RSD – hämmentävä, tuskallinen sairaus

Herätkää!-lehden Kanadan-kirjeenvaihtajalta

REFLEKTORINEN SYMPAATTINEN DYSTROFIA (RSD) on ”yksi lääketieteen hämmentävimmistä oireyhtymistä ja tuskallisimmista ja ehkä heikentävimmistä sairauksista”, kirjoitti Allison Bray Winnipeg Free Press -⁠lehdessä. RSD:tä ”ei yleensä havaita kliinisissä tutkimuksissa yksinkertaisesti siksi, että siitä on hyvin niukasti tietoa”, sanoi potilas Anna Alexander British Medical Journal -⁠lehdessä. Samassa lehdessä todettiin, että RSD:stä tehdään usein väärä diagnoosi, kun on kyse lapsista. Lääkäreillä oli monia vuosia jopa sellainen käsitys, että kipu johtui psyykkisistä tekijöistä.

Ne jotka kärsivät tästä arvoituksellisesta sairaudesta, tuntevat laantumatonta kipua, eivätkä he juuri muista tehneensä mitään, mikä olisi voinut aiheuttaa tämän kärsimyksen. Sarah Arnold kirjoittaa Accent on Living -⁠lehdessä: ”Tämä sairaus aiheutuu siitä, että jokin runsaasti hermopäätteitä sisältävä kehon alue, esimerkiksi käsi tai jalka, vaurioituu. Vaurioon voi olla syynä mitätön neulanpisto tai monimutkainen leikkaus. Sairauden ensimmäinen oire on jatkuva kipu, joka on voimakkaampaa kuin itse vauriosta aiheutunut kipu. Oireet ovat rajuja: polttava kipu rajatulla alueella, suuri herkkyys lämpötilaeroille ja valolle, muutokset karvoituksessa ja kynsissä sekä värimuutokset iholla.”

Sairaudessa on useita vaiheita. Aluksi ilmenee turvotusta ja punoitusta sairaalla alueella sekä karvojen kasvua sellaisissa kohdissa, joissa niitä ei ole havaittavasti kasvanut aiemmin. Tätä voi jatkua 1–3 kuukautta. Sitten alue muuttuu sinertäväksi ja viileäksi ja nivelsiteet ja nivelet kipeytyvät ja jäykistyvät entisestään. Osteoporoosi voi astua kuvaan. Lopulta taudin vaivaamat lihakset kuihtuvat, jänteet surkastuvat ja sairas raaja näivettyy.

Pysyvät vauriot voidaan ehkäistä, sanoo tri Howard Intrater, winnipegiläisen Health Sciences -⁠keskuksen kipuklinikan johtaja. Sympaattiset hermot täytyy salvata, niin että ne eivät lähetä kipusignaaleja.a Edellä mainittu winnipegiläinen lehti kertoo, että ”hoitomuodot vaihtelevat sähköisestä stimulaatiosta beetasalpaajiin, epiduraalisesta stimulaatiohoidosta (jossa elektrodi asetetaan selkäytimeen stimuloimaan sairasta aluetta) sympaattisten hermojen salpaamiseen ruiskujen avulla”. Fysikaalista hoitoa ja akupunktiota käytetään kivun lievitykseen ja liikkuvuuden parantamiseen. British Medical Journal -⁠lehdessä sanotaan, että ”tehokkaassa hoidossa käytetään jotain hermojen sähköisen stimuloinnin, sympaattisten hermojen kemiallisen salpauksen, psykoterapian ja voimaperäisen fysioterapian yhdistelmää”.

Varhaisesta taudinmäärityksestä on luonnollisesti etua. Lääkärien laatimassa The American Journal of Sports Medicine -⁠lehden kirjoituksessa sanotaan kuitenkin, että potilailla saadut tulokset ”olivat lähes identtiset”, olipa diagnoosi tehty alle 6 kuukauden kuluttua, 6–12 kuukauden kuluttua tai yli 12 kuukauden kuluttua oireiden alkamisesta. ”Tämä havainto on ristiriidassa vallitsevan mielipiteen kanssa, jonka mukaan ennustetta huonontaa se, että oireita on ilmennyt yli vuoden ajan ennen hoidon aloittamista.”

On toivottavaa, että sitä mukaa kuin lääketieteellinen tietämys lisääntyy, RSD:tä opitaan tuntemaan paremmin ja hoitamaan tehokkaammin.

[Alaviite]