Osaisiko sinun lapsesi tehdä kypsän ratkaisun?
1. Millaisen kannan todistajanuoret ovat omaksuneet, kun on ollut kyse veren käytöstä? Kerro esimerkki.
1 Osaisiko sinun lapsesi tehdä kypsän ratkaisun, kun on kyse verensiirrosta? Kuten Vartiotornin 15.6.1991 kirjoituksessa ”Vaella Jehovan opettamana” osoitettiin, monien Jehovan todistajien lasten on täytynyt omaksua luja kanta ja osoittaa, että heidän tottelevaisuutensa verta koskevalle Jumalan laille on yhtä tärkeää heille kuin heidän vanhemmilleenkin. Voitaisiinko samaa odottaa sinun alaikäisiltä lapsiltasi?
2. Millaista periaatetta muuan tuomioistuin sovelsi erään sellaisen alaikäisen tapauksessa, joka kieltäytyi verensiirroista? Mitä tämä opettaa kristityille vanhemmille ja heidän alaikäisille lapsilleen?
2 Mitä laki sanoo? Yhdysvalloissa Illinoisin osavaltion korkein oikeus on ylin oikeusaste, joka on käsitellyt kypsän alaikäisen oikeutta kieltäytyä verensiirroista. Erään 17-vuotiaan sisaren tapauksessa oikeus teki seuraavanlaisen päätöksen: ”Jos todistusaineisto puhuu selvästi ja vakuuttavasti sen puolesta, että alaikäinen on riittävän kypsä ymmärtämään menettelynsä seuraukset, ja että – – [hänen arvostelukykynsä] on aikuisen tasolla, kypsää alaikäistä koskeva periaate suo hänelle oikeuskäytäntöön perustuvan oikeuden suostua tai olla suostumatta lääkärinhoitoon.” Niinpä kun on ratkaistava, onko lapsi riittävän kypsä tekemään oman päätöksensä, lääkärit tai viranomaiset voivat haastatella nuorta kuullakseen häneltä itseltään, miksi hän ei suostu ottamaan verta. Myös Suomessa laki kehottaa ottamaan huomioon kypsän alaikäisen mielipiteen huoltajuus- tai hoitoratkaisuissa. Nuoren on tajuttava tilansa vakavuus ja eri hoitovaihtoehtojen mahdolliset seuraukset sekä ilmaistava selvästi ja lujasti oma uskonnollinen näkemyksensä verta koskevasta Jumalan laista.
3. Mitä kysymyksiä vanhempien tulisi pohtia vakavasti ja miksi?
3 Mitä sinun lapsesi sanoisi? Kykeneekö sinun lapsesi ilmaisemaan kantansa, kun on kyse verta koskevasta Jumalan laista? Uskooko hän koko sydämestään, että käsky karttaa verta on Jumalan antama? (Apt. 15:29; 21:25.) Osaako hän perustella näkemyksensä Raamatun avulla? Puolustaisiko hän rohkeasti verta koskevaa vakaata päätöstään, jopa ilman vanhempiaan, jos lääkärit arvelisivat hänen olevan hengenvaarassa? Koska ”aika ja sattuma kohtaavat – – kaikkia”, miten te vanhemmat voitte valmistaa lapsianne kohtaamaan minkä tahansa odottamattoman tilanteen, joka saattaa koetella heidän nuhteettomuuttaan? (Saarn. 9:11; Ef. 6:4.)
4, 5. a) Mikä velvollisuus vanhemmilla on, ja miten he voivat täyttää sen? b) Mitä apuvälineitä vanhemmille on tarjolla?
4 Mitä te vanhemmat voitte tehdä? Teillä vanhemmilla on velvollisuus opettaa lapsillenne Jumalan näkemys verestä (2. Tim. 3:14, 15). Selkeä selitys on Puhu perustellen -kirjan sivuilla 405–408. Tutkikaa se huolellisesti perheenä. Harjoitelkaa lastenne kanssa, miten he voivat selittää uskonkäsityksiään ja perustella ne, ja käyttäkää apuna sivuilla 409–411 otsikon ”Joku voi sanoa” alla olevaa aineistoa (1. Piet. 3:15). Lisää verikysymystä koskevaa opettavaa aineistoa on kirjasessa Miten veri voi pelastaa elämäsi? ja Vartiotornissa 15.6.2004 sivuilla 14–24. Myös videot Hoito ilman verensiirtoja – potilaan tarpeet ja oikeudet ja Ei verta – lääketiede vastaa haasteeseen sisältävät vakuuttavia todisteita verettömän lääketieteellisen hoidon järkevyydestä ja tehokkuudesta. Onko teidän perheenne katsonut nämä videoesitykset äskettäin ja keskustellut niistä?
5 Auttakaa lapsianne, niin että he voisivat ”koettelemalla todeta Jumalan hyvän ja otollisen ja täydellisen tahdon” verta koskevassa kysymyksessä. Siten he voivat tehdä kypsän ratkaisun, jolla on Jehovan siunaus. (Room. 12:2.)