Miten myrkyllinen on kotisi?

ÄSKETTÄIN tehdyssä tutkimuksessa, johon osallistui yli 3000 ihmistä Yhdysvalloissa ja Kanadassa, kävi Scientific American -tiedelehden mukaan ilmi, että ”hyvin todennäköisesti useimmat kansalaiset joutuvat eniten kosketuksiin saasteitten kanssa, jotka saattavat olla myrkyllisiä – – sellaisissa sisätiloissa, joita he yleensä pitävät jokseenkin saasteettomina. Niitä ovat muun muassa asunnot, toimistot ja autot.” Huoneilmaa pilaavien kaasujen pääasiallisia lähteitä olivat sellaiset kotioloissa tavalliset tuotteet kuin puhdistusaineet, koimyrkyt, rakennusmateriaalit, polttonesteet, ilmanraikasteet ja desinfiointiaineet sekä kemiallisesti pestyjen vaatteiden ja uusien, synteettisten verhoilumateriaalien sisältämät kemikaalit.

Tämän kaltaiset ilmaan vapautuneet kaasut olivat syynä ”avaruusflunssaan”, jota astronautit sairastivat, kunnes sen aiheuttaja selvisi. Näitä kaasuja ei voi olla tuntematta nenässään, kun istuutuu uuteen autoon tai kun kävelee valintamyymälässä hyllyjen ohi, joissa on siivousaineita, vaikka ne ovat kaikki avaamattomissa pakkauksissa. Kun asunnosta tehdään hyvin tiivis, jottei esimerkiksi talven kylmyys tunkisi sisään, erilaisista kemikaaleista ilmaan vapautuvat kaasut voivat kohottaa huoneilman saastepitoisuudet tasolle, joka suuresti ylittää ulkoilman saastepitoisuudet.

Lapset, varsinkin pikkulapset, ovat kaikkein suojattomimpia huoneilman saasteita vastaan, sanoo Kanadassa ilmestyvä lääketieteellinen aikakauslehti Medical Post. He ovat lähempänä lattiaa kuin vanhemmat ihmiset, hengittävät nopeammin kuin aikuiset ja viettävät jopa 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa. Heidän elimensä eivät myöskään ole vielä täysin kehittyneitä, joten myrkyt vaikuttavat tavallista herkemmin heidän elimistöönsä. Heidän suun kautta saamastaan lyijystä imeytyy vereen noin 40 prosenttia, kun sitä vastoin aikuisilla vastaava määrä on vain noin 10 prosenttia.

Tasapainoisen näkemyksen säilyttäminen

Koska yksikään aiempi ihmissukupolvi ei ole joutunut siinä määrin alttiiksi kemikaaleille kuin meidän sukupolvemme, niiden vaikutuksissa on vielä paljon tutkimista, ja tiedemiehet ovat edelleen varovaisia. Kemikaaleille altistuminen ei välttämättä merkitse sitä, että meidän olisi ruvettava pelkäämään syöpää tai kuolemaa. Useimmat ihmiset näyttävätkin selviytyvän altistumisestaan kohtalaisen hyvin, mistä kuuluu kiitos suurenmoisen ihmiskehon Tekijälle (Psalmit 139:14). Jos me kuitenkin olemme säännöllisesti kosketuksissa sellaisten kemikaalien kanssa, jotka saattavat olla myrkyllisiä, meidän on syytä ryhtyä järkeviin varotoimiin.

Kirjan Chemical Alert! mukaan ”jotkin kemikaalit ovat myrkyllisiä siinä mielessä, että ne häiritsevät elintoimintojen tasapainoa ja siten aiheuttavat epämääräisiä oireita, joita voidaan parhaiten luonnehtia sanomalla, että ihminen ei vain voi hyvin”. Se, että me vähennämme altistumistamme mahdollisesti vaarallisille kemikaaleille, ei välttämättä vaadi meiltä suuria muutoksia elintavoissamme, vaan ainoastaan kohtuullisia korjauksia jokapäiväisissä toimissamme. Joistakin sivun 8 tekstiruudun ehdotuksista saattaa olla sinulle apua.

Sen lisäksi että ryhdymme järkeviin varotoimiin kemikaalien varalta, meitä voi auttaa sekin, ettemme ole liian huolissamme, etenkään sellaisista asioista, joille emme mahda mitään. ”Tyyni sydän on lihallisen elimistön elämä”, sanoo Raamattu Sananlaskujen 14:30:ssä.

Monet ihmiset kuitenkin kärsivät myrkyllisistä kemikaaleista ja sairastuvat niiden vaikutuksesta, jotkut heistä jopa parantumattomasti.a Niiden miljoonien ihmisten tavoin, jotka nykyään kärsivät niin monista muista syistä, on kemikaaleista sairastuneillakin kaikki syyt luottaa tulevaisuuteen, sillä maapallo tulee pian olemaan vapaa myrkyistä, jotka ovat vahingollisia sen asukkaille. Jopa myrkylliset ajatukset ja ne, jotka hautovat niitä mielessään, tulevat kuulumaan menneisyyteen. Siitä enemmän tämän kirjoitussarjan viimeisessä osassa.

[Alaviite]

[Tekstiruutu/Kuva s. 8]

Koti terveellisemmäksi ja turvallisemmaksi

Ihmisen ei tarvitse tehdä suuriakaan muutoksia elintavoissaan, kun hän jo kykenee vähentämään altistumistaan aineille, jotka voivat olla myrkyllisiä. Seuraavista ehdotuksista saattaa olla sinulle apua. (Jos haluat perehtyä asiaan seikkaperäisemmin, sinun kannattaa etsiä lisätietoja paikallisesta kirjastosta.)

1. Pyri säilyttämään useimmat niistä kemikaaleista, joista vapautuu ilmaan kaasuja, sellaisessa paikassa, jossa ne eivät pääse pilaamaan huoneilmaa. Tällaisia kemikaaleja ovat esimerkiksi formaldehydi ja haihtuvia liuottimia sisältävät tuotteet, kuten maalit, lakat, liimat, tuholaismyrkyt ja puhdistusliuokset. Herkästi haihtuvista öljynjalostustuotteista vapautuu ilmaan myrkyllisiä kaasuja. Tällaisista tuotteista voidaan mainita bentseeni, jonka tiedetään aiheuttavan suurina pitoisuuksina pitemmän ajan kuluessa syöpää, synnynnäisiä kehityshäiriöitä ja erilaisia haittoja suvunjatkamiskyvylle.

2. Järjestä kaikkiin huoneisiin kunnollinen tuuletus – myös kylpyhuoneeseen. Vesi saattaa sisältää klooria ja muita lisäaineita, jotka suihkua käytettäessä haihtuvat vedestä, ja seurauksena voi olla, että kylpyhuoneen ilmaan kertyy klooria ja jopa kloroformia.

3. Pyyhi jalkasi ennen kuin astut sisätiloihin. Tämä yksinkertainen toimenpide voi tiedelehti Scientific Americanin mukaan vähentää lyijyn määrää tavallisessa lattiamatossa kuudesosaan. Se pienentää myös tuholaismyrkkyjen määrää, joista jotkin ovat sellaisia, että ne hajoavat nopeasti ulkona auringonvalossa mutta saattavat säilyä vuosikausia lattiamatoissa. Yksi vaihtoehto on riisua kengät jalasta, mikä on yleinen tapa joissakin osissa maailmaa. Kunnollisella pölynimurilla, jossa saa mielellään olla pyörivä harja, voidaan myös vähentää saasteiden määrää matoista.

4. Jos käsittelet jonkin huoneen tuholaismyrkyllä, niin älä vie sinne leluja ainakaan kahteen viikkoon, vaikka käyttöohjeessa saattaakin lukea, että huone on turvallinen jo muutaman tunnin kuluttua käsittelystä. Tutkijat ovat äskettäin havainneet, että lelujen aineksina saatetaan käyttää sellaisia muovi- ja vaahtomuovilaatuja, jotka kirjaimellisesti sienen tavoin imevät itseensä tuholaismyrkkyjäämiä. Lapset saavat näitä myrkkyjä elimistöönsä ihon ja suun kautta.

5. Käytä tuholaismyrkkyjä mahdollisimman vähän. Frank Graham nuorempi sanoo kirjassaan, että tuholaismyrkyillä ”on paikkansa kotona ja puutarhassa, mutta tavallinen omakotitalon omistaja on saatu myyntikampanjoiden avulla uskomaan siihen, että hänellä täytyy olla käytettävissään sellainen arsenaali kemikaaleja, että niillä torjuisi Afrikassa kulkusirkkojen hyökkäyksen”. (Since Silent Spring.)

6. Poista lyijymaali kaikista niistä pinnoista, joissa se on päässyt lohkeilemaan, ja maalaa ne uudelleen, mutta tällä kertaa lyijyttömällä maalilla. [Suomessa lyijymaalit kiellettiin sisämaalauksissa vähäisin poikkeuksin jo vuonna 1929.] Älä anna lasten leikkiä siellä, missä maa on lyijymaalin saastuttamaa. Jos on aihetta epäillä, että vesijohtoputkissa on käytetty lyijyä, kylmävesihanasta tulee valuttaa lyhyen aikaa vettä, kunnes sen lämpötila on muuttunut huomattavasti, eikä kuumavesihanasta tulevaa vettä saa juoda. (Environmental Poisons in Our Food.)

[Kuva s. 9]

Pikkulapset ovat kaikkein suojattomimpia huoneilman saasteita vastaan