Moraaliperiaatteiden asettamaan haasteeseen vastaaminen
”SURU ja sääli.” Tämä oli nimenä neljä ja puoli tuntia kestävällä elokuvalla, jota näytettiin keväällä 1972 kautta Yhdysvaltojen. Se todisteli suorasukaisella ja teeskentelemättömällä tavalla, miten eräät käyttäytyivät maansa ollessa saksalaisten miehittämänä. Eräs arvostelija sanoi, että se täytti hyvän tarkoituksen, koska se ”pakottaa meidät tutkimaan itseämme ja omahyväisiä otaksumiamme sen suhteen, miten me käyttäytyisimme kansallisen kriisin aikana. . . . Uhmaisimmeko me kipua ja vankilaa ja kuolemaa uskomustemme takia?” Monet eivät uhmanneet tämän kriisin kohdatessa heitä.
Kristityistä Jehovan todistajista sen sijaan on huomautettu, että he olivat noina aikoina poikkeus säännöstä. He kieltäytyivät sovittelemasta. Professori Ebenstein Princetonin yliopistosta kirjoitti kirjassa The Nazi State (Natsivaltio): ”Jokainen jäsen näyttää olevan linnake, joka voidaan tuhota mutta ei valloittaa.” Miksi? Yhtenä syynä oli epäilemättä se, että he olivat jokapäiväisessä elämässään pysyneet moraaliperiaatteitten haasteen tasalla, joten kun kriisi tuli, he olivat hyvin valmistautuneet kestämään sen ja selviytymään voittajina.
Useimmat ihmiset eivät nykyään ole tällaisia elintärkeitä kysymyksiä herättävässä kansallisessa kriisitilassa. Mutta oikean ja väärän voimien välinen ristiriita koskee kaikkia ihmisiä. Kummalla puolella me silloin olemme? Vastaammeko me jokapäiväisessä elämässämme moraaliperiaatteiden asettamaan haasteeseen?
Ihmisyytemme loistavia piirteitä on moraalinen toimintavapautemme, ts. me kykenemme ymmärtämään eron oikean ja väärän välillä ja voimme vapaasti valita, kumpi meitä hallitsee. Tämä on yhtä hyvin kuin mikä tahansa muukin tekijä todisteena siitä suunnattomasta kuilusta, mikä vallitsee meidän ja eläinluomusten välillä. Ne, jotka hyväksyvät kehitysteorian, sivuuttavat tämän mitä suurimerkityksisimmän eron. Yksistään meillä kaikista maan luomuksista on moraalitaju; yksin me kykenemme ymmärtämään eron sen välillä, mitä on ja mitä pitäisi olla, ts. pahuuden ja väkivallan täyttämän maailman ja vanhurskauden ja rauhan maailman välillä. Yksin me ymmärrämme tarvittavan asiain selitystä, tarvittavan uskontoa.
Jumalan sana, Raamattu, todistaa kaunopuheisesti tämän suuren eroavuuden. Vain ihminen tehtiin Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi. Yksistään ihmisen eteen asetettiin moraalikysymys: ”Hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman.” – 1. Moos. 1:26–28; 2:16, 17.
On näin ollen paikallaan, että ihmisellä korkeampien lahjojensa vuoksi ei ole ainoastaan suurempia etuja ja suurempi kyky nauttia elämästä vaan myös suuremmat vastuut. On niin kuin Jeesus sanoi: ”Jokaiselta, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan; ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän kysytään.” – Luuk. 12:48.
Moraaliperiaatteiden hallitsemana oleminen merkitsee omantunnon tottelemisen asettamista itsekkään voiton ja materialististen asioitten edelle. Kun pysähdymme ajattelemaan asiaa, niin kaikki eläimet ovat tosiaan materialisteja, sillä niille on tärkeää vain aineellinen mukavuus ja sukupuolivietin tyydyttäminen. Raamattu sanoo kiinnostavasti, että itsekkään riitaisuuden ja kateellisuuden leimaama viisaus on eläimellistä. Raamattu kertoo lisäksi, että jumalattomat ovat kuin järjettömät eläimet, ja sellaiset ihmiset myös tuhoutuvat niiden tavoin. – Jaak. 3:14–16; 2. Piet. 2:10–13.
Maailma on nykyään yleensä tullut eläimelliseksi, mistä seuraa, että on yhä vaikeampi hallita itseään moraaliperiaatteitten mukaan. Milloinkaan aikaisemmin ei ole ollut sellaista kiusausta ja painetta omanvoitonpyyntiin, hyödyn tavoitteluun, ahneuteen, aistillisten nautintojen rakkauteen tai vallanhimoon. Me kohtaamme joka päivä moraalimme haasteita, jotka houkuttelevat sovittelemaan.
Haasteet eivät ole luonnollisestikaan kaikilla samat. Ne vaihtelevat perinnöllisyyden ja/tai ympäristön mukaan. Jollekulle saattaa uhkapelin, kuten totalisaattorin, aiheuttama jännitys ja kiihotus asettaa haasteen. Jollekulle toiselle se voi olla huumeiden käyttö niihin mieltymiseen liittyvän nautinnon vuoksi. Monille muille haaste johtuu siitä, että he ovat taipuvaisia sukupuoliseen moraalittomuuteen. Eikä niitäkään ole vähän, joille kova työ asettaa haasteen, koska he rakastavat mukavuutta tai suorastaan pelkkää laiskuutta. Samaten on monien alkoholijuomia nauttivien edessä todellinen itsehillinnän haaste.
Ei ole helppoa vastata moraaliperiaatteiden asettamaan haasteeseen, selviytyä voittoisana, kun joutuu kiusausten tai painostuksen kohteeksi; se ei ole vähimmän vastuksen tie. Mutta se on ainoa viisas, ainoa tyydyttävä, ainoa palkitseva menettelytapa. Viisain koskaan elänyt ihmiskuningas vakuuttui siitä, että aineellisen tavoittelu johtaa vain turhautumiseen. – Saarn. 2:1–11.
Menestyminen näihin haasteisiin vastaamisessa vaatii valppautta. Se vaatii myös avun etsimistä Jumalalta. Jeesushan sanoi: ”Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen; henki tosin on altis, mutta liha on heikko.” (Matt. 26:41) Lisäksi se vaatii myös itsekuria, itsehillintää, mitä apostoli Paavalikin arvosti: ”Minä kuritan ruumistani ja masennan sitä, etten minä, joka muille saarnaan, itse ehkä joutuisi hyljättäväksi.” – 1. Kor. 9:27.
Lisäksi sinua auttaa olemaan moraaliperiaatteiden asettaman haasteen tasalla, jos palautat jatkuvasti mieleesi sen, että sinä olet tilivelvollinen Luojalle ja että sinun tulee aina varoa olemasta miellyttämättä häntä. Siksi hänen Sanansa sanookin meille, että ”Herran pelko on viisauden alku”. (Sananl. 9:10) Suuri apu on myös Jumalan sanan Raamatun lukeminen päivittäin. Se ei ole ainoastaan täynnä sellaisia erinomaisia neuvoja, joita edellä on mainittu, vaan se sisältää myös hyviä esimerkkejä, joita sinun sopii pyrkiä jäljittelemään.
Harkitse myös niitä palkintoja, jotka seuraavat moraaliperiaatteiden asettamaan haasteeseen vastaamisesta. Sinulla on puhdas omatunto ja itsekunnioitus, jotka tulevat, kun saat voiton kiusauksesta ja painostuksesta antaa periksi tai sovitella, kun annat mieluummin rakkauden ja vanhurskauden kuin itsekkäitten vaikuttimien hallita itseäsi. Jumalan sana tarjoaa niille myös iankaikkisen elämän toiveen, jotka saavat Jumalan hyväksynnän vastaamalla Hänen korkeitten moraaliperiaatteidensa asettamaan haasteeseen.