamaan kivet niin tarkasti, että kun ne asetettiin paikoilleen, veitsenteräkään ei mahtunut niiden väliin! Jotkin näistä kivistä painavat useita tonneja. Se mistä nuo muinaiset ihmiset saivat taitonsa, on arvoitus.

Cuzcon uskonnollinen elämä

Koska ketšuat ovat kääntyneet katolilaisuuteen, heitä yleensä ei enää pidetä auringonpalvojina. Heillä on kuitenkin edelleen animistisia uskomuksia, jotka juontavat juurensa jopa inkojen auringonpalvontaa edeltävältä ajalta. He juhlivat edelleen sadonkorjuuaikaa uhraamalla uhreja niin sanotulle Pacha-Mamalle. Tämä nimi tulee ketšuankielisestä ’äiti maata’ tarkoittavasta sanasta.

Jehovan todistajat toteuttavat Perussa menestyksellisesti raamatullista opetusohjelmaansa. Vartiotorni-seura on jo jonkin aikaa painanut raamatullista kirjallisuutta ketšuaksi, jotta ketšuankielinen väestö voisi kuulla Valtakunnan sanoman omalla äidinkielellään. Kristillisiä kokouksia pidetään tällä kielellä kuudella paikkakunnalla.

Cuzcoa ei enää pidetä maailman napana, mutta turisteja virtaa joukoittain tähän ainutlaatuiseen kaupunkiin. Ehkä sinäkin pääset jonain päivänä käymään kiehtovassa Perussa!

[Kuvat s. 18, 19]

1. Ilmakuva Cuzcosta ja sen pääaukiosta

2. Inkat leikkasivat kivet niin tarkasti, ettei veitsenterä mahdu niiden väliin

3. Tyypillinen perulainen asu

4. Laamat ovat Andien kuormajuhtia