TAMACHTILIS 11
Maj timochikauakan kuali timouikaskej kemej kalyetouanij
1. ¿Toni uelis kinxelos kalyetouanij?
YOLPAKIJ kalyetouanij kampa nochin motasojtaj, moajsikamatij uan mochikauaj kuali mouikaskej. Tikchiaj ijkon xikonpano tejuatsin. Sayoj ke, tetayokoltij tikijtoskej ke tel miakej kalyetouanij amo ijkon kinpanoua uan kinxeloua miak taman. ¿Toni kinxeloua? Itech nejin tamachtilis tikitaskej eyi taman. Itech seki kalyetouanij amo nochin kipiaj sayoj se taneltokalis. Itech okseki, konemej xa nemij iuan inintakpatat oso inintakpanan. Itech okseki, kalyetouanij moxelouaj porin kitemouaj kiajsiskej toni ika moixpanoltiskej oso kinekij kipiaskej okachi miak taman. Kemej tikitaj, amo sayoj se taman tein kinxeloua kalyetouanij. ¿Keyej?
2. ¿Kani kitemouaj sekin maj kinyolmajxitikan, sayoj ke kani uelis kiajsiskej okachi kuali tayolmajxitilis?
2 Se taman yejua keniuj tikitaj teisa. Komo yekmelauj tiktemouaj tikajsikamatiskej toni kinemiliaj oksekin, xa okachi uelis tikmatiskej keniuj titapaleuiskej maj kuali timouikakan kemej kalyetouanij. Okse taman yejua kani tiktemouaj tayolmajxitilis. Miakej kichiuaj tein kinyolmajxitiaj akin iniuan tekitij, akin nemij kampa ika yejuan nemij, tein kijtouaj itech radio oso okseki taltikpakneminij. Sayoj ke sekin kitemouaj tein tayolmajxitia iTajtol Dios ika tein kipanotokej, uan satepan kichiuaj tein kijtoua. ¿Keniuj techpaleuis maj kuali timouikakan kemej kalyetouanij komo tikchiuaj nejin? (2 Timoteo 3:16, 17.)
KOMO TAKAT KIPIA OKSE TANELTOKALIS
Maj timochikauakan tikajsikamatiskej tonamik
3. 1) ¿Toni kijtoua Biblia komo tiknekij timonamiktiskej iuan akin kipia okse taneltokalis? 2) ¿Katiyejua tajkuilolmej itech Biblia tapaleuiaj keman sayoj semej namikuanij momachtia Biblia?
3 Biblia senkis kijtoua maj amo timonamiktikan iuan aksa akin kipia okse taneltokalis (Deuteronomio 7:3, 4; 1 Corintios 7:39). Sayoj ke, xa siuat peuak momachtia Biblia satepan ke monamiktijkaya uan inamik amo kinekik momachtis. ¿Toni uelis kichiuas siuat? Tein melauj, moneki kisentokas kichiuas tein motenkauak keman monamiktij (1 Corintios 7:10). Biblia kiyekijtoua ke namikuanij moneki nochipa senyetoskej uan kinyolmajxitia maj kiyektalikan kuejmolmej tein kipiaskej uan maj amo ijkon kikauakan (Efesios 5:28-31; Tito 2:4, 5). ¿Uan komo takat amo kikaua inamik maj kichiua tein momachtia itech Biblia? Takat xa kitemos maj amo youi nechikolmej uan maj amo kiteixmatilti kajkalpan tein momachtijtok. ¿Toni moneki kichiuas siuat?
4. ¿Keniuj uelis kinextis siuat ke kiajsikamati inamik akin kipia okse taneltokalis?
4 Yekinika uelis motajtanis: “¿Keyej ijkon tanemilia notakauj?” (Proverbios 16:20, 23). Komo takat amo senkis kiajsikamati tein kichiujtok inamik, xa ika motekipachos. Oso xa ichankauan kitelkuejmolouaj porin inamik amo kichiuaok seki taman tein yejuan kiitaj ke motelneki. Se takat kijtoj: “Nimomachiliaya noselti uan ke nechsenkaujka”. Nejin takat kinemiliaya ke taneltokalis kikuilijka inamik. Sayoj ke, amo kijtouaya ke iselti momachiliaya porin moueyinekia. Takat xa kineki kikakis maj inamik kiyekilui ke netasojtalis tein kipialia Jiova amo kichiua maj amo semi kitasojtaok yejua. No moneki maj siuat amo kisenkaua inamik.
5. ¿Itech toni moneki kinextis taixejekolis siuat akin inamik kipia okse taneltokalis?
5 Sayoj ke, onkak okse taman tein motelneki tein kipaleuis maj kinexti tamatilis. ITajtol Dios kiniluia siuamej: “Moneki ximotekauilikan ma namechyekanakan namoyokichuan. Uan nochi nijin kimonekiltia Totekotsin” (Colosenses 3:18). Nejin tajkuilol kinejmachtia siuat maj amo iselti moixyekana. Uan no, keman kijtoua “nochi nijin kimonekiltia Totekotsin”, kijtosneki ke siuat moneki mokauas maj inamik kiixyekana, sayoj ke no moneki kiitas maj amo kitapanauili itanauatiluan Dios. Moneki kinextis taixejekolis itech nejin ome taman.
6. ¿Toni tajkuilolmej itech Biblia moneki kielnamikis siuat akin kichiua kemej Cristo?
6 Akin kichiua kemej Cristo nochipa moneki yas nechikolmej uan kiteixmatiltis tein Biblia tamachtia, porin nejin motelneki itech taueyichiualis tein melauak (Romanos 10:9, 10, 14, TNM; Hebreos 10:24, 25). ¿Toni tikchiuaskiaj komo aksa techiluiskia maj amo tiktakamatikan se itanauatil Dios? Itatojtokakauan Jesucristo kijtojkej: “Tejuan semi moneki ke ma tiktakamatikan Totajtsin Dios uan ma amo achto tikintakamatikan in tagayot” (Hechos 5:29). Ininneskayo kinextij toni moneki tikchiuaskej itech miak taman tein tikpanouaj. ¿Techolinis netasojtalis tein tikpialiaj Jiova maj tikmakakan taueyichiualis tein sayoj yejuatsin kinamiki? Uan no, ¿kichiuas netasojtalis uan poujkaitalis tein tikpialiaj tonamik maj tiktemokan tikueyichiuaskej Jiova kemej tonamik kuali kiitas? (Mateo 4:10; 1 Juan 5:3.)
7. ¿Toni moneki kiixtalis siuat akin kichiua kemej Cristo?
7 Jesús kinextij ke nejin amo ueliskia mochiuas. Tanejmachtij ke kemej ininchankauan kiixnamikiskiaj taueyichiualis tein melauak, seki itekitikauan Jiova kimachiliskiaj kemej yeskia amo pouijok iniuan ininchankauan (Mateo 10:34-36). Yejua nejon kipanok se siuat akin nemi Japón. Inamik kitelixnamikik once xiujmej. Semi kitajyouiltij uan miakpa amo kikauak maj kalaki ichan. Sayoj ke siuat taxikoj, uan tokniuan itech nechikol no kipaleuijkej. Yejua kitataujtij Jiova uan semi kiyolchikauak tein kijtoua 1 Pedro 2:20. Nejin siuat akin kichiua kemej Cristo kimatia ke komo amo kikauaya Jiova, se tonal inamik no kitekitiliskia iuan. Uan yejua nejon panok.
8, 9. ¿Toni moneki kichiuas siuat tein tapaleuis maj inamik amo kilui ke amo kuali kichiua teisa?
8 Onkak miak taman kemej siuat uelis kipaleuis inamik maj kipata itanemilil. Kemej neskayot, komo takat amo kiyolpaktia taneltokalis tein kipia inamik, siuat moneki kiyekchiuas okseki taman uan ijkon inamik amo kipias keyej kiluis ke amo kuali kichiua teisa. Yejua ika, moneki tachipauas kalijtik, moyekchijchiuas, kinextilis inamik ke kitasojta uan motasojkamatis. Moneki amo kijijtos, ta moneki kipaleuis uan kinextilis ke mokaua maj kiixyekana. Amo no momakepa keman kimachilia ke kichiuilij tein amo kuali (1 Pedro 2:21, 23). Siuat kielnamiki ke tinochin titajtakouanij, uan yejua akin yekinika tajtani maj kitapojpolui komo motajtolteuiaj (Efesios 4:26).
9 Siuat moneki amo kikauas maj nechikolmej kitsakuilikan maj amo niman kichijchiua takual. Uelis yas tanojnotsatiuj kajkalpan keman inamik amo yetos kalijtik. Siuat akin kinextia tamatilis amo kiluia inamik toni tamachtia Biblia komo yejua amo kineki. Okachi kuali, kitakamati nejin tayolmajxitilis tein kitemakak Pedro, se itatojtokakauj Cristo: “Ximotekauilikan ma namechyekanakan namoyokichuan. Porin takan sekin namoyokichuan amo kitakamatij in Tajtoltsin de Dios, ijkuakon namejuan nantesiuauan nankintaneltoktiske namoyokichuan ika namochipaukanemilis uan amo monekis xikinnojnotstokan. Uan kuak [...] kitaske ke namejuan nanchipaukanemij uan ke nantatakamatinemij, ijkuakon yejuan kineltokaske in Tajtoltsin de Dios” (1 Pedro 3:1, 2). Siuamej akin kichiuaj kemej Cristo mochikauaj kinextiskej tein kuali tein kitemaka iespíritu Dios (Gálatas 5:22, 23).
KEMAN SIUAT KIPIA OKSE TANELTOKALIS
10. ¿Toni moneki kichiuas takat komo inamik kipia okse taneltokalis?
10 ¿Toni uelis kichiuas takat komo yejua momachtia Biblia uan inamik amo? Biblia kiyolmajxitia toni uelis kichiuas. Kijtoua: “Komo se toknitsin taneltokakke kipia se siuat den amo taneltokakke uan ne siuat kineki nachipa iuan yetos, pues ijkon in toknitsin taneltokakke ma kitasojta uan ma amo kisekokaua” (1 Corintios 7:12). No kinyolmajxitia takamej: “Moneki xikintasojtatiyakan namosiuauan” (Colosenses 3:19).
11. ¿Keniuj takat uelis kiajsikamatis uan kuali kiixyekanas inamik komo kipia okse taneltokalis?
11 Komo tonamik kipia okse taneltokalis, moneki timochikauaskej tikpoujkaitaskej uan tikajsikamatiskej keniuj momachilia. Ijkon kemej nochin akin uejueykejya, yejua ueli, maski amo senkis, taueyichiua kemej momachtiani itech itaneltokalis, maski amo yejua tein tikneltokaj. Maj amo tikchiakan maj niman kikaua tein kineltokani nochi inemilis keman yekinika tiktapouiskej tein tikneltokaj. Maj amo tikchikaujkailuikan ke tein yejua uan ichankauan uejkaujya kineltokanij amo melauak, ta maj timochikauakan ika nejmachkayot tiktanemililtiskej ika tein kijtoua Biblia. Uelis yeski ke kimachilia ke tiksenkauaj komo uejkaua tikchiujtokej tekimej itech nechikol. Kemansa, keman amo kineki maj tiktekitilikan Jiova xa sayoj kineki techajsikamatiltis nejin: “Nikneki okachi nouan xiyeto”. Maj amo tiyolijsiuikan. Komo tiknextiliaj poujkaitalis uan netasojtalis uelis kipaleuis maj satepan no kiseli taueyichiualis tein melauak (Colosenses 3:12-14; 1 Pedro 3:8, 9).
KENIUJ SE KINMACHTIS KONEMEJ
12. Komo namikuanij kipiaj tataman taneltokalis, ¿keniuj uelis kichiuaskej kemej tayolmajxitia Biblia keman kinmachtiskej ininkoneuan?
12 Kemansa kinualkuilia kuejmolmej kinmachtiskej konemej maj motokikan iuan Dios keman namikuanij kipiaj tataman taneltokalis. ¿Keniuj uelis kichiuaskej kemej tayolmajxitia Biblia? Biblia kijtoua ke tepopaj yejua akin okachi moneki kinmachtis ikoneuan, sayoj ke temomaj no kipia se tekit tein motelneki (Proverbios 1:8; no xikonita Génesis 18:19 uan Deuteronomio 11:18, 19). Tepopaj kisentoka kinixyekana ichankauan maski amo kiselia itaixyekanalis Cristo.
13, 14. ¿Toni uelis kichiuas siuat komo inamik amo kikaua maj kinuika ikoneuan nechikolmej oso maj iniuan momachti Biblia?
13 Seki takamej akin amo itaixpantijkauan Jiova kikauaj ininnamik maj kinmachti ininkoneuan tein Biblia tamachtia, sayoj ke oksekin amo. ¿Toni uelis kichiuas siuat komo inamik amo kikaua maj kinuika ikoneuan nechikolmej oso hasta amo kikaua maj iniuan momachti Biblia kalijtik? Siuat moneki kichiuas ika taixejekolis nochi tekimej tein kipia: tein moneki kichiuas iixpan Jiova, tein moneki kichiuas iuan inamik uan iniuan ikoneuan. ¿Keniuj uelis kisenchiuas nejin eyi taman?
14 Yekinika, moneki kitataujtis Jiova (Filipenses 4:6, 7; 1 Juan 5:14). Sayoj ke satepan, siuat moneki kiixpejpenas toni kichiuas. Komo ika tamatilis kiyekiluia inamik ke amo kitemoua kitapanauilis itaixyekanalis, satepan yejua xa amo semi kiixnamikisok. Maski takat amo kikauas maj kinuika ikoneuan nechikolmej oso maj kinmachti tein kijtoua Biblia, uelis kinmachtis ika okseki taman. Komo mojmostaj iniuan tajtoua uan kinkauilia se kuali neskayot, uelis kichiuas maj ikoneuan kitasojtakan Jiova, maj takuaujtamatikan itech iTajtol, maj kinpoujkaitakan inintatuan, hasta ininpopaj, maj kinpaleuikan oksekin uan maj kuali tekitikan. Satepan, tepopaj xa kiitas ke ikoneuan kuali monejnemiltiaj uan kipatiuitas tekit tein kichiua inamik (Proverbios 23:24).
15. ¿Toni moneki kichiuas tepopaj iniuan ikoneuan?
15 Komo takat itaixpantijkauj Jiova uan inamik amo, yejua takat akin moneki ‘kinmachtijtiyas uan kinmelaujtiyas’ ikoneuan ijkon kemej tamachtia Jiova (Efesios 6:4). Keman kichiuas nejon, moneki kuali taixejekos uan kinextilis inamik kualtakayot uan netasojtalis.
KEMAN TETATMEJ KIPIAJ OKSE TANELTOKALIS
16, 17. ¿Toni tajkuilolmej itech Biblia moneki kielnamikiskej konemej komo kipiaj okse taneltokalis?
16 Axkan, no semi moita ke hasta konemej akin ayamo semi uejueykej kipiaj okse taneltokalis. Komo amo tipoui itech taneltokalis kampa pouij motatuan, Biblia mitsmaka tayolmajxitilis tein mitspaleuis.
17 ITajtol Dios kijtoua: “Xikintakamatiyakan namotatuan para ma ijkon ixnestiyas ke nantakuautamatij iuan Totekotsin porin ijkon namechnamiki xikchiutinemikan. Uan in tanauatil de Dios kijtoa ijkuin: ‘Xikmouistilijtiu motajtsin uan monantsin’” (Efesios 6:1, 2). Nejin tajtolmej kiteajsikamatiltiaj ke moneki se kinpoujkaitas se itatuan. Sayoj ke, maski moneki se kintakamatis, moneki amo se kitapanauilis Dios akin melauak. Keman konet kiajxitiaya xiujmej keman ueli iselti taixpejpena, yejua monekis tanankilis ika tein kichiuas. Nejin melauak amo sayoj ika tein kijtouaj tanauatilmej tein kitaliaj tekiuanij, ta okachiok ika tein kijtouaj itanauatiluan Dios. Biblia kijtoua: “Cada tisenme de tejuan ya monekis ma tikmaktiliske Dios tocuentas nochi ten tikchiutinenke” (Romanos 14:12).
18, 19. ¿Keniuj konemej akin kipiaj okse taneltokalis uelis kinpaleuiskej inintatuan maj okachi kuali kiajsikamatikan tein kineltokaj?
18 Komo tein tikneltoka kichiua xikpata seki taman itech monemilis, ximochikaua tikajsikamatis keniuj kiitaj motatuan. Xa kinyolpaktis kiitaskej ke kemej timomachtia Biblia uan tikchiua tein kijtoua, okachi titapoujkaita, okachi titatakamati uan nochipa tikchiua tein mitsnauatiaj. Sayoj ke, komo tein tikneltoka no kichiua xikixtopeua tamachtilismej uan tachiualismej tein motatuan kiitaj ke motelnekij, uelis kinemiliskej ke tikixtopeujtok tein uejkaujya kineltokaj. Xa no kintekipachos maj teisa mitsijtako komo tein tikchiua amo semi moixmati kampa tinemi oso kichiua amo xiktayekanaltiok seki taman tein yejuan kiitaj ke uelis mitspaleuis xiktani miak tomin. Ueyinekilis no uelis kiualkuis ouijkayomej. Motatuan xa kinemiliskej ke tein melauj tikinajsikamatiltijtok ke tejua tikijtoua tein melauak uan ke yejuan mopolojtokej.
19 Yejua ika, niman keman uelis, xiktemo maj motatuan kiixmatikan se tayekankej itech nechikol oso okseki itaixpantijkauan Jiova akin yekyolmajsitokej. Xikinyoleua maj yakan itech Kali kampa tiMosentiliaj uan ijkon uelis kikakiskej tein ompa moijtoua uan kimatiskej keniuj monejnemiltiaj itaixpantijkauan Jiova. Satepan, motatuan xa moyolyemaniskej. Hasta keman tetatmej senkis amo kiseliaj taneltokalis tein kipia ininkonetsin, kitsayaniliaj amaixmej tein ika tajtouaj Biblia uan amo kikauaj maj youi nechikolmej, miakpa uelis taixtajtoltis okseko, tajtos iniuan okseki itaixpantijkauan Jiova uan kiteixmatiltis tein momachtia kampa yeski. No uelis tiktataujtis Jiova. Seki telpochmej uan ichpochmej moneki mochiaskej hasta keman kiajxitiskej xiuit keman ininselti uelisya taixpejpenaskej achto ke uelis okachi kitekitiliskej Jiova. Sayoj ke, tein yeski tein tikpanotos mochan, amo xikelkaua ‘tikmouistilis motajtsin uan monantsin’, oso tikinpoujkaitas. Xitapaleui maj kuali ximouikakan kemej kalyetouanij (Romanos 12:17, 18). Uan okachiok, xiktemo kuali timoajsis iixpan Dios.
OUIJKAYOT TEIN KIPIAJ TETAKPATATMEJ
20. ¿Keniuj seki konemej kinitaj inintakpatatuan?
20 Miakej kalyetouanij amo semi kinualkuilia ouijkayomej keman kipiaj tataman taneltokalis, ta keman konemej kipiaj inintakpatatuan. Itech miakej kalyetouanij axkan, konemej nemij iniuan inintakpatatuan akin no kipiaj ininkoneuan. Itech nejon kalyetouanij, konemej uelis kualaniskej uan kitauelitaskej inintakpatat oso inintakpanan oso kimachiliskej ke komo kiseliaj amo kinextilijtoskejok netasojtalis akin yekmelauj ininpopaj. Yejua ika, xa kinixtopeuaskej maski inintakpatatuan mochikauaskej yeskij kuali tetatmej. ¿Toni uelis kinpaleuis kalyetouanij akin kipiaj takpakonemej maj yolpakikan?
Maj tiktakamatikan tein Biblia tayolmajxitia keman tikiniskaltijtoskej tokoneuan oso totakpakoneuan
21. Maski ouij tein kipanouaj tetakpatatmej, ¿keyej moneki kitakamatiskej tayolmajxitilis tein kitemaka Biblia?
21 Maski ouij tein kipanouaj tetakpatatmej, tayolmajxitilis tein kitemaka Biblia tein kinpaleuia okseki kalyetouanij no uelis kinpaleuis itech nejin taman. Se kitapanauilis nejon tayolmajxitilis yekinika uelis moitas ke okachi tapaleuis, sayoj ke satepan kiualkuis okachi uejueyi kuejmolmej (Salmo 127:1; Proverbios 29:15). Moneki se kipias tamatilis uan taajsikamatilis. Tamatilis tepaleuis maj se kitakamati tein Biblia tayolmajxitia tein kichiuas maj nochipa kuali se yeto kemej kalyetouanij, uan taajsikamatilis tepaleuis maj se kimati keyej se ichankauan kichiuaj oso kijtouaj seki taman. No moneki maj se kitemo se kiajsikamatis kemej momachiliaj (Proverbios 16:21; 24:3; 1 Pedro 3:8).
22. ¿Keyej konet semi kiouijmaka kiselis itakpatat oso itakpanan?
22 Komo titetakpatatmej, xa tikelnamikiskej ke konemej achto kuali techitayaj porin kuali timouikayaj iniuan ininchankauan. Sayoj ke kemej axkan tipouij kemej ininchankauan, xa amo techitajok kemej achto. Konemej kielnamikij ininpopaj akin amo nemiok iniuan, uan xa kinemiliskej ke komo techseliaj kiixtopeujtoskej yejua uan kinemiliskej ke tiknekij maj techtasojtakan kemej kitasojtayaj ininpopaj. Kemansa xa techiluiskej ke tejuan amo tiinintatuan. Nejin tajtolmej teyolkokouaj. Sayoj ke Biblia kijtoua: “Amo niman ximokualanti” (Eclesiastés 7:9). Moneki se kipias taajsikamatilis uan se kitemos se kimachilis tein kimachiliaj porin nejon tapaleuis maj se kimati keyej ijkon momachiliaj.
23. ¿Keniuj moneki se kinmelauas takpakonemej?
23 Nejin ome taman motelneki keman se kinmelaua konemej. No moneki maj se kinmelaua kemej moneki (Proverbios 6:20; 13:1). Uan kemej konemej tatamamej, no moneki maj tataman kemej se kinmelaua. Seki tetakpatatmej kinemiliaj ke yekinika okachi kuali maj akin yekmelauj ininpopaj oso ininmomaj kinmelaua. Sayoj ke no, motelneki maj tepopaj uan temomaj kiixtalikan keniuj kinmelauaskej uan maj amo kipapatakan, uan maj amo okachi kinpaleuikan ininkoneuan uan maj kintatsakuiltikan inintakpakoneuan (Proverbios 24:23). Tatakamatilis motelneki, sayoj ke no moneki tikelnamikiskej ke kemansa konemej mopolouaj porin tajtakouanij. Maj amo titelkualanikan. Moneki tikinmelauaskej ika netasojtalis (Colosenses 3:21).
24. ¿Toni uelis tapaleuis maj amo onka kuejmolmej tein mouika ika chipaujkanemilis itech kalyetouanij kampa kipiaj takpakonemej?
24 Keman kalyetouanij monojnotsaj kinpaleuia maj amo kipiakan ouijkayomej uan maj kitayekanaltikan tein okachi moneki (no xikonita Filipenses 1:9-11). No kinpaleuia nochin maj kiitakan keniuj uelis tapaleuiskej maj ueli kichiuakan tein kiixtalijkej kemej kalyetouanij. Uan no, keman moyeknojnotsaj uelis kinpaleuis maj amo kipiakan kuejmolmej tein mouika ika chipaujkanemilis. Siuapipil moneki kiajsikamatiskej keniuj moneki motakentiskej uan monejnemiltiskej ininixpan inintakpatat oso inintakpaikniuan takamej, uan okichpipil moneki maj se kinyolmajxiti keniuj moneki monejnemiltiskej iuan inintakpanan oso inintakpaikniuan siuamej (1 Tesalonicenses 4:3-8).
25. ¿Toni uelis kinpaleuis kalyetouanij kampa kipiaj takpakonemej maj kuali mouikakan?
25 Tetakpatatmej moneki amo yolijsiuiskej. Moneki panos miak tonalmej achto ke uelis kuali se mouikas iuan aksa. Se kichiuas maj se itakpakoneuan tetasojtakan uan maj tepoujkaitakan uelis yeski ouij. Sayoj ke uelis mochiuas. Tein kinpaleuia kalyetouanij kampa kipiaj takpakonemej maj kuali mouikakan yejua keman kipiaj tamatilis uan taajsikamatilis uan kinekij ika nochi ininyolo kiyolpaktiskej Jiova (Proverbios 16:20). Nejin no uelis techpaleuis maj tikixnamikikan okseki ouijkayomej.
¿KINXELOUA TOMIN?
26. ¿Keniuj uelis kinxelos kalyetouanij kuejmolmej ika tomin?
26 Kuejmolmej ika tomin uan kemej kiitaj uelis kinxelos kalyetouanij. Tetayokoltij tikijtoskej ke keman itech seki kalyetouanij motajtolteuiaj ika tomin uan kinejnekij motomintiskej, oso kipiaskej okachi miak taman, kichiua maj amo kuali mouikakanok. Nejin uelis panos keman tepopaj uan temomaj tekitij uan sejse kitekitiltia tomin tein kitani. Uan maski xa amo motajtolteuiskej, uelis yeski ke amo semi senyetokej porin tataman hora tekitij. Se taman tein moitani itech miak altepemej yejua ke tetatmej amo yetokej ininchan, miak metsti oso hasta xiujmej, porin tekititij okseko kampa kitaniskej okachi tomin ke tein kitaniskiaj kampa kayomej. Nejin uelis kiualkuis uejueyi ouijkayomej.
27. ¿Toni tayolmajxitilis tein kitemaka Biblia uelis kinpaleuis kalyetouanij keman kipiaj kuejmolmej ika tomin?
27 Amo ueli se kiixtalia tanauatilmej itech nejin, porin nochin kalyetouanij tataman ouijkayomej kipanouaj uan tein kinpoloua. Maski ijkon, tein tayolmajxitia Biblia uelis techpaleuis. Kemej neskayot, Proverbios 13:10 kijtoua ke tapaleuia maj amo se motajtolteui komo se kisenita toni se kichiuas. Nejin amo kijtosneki ke sayoj tikijtoskej tein tejuan tiknemiliaj, ta tiktemoskej tayolmajxitilis uan tikitaskej toni kinemilia tonamik. Uan no, keman se kiita ika taixejekolis keniuj se kitekitiltis tomin tapaleuia maj nochin kalyetouanij mosenpaleuikan. Kemansa moneki maj tepopaj uan temomaj tekitikan okseko, xa seki tonalmej, uan ijkon kiixtauaskej seki taman tein motelneki, okachiok keman kiniskaltijtokej konemej oso kinyekpiaj okseki ininchankauan. Keman panoua nejin, takat moneki kinextilis inamik ke amo kisenkauas, ta kitemos iuan yetos. Yejua uan ikoneuan uelis kipaleuiskej itech seki tekimej ompa kalijtik tein temomaj achto iselti kichiuaya (Filipenses 2:1-4).
28. ¿Toni tajkuilolmej uelis kinpaleuis kalyetouanij maj kuali mouikakan?
28 Sayoj ke, moneki tikelnamikiskej ke maski tomin motelneki, amo teualkuilia yolpakilis, uan nion temaka nemilis (Eclesiastés 7:12). Tein melauj, komo se kiteltayekanaltia se kipias miak taman uelis kichiuas maj amo kuali timouikakanok iuan Dios uan maj amo tichipaujkanemikanok (1 Timoteo 6:9-12). Okachi kuali maj tiktemokan yekinika iTekiuajyo Dios uan imelaujkayo, uan uelis tikyekmatiskej ke Jiova techtatiochiuis keman timochikauaskej tiktemoskej tein ika timoixpanoltiskej (Mateo 6:25-33; Hebreos 13:5). Komo tiktayekanaltiaj tiktekitiliskej Dios uan kuali timouikaskej iuan, tikitaskej ke maski xa seki taman techxelos kemej kalyetouanij, amo tixeliujtoskej itech tein okachi moneki.