Ihmiskunnan parantaminen ihmeen välityksellä on käsillä

”TÄLLAISTA emme ole koskaan nähneet.” Näin sanoivat ihmiset, jotka itse näkivät, kun Jeesus paransi silmänräpäyksessä erään halvaantuneen miehen ihmeen välityksellä. (Markus 2:12.) Jeesus paransi myös sokeita, mykkiä ja rampoja, ja samoin tekivät hänen seuraajansa. Millä voimalla Jeesus teki sen? Mikä oli uskon osuus? Miten nämä ensimmäisen vuosisadan kokemukset valaisevat nykyistä uskolla parantamista? (Matteus 15:30, 31.)

”Sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi”

Nykyiset uskollaparantajat lainaavat mielellään sanoja, jotka Jeesus lausui eräälle 12 vuotta verenvuotoa poteneelle naiselle, joka tuli hänen luokseen parannettavaksi: ”Sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi.” (Luukas 8:43–48.) Osoittivatko Jeesuksen sanat, että naisen paraneminen riippui hänen uskostaan? Oliko tämä esimerkki nykyään harjoitettavasta ”uskolla parantamisesta”?

Kun luemme huolellisesti Raamatun kertomusta, huomaamme, etteivät Jeesus ja hänen opetuslapsensa useimmiten vaatineet sairaita julistamaan uskoaan ennen kuin heidät parannettiin. Edellä mainittu nainen tuli paikalle ja, ennen kuin hän oli sanonut Jeesukselle sanaakaan, hän kosketti takaapäin hiljaa hänen vaatettaan, ja ”samassa hänen verenvuotonsa tyrehtyi”. Erään toisen kerran Jeesus paransi miehen, joka oli häntä pidättämään tulleiden miesten joukossa. Jeesus jopa paransi miehen, jolla ei ollut mitään käsitystä siitä, kuka hän oli. (Luukas 22:50, 51; Johannes 5:5–9, 13; 9:24–34.)

Mikä sitten oli uskon osuus? Kun Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat Tyroksen ja Sidonin alueella, paikalle tuli foinikialainen nainen, joka huusi: ”Ole minulle armollinen, Herra, Daavidin Poika. Demoni on pahoin riivannut tyttäreni.” Kuvittele, miten epätoivoinen hän oli pyytäessään hartaasti: ”Herra, auta minua!” Syvää sääliä tuntien Jeesus vastasi: ”Oi nainen, suuri on sinun uskosi; tapahtukoon sinulle niin kuin tahdot.” Ja hänen tyttärensä parani ”sillä hetkellä”. (Matteus 15:21–28.) Usko oli selvästikin mukana kuvassa, mutta kenen usko? Huomaa, että Jeesus ylisti äidin, ei sairaan lapsen, uskoa. Ja mihin nainen uskoi? Puhuttelemalla Jeesusta ”Herraksi, Daavidin Pojaksi”, hän tunnusti julkisesti, että Jeesus oli luvattu Messias. Se ei ollut pelkästään ilmaus uskosta Jumalaan tai parantajan voimaan. Kun Jeesus sanoi: ”Sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi”, hän tarkoitti, että jos hädänalaiset ihmiset eivät olisi uskoneet hänen olevan Messias, he eivät olisi tulleet hänen luokseen parannettaviksi.

Voimme näistä Raamatun esimerkeistä havaita, että Jeesuksen parannusteot olivat aivan erilaisia kuin ne, joita nykyään yleensä nähdään tai väitetään tapahtuvan. Ihmisjoukossa ei ilmaistu voimakkaita tunteita – siellä ei esimerkiksi huudettu, hoettu joitakin lauseita, vaikeroitu eikä pyörtyilty – eikä Jeesus puolestaan ollut dramaattisen kiihkon vallassa. Lisäksi Jeesus ei koskaan epäonnistunut parantaessaan heikkoja ja esittänyt tekosyyksi sitä, että heiltä puuttui uskoa tai ettei heidän lahjoituksensa olisi ollut riittävän avokätinen.

Parannustekoja Jumalan voimalla

Miten Jeesus ja hänen opetuslapsensa paransivat? ”Jehovan voimaa oli hänen saatavillaan parantamiseen”, vastaa Raamattu (Luukas 5:17). Luukkaan 9:43:ssa kerrotaan, että erään parannusteon jälkeen ”he kaikki olivat perin pohjin hämmästyneitä Jumalan majesteettisen voiman johdosta”. Kuten oli sopivaa, Jeesus ei kohdistanut huomiota itseensä parantajana. Kerran hän sanoi eräälle demonien vallasta vapauttamalleen miehelle: ”Mene kotiin omaistesi luo ja kerro heille kaikki, mitä Jehova on sinulle tehnyt ja mitä armoa hän osoitti sinulle.” (Markus 5:19.)

Koska Jeesus ja apostolit paransivat Jumalan voimalla, voidaan helposti ymmärtää, miksei parannettavalta vaadittu aina uskoa, jotta hän olisi parantunut. Mutta parantajalla oli oltava vahva usko. Niinpä kun Jeesuksen seuraajat eivät pystyneet ajamaan ulos erästä erityisen voimakasta demonia, Jeesus selitti heille syyn siihen: ”Vähäisen uskonne vuoksi.” (Matteus 17:20.)

Ihmeparannusten tarkoitus

Vaikka Jeesus paransi monia sairaita läpi maanpäällisen palveluksensa, se ei ollut hänen palveluksensa ensisijainen tavoite. Hänen ihmeparannuksensa – joihin hän ei koskaan liittänyt maksu- tai lahjoituspyyntöjä – olivat toissijaisia hänen päätehtävänsä rinnalla: hän ”saarnasi valtakunnan hyvää uutista” (Matteus 9:35). Kerrotaan, että erään kerran ”hän otti ihmiset ystävällisesti vastaan ja alkoi puhua heille Jumalan valtakunnasta, ja hän paransi ne, jotka parannusta tarvitsivat” (Luukas 9:11). Evankeliumikertomuksissa Jeesusta kutsutaan usein ”Opettajaksi” mutta ei koskaan ”Parantajaksi”.

Miksi Jeesus sitten paransi ihmisiä ihmeen välityksellä? Tarkoitus oli pääasiassa vahvistaa se, että hän oli luvattu Messias. Epäoikeudenmukaisen vangitsemisensa jälkeen Johannes Kastaja halusi varmistua siitä, että hän oli saattanut loppuun sen, mitä Jumala oli lähettänyt hänet tekemään. Hän lähetti omat opetuslapsensa kysymään Jeesukselta: ”Oletko sinä se Tuleva, vai pitääkö meidän odottaa jotakuta toista?” Huomaa, mitä Jeesus sanoi Johanneksen opetuslapsille: ”Lähtekää matkaan ja kertokaa Johannekselle, mitä kuulette ja näette: sokeat näkevät jälleen ja rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, ja kuolleita herätetään ja köyhille julistetaan hyvää uutista.” (Matteus 11:2–5.)

Jeesuksen parannusteot ja myös muut ihmeet, joista kerrotaan evankeliumeissa, vahvistivat pitävästi sen, että hän oli ”se Tuleva”, luvattu Messias. Kenenkään ei tarvinnut ”odottaa jotakuta toista”.

Ihmeparannuksia nykyään?

Pitäisikö meidän sitten odottaa, että Jumala osoittaa voimansa nykyään parannustekojen välityksellä? Ei. Niillä ihmeteoilla, jotka Jeesus teki Jumalan voimalla, hän oli vahvistanut kiistattomasti olevansa Jumalan lupaama Messias. Jeesuksen mahtavat teot on merkitty muistiin Raamattuun kaikkien luettavaksi. Jumalan ei tarvitse todistaa voimaansa toistamalla tällaisia tekoja jokaisen sukupolven aikana.

On kiinnostavaa, että parannusteot ja muut ihmeet vakuuttivat ihmisiä vain jossain määrin. Jotkut Jeesuksen ihmeiden silminnäkijöistäkään eivät uskoneet, että hänellä oli taivaallisen Isänsä tuki. ”Vaikka hän oli tehnyt niin monia tunnusmerkkejä heidän edessään, he eivät uskoneet häneen.” (Johannes 12:37.) Siitä syystä tarkasteltuaan erilaisia ihmelahjoja – profetoimista, kielillä puhumista, parantamista ja niin edelleen – joita Jumala oli antanut ensimmäisen vuosisadan kristillisen seurakunnan eri jäsenille, apostoli Paavali sanoi henkeytettynä: ”Mikäli on profetoimislahjoja, ne tulevat poistumaan; mikäli on kieliä, ne tulevat lakkaamaan; mikäli on tietoa, se tulee poistumaan. Sillä meillä on osittainen tieto, ja me profetoimme osittaisesti, mutta kun saapuu se, mikä on täydellistä, niin poistuu se, mikä on osittaista.” (1. Korinttilaisille 12:28–31; 13:8–10.)

Usko Jumalaan on tietenkin erittäin tärkeää meidän hyvinvointimme kannalta. Uskon perustaminen valheellisiin lupauksiin parantamisesta johtaa kuitenkin vain pettymykseen. Lisäksi Jeesus varoitti puhuessaan lopun ajasta: ”Vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnusmerkkejä ja ihmeitä eksyttääkseen siten, mikäli mahdollista, valitutkin.” (Matteus 24:24.) Puoskaroinnin ja petosten ohella kuvassa olisi mukana myös demonivoimia. Sen vuoksi meidän ei pitäisi yllättyä kuullessamme väitteitä joistakin selittämättömistä tapahtumista, eivätkä ne ole missään tapauksessa peruste aidolle uskolle Jumalaan.

Koska kukaan ei nykyään tee sellaisia parannustekoja kuin Jeesus teki, olemmeko me epäedullisessa asemassa? Emme suinkaan. Jeesuksen parantamat ihmiset saattoivat itse asiassa sairastua uudelleen. He kaikki vanhenivat ja kuolivat. Parantumisesta heille koitunut hyöty oli suhteellisen lyhytaikaista. Jeesuksen ihmeparannuksilla oli kuitenkin kauaskantoinen merkitys siinä mielessä, että ne olivat esikuva tulevista siunauksista.

Tämän vuoksi aiemmin mainitut Alexandre ja Benedita eivät enää Raamattua tutkittuaan pane luottamustaan nykyajan uskolla parantamiseen eivätkä spiritistisiin parannustekoihin. Samalla he ovat varmoja siitä, että ihmeparannukset eivät ole mennyttä historiaa. Miksi? He odottavat miljoonien eri puolilla maailmaa asuvien ihmisten tavoin niitä paranemiseen liittyviä siunauksia, joista saadaan nauttia Jumalan valtakunnan alaisuudessa (Matteus 6:10).

Ei enää sairautta eikä kuolemaa

Kuten olemme jo nähneet, Jeesuksen palveluksen päätavoite ei ollut parantaa sairaita ja tehdä muita ihmeitä. Sen sijaan hänen päätyönsä oli Jumalan valtakunnan hyvän uutisen saarnaaminen (Matteus 9:35; Luukas 4:43; 8:1). Tämä Valtakunta on se välikappale, jota Jumala käyttää parantaakseen ihmiskunnan ihmeen välityksellä ja tehdäkseen tyhjäksi kaiken sen vahingon, jonka synti ja epätäydellisyys ovat tuottaneet ihmisperheelle. Milloin ja miten hän toteuttaa tämän kaiken?

Jeesus Kristus katsoi vuosisatojen päähän antaessaan apostolilleen Johannekselle profeetallisen näyn: ”Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Kristuksensa valta!” (Ilmestys 12:10.) Kaikki todisteet osoittavat, että vuodesta 1914 lähtien Jumalan suuri vastustaja Saatana on ollut heitettynä alas maan läheisyyteen, ja Valtakunta todella toimii nyt! Jeesus on asetettu messiaanisen Valtakunnan Kuninkaaksi, ja hän on nyt valmis tekemään suuria muutoksia maan päällä.

Aivan lähitulevaisuudessa Jeesuksen taivaallinen hallitus hallitsee vanhurskasta, uutta ihmisyhteiskuntaa, todellisuudessa ”uutta maata” (2. Pietarin kirje 3:13). Millaiset olosuhteet silloin vallitsevat? Olemme saaneet siitä loistoisan ennakkovälähdyksen: ”Minä näin uuden taivaan ja uuden maan, sillä entinen taivas ja entinen maa olivat kadonneet – –. Ja hän [Jumala] pyyhkii pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa enää ole, eikä surua eikä valitushuutoa eikä kipua enää ole. Entiset ovat kadonneet.” (Ilmestys 21:1, 4.)

Osaatko kuvitella, millaista elämä tulee olemaan, kun ihmiskunnan parantuminen ihmeen välityksellä on todellisuutta? ”Yksikään siellä asuva ei sano: ’Minä olen sairas.’ Kansa, joka maassa asuu, on saanut erheensä anteeksi.” Jumala saa tosiaan aikaan sen, mihin uskollaparantajat eivät koskaan pystyisi. ”Hän nielee kuoleman iäksi.” Tosiaankin ”Suvereeni Herra Jehova pyyhkii kyyneleet kaikilta kasvoilta”. (Jesaja 25:8; 33:24.)

[Kuva s. 7]

Jumalan valtakunnan alaisuudessa ihmiskunta parannetaan ihmeen välityksellä