MATO

(hepr. tō·le·ʽahʹ tai tō·laʹʽat).

Matelemalla liikkuvia raajattomia pieniä lankamaisia eläimiä, joilla on tavallisesti pehmeä vartalo. Raamatussa ”mato” näyttää usein tarkoittavan hyönteisten toukka-astetta, toukkaa (2Mo 16:20, 24; Jes 14:11; 66:24). Toisinaan ei tarkoiteta toukkia vaan kasvillisuutta syöviä matoja (5Mo 28:39; Jn 4:7). (Ks. TOUKKA.)

Sanaa ”mato” käytetään myös kuvaannollisesti. Bildad sanoi väheksyvästi ihmistä madoksi (Job 25:6), ja ihmisten ennustettiin häpäisevän ja halveksivan Messiasta kuin matoa (Ps 22:6). Jehova Jumala sanoi Israelin olevan mato, alhainen ja avuton luontokappale, joka näyttää olevan kenen tahansa ohikulkijan armoilla. Mutta Jehova vakuutti israelilaisille, että hän auttaisi heitä, ja hän rohkaisi heitä olemaan pelottomia. (Jes 41:14.)