Yehowa kandɩyɩ mɔ-yɔɔ mbʋ pʋyɔɔ yɔ manta-ɩ liu

MBƲ PƖSƖNƖ-M NƐ MANTƖLƖ YEHOWA NƐ MANTAA-Ɩ LIU YƆ

Palʋlɩ-m pɩnaɣ 1948 taa Naajeeriya hadɛ kiŋ wɩsɩ ɖɩɖʋyɛ tɛtʋ cikpetu natʋyʋ taa. Alɩwaatʋ ndʋ, man-caa neu Moustapha nɛ man-ɖalʋ Wahabi paaha pa-tɩ nɛ pamɩyɩsɩ-wɛ lɩm nɛ papɩsɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa. Maawɛnɩ pɩnzɩ 9 lɛ man-caa sɩba. Pɩɩkɔnɩ-m laŋwɛɛkɩyɛ kpem. Wahabi heyi-m se ɖɩkaɣ tasʋʋ naʋ ɖa-caa sɩɖaa femtu wiye. Tɔm ndʋ, tɩɩhɛzɩ ma-laŋɩyɛ nɛ tiseɣti-m nɛ manpaɣzɩ Bibl kpɛlɩkʋʋ. Maha man-tɩ nɛ pamɩyɩsɩ-m lɩm pɩnaɣ 1963 taa. Man-ɖalaa 2 lalaa nɛ me-neu abalɩñɩnʋ paaha pa-tɩ ɖɔɖɔ nɛ pamɩyɩsɩ-wɛ lɩm.

Pɩnaɣ 1965 taa, mowobi man-ɖalʋ Wilson cɔlɔ Laagɔɔsɩ. Peeɖe mankatɩ paa ɖooye nʋmɔʋ lɩzɩyaa Igbobi ɛgbɛyɛ taa nɛ pɩha-m taa leleŋ siŋŋ. Taa leleŋ weyi ɩ-taa paawɛɛ yɔ nɛ kpekpeka ŋga paawɛna yɔ, piseɣti-m nɛ ma ɖɔɖɔ manpɩsɩ paa ɖooye nʋmɔʋ lɩzɩyʋ janvier 1968 taa.

Koobu Albert Olugbebi lakaɣ tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ. Ɛɛya ŋgee kediɣzaɣ nakɛyɛ se ɛyɔɔdɩnɩ ɖa piya evelisi, nɛ eheyi-ɖʋ se pɩpɔzʋʋ nʋmɔʋ lɩzɩyaa kiya Naajeeriya hayo kiŋ hɔɔlʋʋ taa. Menɖiɣni tɔzʋʋ se koobu Olugbebi heyi-ɖʋ nɛ kpekpeka se: «Ɩkɛ piya evelisi, nɛ ɩpɩzɩɣ nɛ ɩkpaɣ mɩ-alɩwaatʋ nɛ mi-ɖoŋ nɛ ɩlabɩnɩ Yehowa tʋmɩyɛ. Tʋmɩyɛ sakɩyɛ wɛ peeɖe se ɩlakɩ!» Maasɔɔlɩ siŋŋ se mamaɣzɩnɩ nayʋ Izaayii tɩ laʋ lɩmaɣza, pʋyɔɔ mañɩɣ niye takayaɣ taa se manpɩsɩ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ kiya.—Iza. 6:8.

Mai 1968 taa, paha-m waɖɛ se mɛnkɛ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ kiya Naajeeriya hayo kiŋ tɛtʋ ndʋ payaɣ se Kano yɔ tɩ-taa. Alɩwaatʋ ndʋ lɛ, paawɛɛ nɛ palakɩ you Biyafraa egeetiye taa, nɛ kɩpaɣzɩ pɩnaɣ 1967 nɛ kɩtɛ pɩnaɣ 1970 taa. You ŋgʋ kɩkɔnɩ kʋñɔmɩŋ sakɩyɛ nɛ pakʋ ɛyaa sakɩyɛ Naajeeriya hayo kiŋ hɔɔlʋʋ taa, nɛ pʋwayɩ lɛ, kɩyɛlɩ nɛ kɩtalɩ Naajeeriya wɩsɩ ɖɩlɩyɛ hɔɔlʋʋ taa. Koobu nɔɔyʋ kaañaɣ pana se ɛkpa-m nɛ mantaawolo, mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɛtaasɔɔlɩ se kaɖɛ naɖɩyɛ ɛtalɩ-m. Ɛlɛ meheyi-i se: «Ŋlabaɣ lɛ se ŋmaɣzɩɣ mɔ-yɔɔ. Paa mbʋ yɔ, ye Yehowa ɛsɔɔlaa se mɛnsɛɛ-ɩ peeɖe yɔ, maapɩtɩɣ se ɛkaɣ wɛʋ mɔn-cɔlɔ.»

MANTA YEHOWA LIU ÐENÐE YOU KAAWƐƐKƖ WONDU SIŊŊ YƆ

Kano wɛtʋ kaawɛɛkɩ siŋŋ. You kaawɛɛkɩ tɛtʋ sɔsɔtʋ ndʋ kpem. Alɩwaatʋ ndʋ ɖɩlɩɣ tɔm susuu yɔ, nabʋyʋ taa ɖɩnaɣ ɛyaa mba pakʋ-wɛ you taa yɔ po-tomnasɩ. Agbaa sakɩyɛ kaawɛnɩ Kano tɛtʋ taa, paa mbʋ yɔ koobiya sakɩyɛ sewa. Koobiya mba pɩɩkazaa yɔ, patɩtalɩ 15 nɛ sɔɔndʋ kpaɣaɣ-wɛ nɛ piitibi-wɛ yɔɔɔ. Koobiya mba, pa-taa kaalabɩ leleŋ siŋŋ alɩwaatʋ ndʋ ɖa nʋmɔʋ lɩzɩyaa kiya ɖɩɩtalɩ peeɖe yɔ; ɖɩɩkpɛndɩ 6. Ðɩɩkpazɩ koobiya ɖoŋ nɛ pɩhɛzɩ pa-laŋa. Ðɩsɩnɩ-wɛ nɛ paɖaɣnɩ paɣzʋʋ fezuu taa tʋma nɛ paɖaɣnɩ paɣzʋʋ ɖɔɖɔ tiyinuu pɔ-tɔm susuu akɔnta ɛgbɛyɛ piliŋa nɛ pɔpɔzɩ se ketiyini-wɛ takayɩsɩ.

Ða nʋmɔʋ lɩzɩyaa kiya ɖɩpaɣzɩ kpɛlɩkʋʋ Aʋsaa kʋnʋŋ. Ɛyaa nɩɣaɣ Kewiyaɣ tɔm pa-maɣmaɣ pa-kʋnʋŋ taa lɛ, pa-taa sakɩyɛ welisaɣni-ɖʋ. Paa mbʋ yɔ, Ɛsɔ sɛtʋ ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩɩkɩlɩ tɔyʋʋ Kano tɛtʋ taa yɔ, ɖɩ-taa mba taasɔɔlɩ ɖɔ-tɔm susuu tʋmɩyɛ; pʋyɔɔ lɛ pɩɩwɛɛ se ɖɩtɩlɩ labʋ. Kɩyakʋ nakʋyʋ abalʋ nɔɔyʋ kaakpɛ sɩɣa nɛ ɛɖʋ ma nɛ man-taabalʋ ɖa-wayɩ. Ɛlɛ mbʋ piyeba nɛ etihiɣ-ɖʋ yɔ lɛ se ɖiisewa nɛ pɩkpaɖɩ-ɩ. Paa kala kaawɛɛ kɔyɔ, Yehowa yeba nɛ ‘ɖɩwɛɛ pɛɛyɛ taa’ nɛ tɔm susuyaa paɣzɩ huuu. (Keɣ. 4:8) Sɔnɔ, agbaa 11 wɛnɩ Kano nɛ tɔm susuyaa cɛzɩ 500.

PAKAÐƖNƖ-ÐƲ NIZƐƐRƖ ƐJAÐƐ TAA

Ðiwobi Kano nɛ pɩla fenasɩ pazɩ pʋwayɩ, août 1968 taa lɛ, petiyini ma nɛ nʋmɔʋ lɩzɩyaa kiya lalaa 2 Nizɛɛrɩ tɛtʋ sɔsɔtʋ ndʋ payaɣ se Ñamɛɛ yɔ tɩ-taa. Ðɩtalɩ peeɖe lɛ, ɖiɖiɣzini kpaagbaa se Nizɛɛrɩ kɛ Afrika wɩsɩ ɖɩɖʋyɛ taa ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa soŋaɣ wɛɛ pɩfɛyɩ yɔɔdʋʋ yɔ. Pɩtasɩna se ɖɩwɛɛ nɛ ɖɩlʋkɩnɩ soŋaɣ lɛ, pɩɩwɛɛ ɖɔɖɔ se ɖɩkpɛlɩkɩ fransɩɩ kʋnʋŋ; ŋgʋ komina lakɩnɩ tʋmɩyɛ. Paa kala ana aawɛɛ yɔ, ɖɩɩta Yehowa liu nɛ ɖa nɛ tɔm susuyaa pazɩ mba paawɛ Ñamɛɛ tɛtʋ taa yɔ ɖɩpaɣzɩ tɔm susuu. Pitileɖi lɛ, mba payɩ paawɛ Ñamɛɛ tɛtʋ taa nɛ pasɩm kalʋʋ yɔ, ɖɩha pa-taa hɔɔlʋʋ sɔsɔʋ Bibl kpɛlɩkʋʋ takayaɣ ŋga payaɣ se La vérité qui conduit à la vie éternelle yɔ. Halɩ ɛyaa kɔŋaɣ nɛ pɔpɔzʋʋ-ɖʋ se ɖɩha-wɛ takayaɣ ŋga.

Pitileɖi lɛ, ɖiɖiɣzina se komina ñʋndɩnaa tɩsɔɔlɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa tɔm. Ðiikpeɣli juillet 1969 taa se ɖɩla egeetiye kigbeɣluu kajalaɣ ñɩŋgʋ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa; ɛyaa mba paakɔm kigbeɣluu ŋgʋ yɔ, paakpɛndɩ 20 mbʋ yɔ. Pɩɩwɛɛ se pamɩyɩsɩ ɛyaa 2 lɩm. Ɛlɛ kigbeɣluu kajalaɣ kɩyakʋ wiye, polisinaa kɔma nɛ pasɩnzɩ ɖʋtʋ. Pakpa nʋmɔʋ lɩzɩyaa kiya nɛ egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ nɛ powoni-wɛ polisinaa tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ. Pɔpɔzɩ-ɖʋ tɔm nɛ pɩtɛ lɛ, peheyi-ɖʋ se tɛʋ efema lɛ ɖɩtasɩ pɩsʋʋ pɔ-cɔlɔ. Ðiɖiɣzinaa se komina ñʋndɩnaa pɩzɩɣ nɛ pɔkɔnɩ ñaɖʋʋ, pʋyɔɔ ɖɩlabɩ ɖʋtʋ nɛ pɔyɔɔdɩ lɩm mɩyɩsʋʋ tɔm yɔɔdʋʋ ɖɩɣa nakɛyɛ taa nɛ pamɩyɩsɩ mba paha pa-tɩ yɔ lɩm pɔɔ nakɛyɛ taa mɛsaɣ tɛɛ.

Pɩlabɩ kpɩtaŋ pazɩ pʋwayɩ lɛ, komina heyi ma nɛ nʋmɔʋ lɩzɩyaa kiya 5 lalaa se ɖɩlɩɩ Nizɛɛrɩ ɛjaɖɛ taa. Paha-ɖʋ kɩyakɩŋ 2 se ɖɩlɩɩ ɛjaɖɛ taa, nɛ pɩɩwɛɛ se ɖa-maɣmaɣ ɖɩñɩnɩnɩ nʋmɔʋ ŋgʋ kɩ-yɔɔ ɖɩtɩŋna nɛ ɖɩlɩɩ yɔ. Ðɩɩɖɔm pa-paɣtʋ yɔɔ nɛ ɖɩlɩɩ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa nɛ ɖiwolo Naajeeriya ɛgbɛyɛ piliŋa taa kpaagbaa. Ðɩtalɩ peeɖe lɛ, paɖʋ-ɖʋ tʋma kɩfana.

Paatiyini-m Naajeeriya tɛtʋ cikpetu ndʋ payaɣ se Orisunbare yɔ tɩ-taa. Ma nɛ tɔm susuyaa nabɛyɛ pazɩ ɖiisusi tɔm nɛ ɖɩkpɛlɩkɩnɩ ɛyaa Bibl peeɖe nɛ pɩha-m taa leleŋ. Ɛlɛ pɩlabɩ fenasɩ 6 pʋwayɩ lɛ, ɛgbɛyɛ piliŋa heyi-m se men-ɖeke manpɩsɩ Nizɛɛrɩ ɛjaɖɛ taa. Kajalaɣ taa lɛ, pɩɩɖɩɣzɩ-m nɛ sɔɔndʋ kpaɣaɣ-m ɖɔɖɔ, ɛlɛ maasɔɔlɩ kpem se manɖaɣnɩ naʋ Nizɛɛrɩ koobiya!

Manpɩsɩ Ñamɛɛ tɛtʋ taa. Mantalaa nɛ tɛʋ fe lɛ, Naajeeriya tadɩyɛ laɖʋ sɔsɔ nɔɔyʋ ɖiɣzina se mɛnkɛ Yehowa Aseɣɖe Tʋ nɛ ɛpaɣzɩ tɔm sakɩyɛ pɔzʋʋ Bibl yɔɔ. Ma nɛ ɩ ɖɩkpɛlɩkaa, nɛ pʋwayɩ lɛ eyele sɩgaa ñɔʋ nɛ sʋlʋm kpaŋʋʋ nɛ ɛha ɛ-tɩ nɛ pamɩyɩsɩ-ɩ lɩm. Man-taa kaalabɩ leleŋ se ma nɛ koobiya ɖiisusi tɔm Nizɛɛrɩ hɔɔlɩŋ ndɩ ndɩ taa. Man-taa kaalabɩ leleŋ ɖɔɖɔ se mana ɛzɩma ɛyaa kaawɛɛ nɛ pamʋʋ toovenim tɔm pɩnzɩ kaawɛɛ nɛ sɩɖɛɣ lɛ. Alɩwaatʋ ndʋ mancalɩ wobu ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa yɔ, Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa 31 kaawɛnɩ peeɖe; ɛlɛ alɩwaatʋ ndʋ mɛnɖɛɣaɣ yɔ, paakpɛndɩ 69.

«ÐƖƖSƖŊ TƆM SAKƖYƐ ƐZƖMA KEWIYAƔ TƲMƖYƐ ÐƆŊ KIINEE ƐJAÐƐ TAA YƆ PƖ-YƆƆ»

Manpɩsɩ Naajeeriya ɛjaɖɛ taa décembre 1977 taa se mamʋ falɩsʋʋ nabʋyʋ. Pafalɩsɩ-m kpɩtaŋ 3 nɛ pɩtɛ lɛ, Ɛgbɛyɛ piliŋa kɔɔmiite tʋmɩyɛ kpɛndɩyʋ Malcolm Vigo cɛlɩ-m takayaɣ nakɛyɛ se mankalɩ, kalɩnɩ Siyeeraa Leyɔɔnɩ ɛgbɛyɛ piliŋa taa. Siyeeraa Leyɔɔnɩ koobiya ñɩnaɣ koobu abalɩñɩnʋ nɔɔyʋ se ɛkɛ egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ Kiinee ɛjaɖɛ taa. Pɩwɛɛ se koobu ɛnʋ ɛkɛ ɛɖanɛ nɛ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ nɛ ɛwɛɛnɩ tɔnʋʋ taa alaafɩya camɩyɛ nɛ ɛyɔɔdʋʋ aŋglɛɛ nɛ fransɩɩ kʋnʋmɩŋ. Koobu Vigo heyi-m se pɛwɛɛ nɛ pafalɩsɩɣ-m se mowolo nɛ mala tʋmɩyɛ nɖɩ. Eyeba nɛ manɩɩ pɩ-taa kpayɩ kpayɩ se tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩfɛyɩ kɛlɛʋ. Ɛtasɩ-m lɔŋ se: «Maɣzɩ camɩyɛ pʋcɔ nɛ ŋtisi.» Peeɖe moncosi-i kpaagbaa se: «Yehowa tiyiɣni-m, pʋyɔɔ lɛ mankaɣ wobu.»

Mowobi Siyeeraa Leyɔɔnɩ nɛ mankatɩ ɛgbɛyɛ piliŋa taa koobiya. Ɛgbɛyɛ piliŋa kɔɔmiite taa koobu nɔɔyʋ heyi-m se: «Ðɩɩsɩŋ tɔm sakɩyɛ ɛzɩma Kewiyaɣ tʋmɩyɛ ɖɔŋ Kiinee ɛjaɖɛ taa yɔ pɩ-yɔɔ.» Siyeeraa Leyɔɔnɩ ɛgbɛyɛ piliŋa cɔŋnaɣnɩ tɔm susuu tʋmɩyɛ yɔɔ Kiinee ɛjaɖɛ taa, paa mbʋ yɔ pɩɩwɛ-kɛ kaɖɛ se kɔyɔɔdɩnɩ peeɖe koobiya mbʋ pʋyɔɔ yɔ politiki kɔnɩ ñam ñam lakasɩ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa. Ɛgbɛyɛ piliŋa kaañaɣ pana tam sakɩyɛ se ketiyini koobu nɔɔyʋ Kiinee nɛ ekilimi koobiya yɔɔ peeɖe, ɛlɛ pɩtɩcɔ. Pʋyɔɔ peheyi-m se mowolo Kiinee tɛtʋ sɔsɔtʋ Koonaakrii taa nɛ mɔnpɔzɩ komina nɛ mana se kɩpɩzɩɣ nɛ kɩha-m nʋmɔʋ nɛ mancaɣ peeɖe na.

Mantalɩ Koonaakrii lɛ, mowolo Naajeeriya ɛjaɖɛ lone taa caɣyʋ tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ nɛ mɔyɔɔdɩnɩ ɛjaɖɛ lone taa caɣyʋ. Meheyi-i se mɔnsɔɔlaa se monsusi tɔm Kiinee ɛjaɖɛ taa. Peeɖe eseɣti-m se mantaacaɣ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa, mbʋ pʋyɔɔ yɔ papɩzɩɣ nɛ pakpa-m yaa pɩpɩzɩɣ nɛ pɩkɔnɩ-m kaɖɛ. Eheyi-m se: «Pɩsɩ Naajeeriya nɛ ŋsusi tɔm peeɖe;» ɛlɛ moncosi-i se: «Me-liu wɛɛ kpem se mancaɣ cɩnɛ.» Peeɖe ɛma takayaɣ Kiinee minisi weyi ɛcɔŋnɩ ɛjaɖɛ taa ɖiɣ ɖiɣ caɣʋ ɖeɖe yɔ se ɛlɛ ɛsɩnɩ-m, nɛ minisi ɛnʋ ɛmʋ-m camɩyɛ.

Pɩlabɩ alɩwaatʋ pazɩ pʋwayɩ lɛ, manpɩsɩ Siyeeraa Leyɔɔnɩ ɛgbɛyɛ piliŋa taa nɛ meheyi koobiya lɩmaɣzɩyɛ nɖɩ minisi kpaɣaa yɔ. Koobiya ma taa leleŋ kubusi alɩwaatʋ ndʋ pana ɛzɩma Yehowa wazɩ ma-nʋmɔʋ ɖɔm yɔɔ yɔ. Komina ha-m nʋmɔʋ se mancaɣ Kiinee ɛjaɖɛ taa.

Kpaɣnɩ pɩnaɣ 1978 nɛ piwolo 1989 lɛ, malabɩ egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ Kiinee ɛjaɖɛ taa nɛ Siyeeraa Leyɔɔnɩ ɛjaɖɛ taa nɛ mɛnkɛ egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ sɩnɩyʋ Liibeeriya ɛjaɖɛ taa. Kiɖe tɛɛ lɛ, mɔntɔlaɣ kʋdɔŋ ɖoŋ ɖoŋ. Nabʋyʋ taa pɩtalaɣ-m mbʋ lona wena aposaa yɔ a-taa. Ɛlɛ koobiya lakaɣ mbʋ papɩzɩɣ yɔ nɛ powokini-m ɖɔkɔtɔ.

Alɩwaatʋ natʋyʋ pɔtʋ kʋdɔŋ kaakpa-m siŋŋ nɛ ɖalaa cɛyaɣ-m ɖɔɖɔ. Mɔ-yɔɔ kɔm nɛ pɩcɛ lɛ, manɩɩ se koobiya maɣzaɣ se mansɩkɩ, pʋyɔɔ lɛ pɛwɛɛ nɛ pamaɣzɩɣ se pana se le pakaɣ-m pim. Paa maakatɩ kala ana yɔ, mantɩmaɣzɩ wiɖiyi kpa se meyeki tʋma wena paɖʋ-m yɔ. Nɛ man-taa tɛma se Ɛsɔ ɖeke pɩzɩɣna nɛ ɛkandɩyɩ ɖɔ-yɔɔ camɩyɛ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ paa ɖɩsɩba yɔ ɛpɩzɩɣ nɛ efezi-ɖʋ.

MA NƐ MA-HALƲ ÐƖTA YEHOWA LIU

Pɩnaɣ 1988 taa, mankatɩ Dorcas, ɛɛkɛ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ weyi ɛsɔɔlɩ Yehowa pɩdɩɩfɛyɩ nɛ eluzuu ɛ-tɩ siŋŋ yɔ. Ma nɛ ɩ ɖɩɖɔkɩ nesi nɛ ɖɩkpɛndɩ nɛ ɖɩlakɩ egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ. Dorcas wɩlaa se ɛkɛ halʋ kʋsɔɔlʋ weyi ɛwɛnɩ tɩ laʋ lɩmaɣza yɔ. Ma nɛ ɩ ɖɩsɩɣlaɣ ɖo-wondu nɛ ɖɩɖɔŋ ɛzɩ kilomɛtawaa 25 mbʋ yɔ nɛ ɖiwoki agbaa ndɩ ndɩ taa. Ɛlɛ ɖiiwoki agbaa wena akɩlɩ posuu yɔ a-taa lɛ, paa lɔɔɖɩyɛ nɖɩ ɖɩtɩɩnawa yɔ ɖɩsʋʋ-ɖɩ nɛ ɖɩɖɔŋ habɛɛ wena a-yɔɔ nɛ ahɔya nɛ pɔŋ yɔ a-yɔɔ.

Dorcas wɛ abalɩtʋ kpem. Nabʋyʋ taa, ɖɩtɛzaɣ pɔsɩ nzɩ sɩ-taa ñɩŋ kaawɛɛ yɔ. Kɩyakʋ nakʋyʋ ɖɩɖɔŋaɣ nʋmɔʋ, nɛ nʋmɔʋ ŋgʋ kɩ-ɖɔm kpakaɣ kɩyakɩŋ 5. Nɛ pɩɩwɛɛ se ɖɩtɛzɩ pɔɔ nakɛyɛ, nɛ kondoloko ŋgʋ kɩ-yɔɔ pɩɩwɛɛ se ɖɩtɩŋ nɛ ɖɩtɛzɩ pɔɔ ŋga yɔ ɖasɩ palabɩnɩ-kʋ nɛ kɩɩtɔlaa. Pʋyɔɔ lɛ, pɩɩwɛɛ se ɖɩsʋʋ kpɩyʋʋ nɛ ɖɩtɛzɩnɩ pɔɔ ŋga. Dorcas lɩɣaɣnɩ kpɩyʋʋ taa lɛ, ɛtɔlɩ pɔɔ taa, ŋgʋ pɔɔ ŋga kaalimaa. Ða-taa nɔɔyʋ taasɩ lɩm yaʋ, nɛ ñɩŋ kaawɛ pɔɔ ŋga ka-taa. Taa leleŋ tɔm lɛ se evebiya nabɛyɛ kaatibi lɩm taa nɛ paya ɛ-ñʋʋ. Alɩwaatʋ natʋyʋ, ɖa-naalɛ ɖiɖozaɣ mbʋ pɩlabɩ puwiye yɔ pɩ-yɔɔ, ɛlɛ ɖiwobi pɩ-yɔɔ nɛ ɖɩla ɖa-tʋmɩyɛ.

Pɩnaɣ 1992 ɖɩbazɩyɛ taa, ɖiɖiɣzinaa se Dorcas nɛ hoɣa nɛ pɩɖɩɣzɩ-ɖʋ kpem. Ɛzɩ hoɣa ŋga kakaɣ yebu nɛ ɖiyele alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ na? Ðɩyɔɔdaa se: «Yehowa labɩ-ɖʋ kʋjɔʋ.» Pʋyɔɔ ɖɩkpaɣ lɩmaɣzɩyɛ se ɖɩyaɣ ɖɛ-pɛlɛ se Jahgift (Aŋglɛɛ taa lɛ, hɩɖɛ nɖɩ ɖɩ-tɔbʋʋ lɛ se: «Kʋjɔʋ ŋgʋ kɩlɩnɩ Yah cɔlɔ yɔ.») Ðɩlʋlɩ Jahgift nɛ pɩla pɩnzɩ 4 lɛ, ɖɩlʋlɩ e-neu Eric. Toovenim taa lɛ, ɖe-piya nzɩ sɩ-naalɛ sɩkɛnɩ kʋjɔŋ weyi ɩlɩnɩ Yehowa cɔlɔ yɔ. Jahgift labɩ tʋmɩyɛ tɔm ɖɛzʋʋ ɖɩɣa nakɛyɛ taa alɩwaatʋ natʋyʋ Koonaakrii tɛtʋ taa, nɛ Eric ñɛkɛ ɛgbɛyɛ taa tʋmlaɖʋ.

Paa Dorcas eyebi nʋmɔʋ lɩzʋʋ kiya tʋmɩyɛ yɔ, ewobi pɩ-yɔɔ nɛ ɛlakɩ paa ɖooye nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ halɩ pɩkpɛndɩnɩ alɩwaatʋ ndʋ ɛcɔŋnaɣ piya yɔɔ yɔ. Yehowa ɖʋ-m nesi nɛ mowolo pɩ-yɔɔ nɛ mala alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ. Ðe-piya paɣlaa lɛ, Dorcas ɖaɣnɩ pɩsʋʋ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ kiya. Lɛɛlɛɛyɔ ɖa-naalɛ ɖɩkɛ Ɛsɔtɔm tiyiyaa Koonaakrii tɛtʋ taa.

YEHOWA KANDƖYƖƔ ÐƆ-YƆƆ

Ðenɖe payɩ Yehowa tiyi-m yɔ mowobi peeɖe. Ðoŋ ɖoŋ lɛ, ma nɛ ma-halʋ ɖɩnaɣaɣ ɛzɩma Yehowa kandɩyaɣ ɖɔ-yɔɔ nɛ ɛwazɩɣ-ɖʋ yɔ. Ðɩta Yehowa liu nɛ ɖɩtɩtaa tomnaɣ yɔɔ ñɩm liu lɛ, piyeba nɛ ɖɩfɛɛ kala nɛ nɩɣzɛ sakɩyɛ. Mbʋ ma nɛ Dorcas ɖɩkatɩ ɖe-wezuu caɣʋ taa yɔ, pɩkpɛlɩkɩ-ɖʋ se «ɖa-ñʋʋ yabʋ tɛ Ɛsɔ» Yehowa cɔlɔ yɔɔ kandɩyʋʋ siŋŋ lɩɣna. (1 Kro. 16:35) Man-taa tɛma se pakaɣ mba payɩ pataɣ Yehowa liu yɔ pe-wezuu «hɔkʋʋ camɩyɛ wezuu huyuu ŋgʋ kɩwɛ [pɛ-Ɛsɔ] Yehowa cɔlɔ yɔ kɩ-taa.»—1 Sam. 25:29.