Tuuliajolla mainonnan meressä
”ISÄ, mitä kuu yrittää mainostaa?” Tällaisen oudon kysymyksen tekee lapsi runossa, jonka Carl Sandburg kirjoitti noin 50 vuotta sitten. Tulevaisuudessa tämä kysymys ei ehkä kuulostakaan kovin erikoiselta. New Scientist -aikakauslehden mukaan kaksi mainostoimistonjohtajaa näet työskentelee paraikaa Lontoossa sellaisen suunnitelman kimpussa, joka toteutuessaan merkitsisi sitä, että kuun pinnalle heijastettaisiin auringonvalon avulla mainoksia.
Voidaan hyvin kuvitella, millaista olisi, jos kuuta käytettäisiin mainostauluna: ihmisille voitaisiin kaikkialla maailmassa välittää sen avulla mainosviestejä, joista niiden vastaanottajat eivät pääsisi eroon painamalla katkaisinta, panemalla luurin paikoilleen, heittämällä ne roskakoriin tai vaihtamalla kanavaa kaukosäätimellä. Tämä ajatus ei ehkä viehätä meitä, mutta toisille se olisi unelmien täyttymys.
Vaikka mainonta ei vielä olekaan yltänyt kuuhun, se on jo nielaissut maapallon. Yhdysvalloissa useimmat sanoma- ja aikakauslehdet varaavat 60 prosenttia sivuistaan mainoksille. Yksistään New York Timesin sunnuntainumero saattaa sisältää 350 sivua mainoksia. Jotkin radioasemat uhraavat jokaisesta ohjelmatunnistaan 40 minuuttia mainoksille.
Oma lukunsa on televisio. Erään arvion mukaan amerikkalaislapset näkevät joka viikko kolme tuntia tv-mainoksia. Päättäessään oppivelvollisuuskoulunsa he ovat nähneet 360000 tv-mainosta. Televisiot näyttävät mainoksia lentokentillä, sairaaloitten odotushuoneissa ja kouluissa.
Suuret urheilutilaisuudet ovat nykyään myös tärkeitä mainostustilaisuuksia. Kilpa-autot toimivat liikkuvina mainostauluina, ja jotkut urheilijat saavat suurimman osan tuloistaan mainostajilta. Eräs amerikkalainen koripallotähti ansaitsi koripallon pelaamisellaan 3,9 miljoonaa dollaria, mutta mainostajat maksoivat hänelle yhdeksän kertaa enemmän tuotteittensa myynnin edistämisestä.
Mainontaa ei pääse pakoon. Mainoksia on seinillä, bussien ja kuorma-autojen kyljissä. Niitä on sisällä takseissa ja metrojunissa – jopa yleisten käymälöitten ovissa. Mainossanomia tulee kaiuttimista, joita on suurissa valintamyymälöissä, tavarataloissa, hisseissä – ja niitä saattaa joutua kuuntelemaan jopa puhelimessa. Joissakin maissa posti kantaa koteihin niin paljon mainoksia, että monet vastaanottajat heittävät ensi töikseen mainospostin suoraan roskiin.
Kansainvälinen mainostoimisto McCann-Erickson on arvioinut Insider’s Report -nimisessä julkaisussaan, että koko maailmassa käytettiin vuonna 1990 mainontaan 275,5 miljardia dollaria. Vuonna 1997 tämä rahamäärä oli jo 411,6 miljardia dollaria, ja tämän vuoden osalta sen ennakoidaan kasvavan 434,4 miljardiin dollariin, nykymarkoissa noin 2400 miljardiin markkaan. Se on paljon rahaa se!
Millainen vaikutus kaikella tällä on ollut? Eräs tutkija ilmaisee asian näin: ”Mainonta on kulttuurimme tärkeimpiä sosiaalistavia voimia. – – Mainokset myyvät muutakin kuin vain erilaisia tuotteita. Ne myyvät mielikuvia, arvoja, tavoitteita, käsityksiä siitä, millaisia me olemme ja millaisia meistä pitäisi tulla – – Ne muokkaavat asenteitamme, ja asenteemme muokkaavat käyttäytymistämme.”
Kun kerran et pääse pakoon mainontaa, niin mikset ottaisi selvää siitä, miten se toimii ja miten se voi vaikuttaa sinuun?