Kodittomuus – maailmanlaajuinen ongelma

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA PUOLASTA

”HAISEVIA, likaisia pultsareita, jotka eivät omista mitään eivätkä ole mitään!” Tämä on varsin tyrmäävä yleistys, mutta asunnottomien hyväksi Częstochowassa Puolassa työskentelevät vapaaehtoiset sanovat, että juuri tällainen mielikuva ihmisillä on yleensä niistä, joilla ei ole kattoa päänsä päällä.

The Economist -lehdessä kerrottiin muutama vuosi sitten Ulan Batorista Mongoliasta, että monet tuon kaupungin tuhansista katulapsista asuvat katujen alla löyhkäävissä tunneleissa, jotka johtavat viemäreihin tai lämpöputkiin. Monille mongolialaisille oli järkytys saada tietää heistä, mutta silti he lehden mukaan uskoivat, että tilanne johtui vanhempien laiskuudesta huolehtia lapsistaan.

Toisella puolella maapalloa katulapsia kuolee sellaisten partioiden käsissä, jotka ovat omin päin ottaneet asiakseen pitää yllä järjestystä. Eräässä Yhdistyneiden kansakuntien julkaisussa selitetään ilmiön taustaa: ”Latinalaisessa Amerikassa monet oikeusviranomaiset, poliisit, toimittajat, liikemiehet ja tavalliset ihmiset uskovat, että katulapset ovat moraalinen uhka sivistyneelle yhteiskunnalle.” Siinä jatketaan: ”Rio de Janeiron osavaltiossa tapetaan tiettävästi keskimäärin kolme katulasta päivässä.”

Kodittomat ”herättävät meissä pelkoa ja levottomuutta – – mutta he ovat ihmisiä, joiden vatsaa nälkä kourii samalla tavalla kuin meidänkin. Heitä on paljon, ja heidän avuntarpeensa on todellinen.” Näin sanotaan verkkosivustolla, jonka ovat luoneet Częstochowan asunnottomia auttavat vapaaehtoistyöntekijät. Sama tietolähde jatkaa: ”Toivomme, että – – ihmiset osoittaisivat vastakaikua tälle polttavalle tarpeelle.” Mitä kodittomat täsmälleen sanottuna tarvitsevat, ja kuinka polttava tuo tarve on?

[Kuva s. 2, 3]

Viemäriaukon alapuolella elää joukko kodittomia lapsia

[Lähdemerkintä]

Jacob Ehrbahn/Morgenavisen Jyllands-Posten