TLAMACHTIL 45
Nochipa ma timotlasojtlakan ika nochi toyolo uan ma timopaleuikan
“Xitetlasojtlakan ika nochi namoyolo uan xiteiknomatikan” (ZAC. 7:9).
TLAKUIKALI 107 Ma titetlasojtlakan ken Jehová
XIKILNAMIKTOa
1, 2. ¿Tleka moneki nochipa titetlasojtlaskej ika nochi toyolo?
TECHPALEUIS tla timotlasojtlaj ika nochi toyolo. Pero ¿ken uelis tikchiuaskej? Amochtli Proverbios kijtoua: “Nochipa xitetlasojtla ika nochi moyolo uan amo xitekajkayaua [...]; uan ijkon toTajtsin Dios uan tlakamej kuali mitsseliskej uan nochtin kimatiskej tiixtlamatki”; “tlakatl tlen yolkuali mopaleuia” uan “akin mochijchikaua kichiuas tlen kuali uan tetlasojtla ika nochi iyolo, yoltos” (Prov. 3:3, 4; 11:17; 21:21).
2 Amochtli Proverbios kijtoua eyi tlamantli tlen kiteititia tleka moneki nochipa titetlasojtlaskej ika nochi toyolo. Se, Jehová techpatioita ijkuak titetlasojtlaj ika nochi toyolo. Ome, porque techpaleuia nochipa ma timouikakan iuan oksekimej uan noijki kuali tikatej. Uan eyi, tla nochipa titetlasojtlaj ika nochi toyolo satepan Jehová techteochiuas uan nochipa tiyoltoskej, ik non, ma tikchiuakan tlen Jehová technauatia: “Xitetlasojtlakan ika nochi namoyolo uan xiteiknomatikan” (Zac. 7:9).
3. ¿Tlen timomachtiskej?
3 Itech nin tlamachtil tikitaskej naui tlajtlanilmej: ¿Akinmej moneki nochipa tikintlasojtlaskej ika nochi toyolo? ¿Tlen techmachtia amochtli Rut? ¿Ken uelis tikteititiskej nochipa titetlasojtlaj ika nochi toyolo? ¿Ken techpaleuia ijkon tikchiuaskej?
¿AKINMEJ MONEKI NOCHIPA TIKINTLASOJTLASKEJ IKA NOCHI TOYOLO?
4. ¿Ken uelis titetlasojtlaskej ken Jehová tetlasojtla? (Marcos 10:29, 30)
4 Itech okse tlamachtil otikitakej Jehová nochipa kintlasojtla ika nochi iyolo akinmej kitlasojtlaj uan kitekichiuiliaj (Dan. 9:4). Biblia kijtoua: “Ma tikchiuakan ken toTajtsin Dios” (Efesios 5:1, TNM). Ik non, nochipa ma tikintlasojtlakan tokniuan ika nochi toyolo (xiktlajtolti Marcos 10:29, 30).
5, 6. ¿Tleka akinmej nochipa tetlasojtlaj ika nochi inyolo amo ijkon ken akinmej kinchiuiliaj tlen kuali oksekimej?
5 Ijkuak tikajsikamatiskej tlen kijtosneki nochipa titetlasojtlaskej ika nochi toyolo, okachi tikintlasojtlaskej tokniuan. Ma tikitakan tlen kijtosneki ijkuak ikaj nochipa tetlasojtla ika nochi iyolo uan ijkuak ikaj kitechiuilia tlen kuali.
6 Ma tikitakan ken sekimej okinchiuilijkej tlen kuali apóstol Pablo uan oksekimej. Ye uan oksekimej oyayaj itech se barco pero oapolaki, ik non, oajsitoj isla Malta. Maski akinmej ompa ochantiayaj amo inmiuan omouikayaj okinmiknomatkej uan okinkalotijkej (Hechos 28:2, 7). Pero ¿uelis tikijtoskej akinmej ochantiayaj itech non isla nochipa okintlasojtlakej Pablo uan oksekimej? Amo. Yejuan okinekiayaj kinpaleuiskej porque ijkuakon ijkon omonekiaya.
7, 8. (1) ¿Tlen kiyolinia ikaj nochipa ma tetlasojtla? (2) ¿Tleka timomachtiskej seki tlamantli tlen ijkuilitok itech amochtli Rut?
7 Párrafo 6 kiteititia akinmej kitechiuiliaj tlen kuali, amo ijkon ken akinmej nochipa tetlasojtlaj ika nochi toyolo. Tikmatiskej tleka tlatlamantli kijtosneki tla tikitaj ken otetlasojtlakej itekipanojkauan Jehová. Ma tikitakan ken okichi David. Maski Saúl okinekiaya kimiktis David, ye nochipa kitlasojtlas Jonatán porque okiski itech iyolo kitlasojtlas. Maski opanok miak xiuitl ijkuak yoixpoliuik Jonatán, David noijki nochipa okitlasojtlaya Mefibóset ika nochi iyolo, ye okatka ikone Jonatán. ¿Tleka ijkon okichi David? Porque sapanoua okitlasojtlak Jonatán. Non kiteititia akinmej kitechiuiliaj tlen kuali amo ijkon ken akinmej nochipa tetlasojtlaj ika nochi inyolo (1 Sam. 20:9, 14, 15; 2 Sam. 4:4; 8:15; 9:1, 6, 7).
8 Uelis timomachtiskej ken otetlasojtlaya Rut uan kajki itech amochtli Rut. ¿Tlen techmachtia tlen ompa ijkuilitok? ¿Ken uelis ijkon tikteititiskej iuan tokniuan tlen inmiuan timonechikouaj?b
¿TLEN TECHMACHTIA TLEN KIJTOUA AMOCHTLI RUT?
9. ¿Tleka Noemí omokuayejyeko Jehová okitlajyouiltijtoka?
9 Amochtli Rut kijtoua tlen okinpanok Noemí, Rut uan tlen okichi se tlakatl tlen omotokayotiaya Boaz. Ye okitlasojtlaya toTajtsin Dios uan okatka ifamiliar inamik Noemí. Ijkuak amo okipiayaj tlen kikuaskej itech altepetl Israel inamik Noemí uan ome itelpokauan oyajkej altepetl Moab. Ompa oixpoliuik inamik Noemí, itelpokauan omonamiktijkej pero noijki oixpolikej (Rut 1:3-5; 2:1). Non sapanoua okiyolkoko Noemí uan omokuayejyeko Jehová okitlajyouiltijtoka, ye okijto: “Jehová nechixnamiktok, [...] akin kipia sapanoua miak chikaualistli yokichi sapanoua ma nimoyolkoko”. Noijki okijto: “Jehová nechixnamiktok. Akin kipia sapanoua chikaualistli okichi ma nitlajyoui” (Rut 1:13, 20, 21).
10. ¿Tlen okichi Jehová ijkuak Noemí ijkon okijto?
10 ¿Tlen okichi Jehová ijkuak Noemí ijkon okijto? Okipaleui uan okajsikamatki ken omomachiliaya. Jehová kajsikamati “akin ixtlamatki ijkuak tlajyouia uelis motlapololtis” (Ecl. 7:7). Noemí omonekiaya kimatis Jehová okipaleuiaya. Pero ¿ken okichiuaya? (1 Sam. 2:8). Okiyolini Rut nochipa kitlasojtla ika nochi iyolo, okipaleui kuali ma momachili uan okipaleui ma kajsikamati Jehová okitlasojtlaya. ¿Tlen techmachtia tlen okichi Rut?
11. ¿Tleka tokniuan kinpaleuiaj akinmej moyolkokouaj?
11 Tla melauak titetlasojtlaj techyolinis ma tikinpaleuikan akinmej moyolkokouaj. Rut nochipa okitlasojtlak Noemí, axkan tokniuan noijki ijkon kintlasojtlaj akinmej moyolkokouaj uan kitaj ken kinpaleuiskej (Prov. 12:25, nota; 24:10). Kichiuaj tlen apóstol Pablo okijto: “Xikinyolchikawakah akimeh mosotlawah. Xikimpalewikah akimeh amo chikawak intlaneltokalis, iwa xikinmajsikamatiltikah nochteh n oksikimeh” (1 Tes. 5:14).
Tikinpaleuiskej tokniuan tla tikinkakij. (Xikita párrafo 12).
12. ¿Ken uelis tikinpaleuiskej tokniuan tlen moyolkokouaj?
12 Tla tikinkakij tokniuan uan tikinmiluiaj tikintlasojtlaj, tikinpaleuiskej ijkuak moyolkokouaj. Jehová kita ijkuak tikinpaleuiaj itekipanojkauan (Sal. 41:1). Proverbios 19:17 kijtoua: “Akin kipaleuia akin amitlaj kipia, kipaleuia Jehová uan ye kitlaxtlauis tlen kichiua”.
Rut mokaua iuan Noemí pero Orpá mokopa ialtepe ompa Moab. Rut okilui Noemí: “Kanin te tias ne nias”. (Xikita párrafo 13).
13. ¿Tlen okichi Rut uan ken okiteititi otetlasojtlaya ika nochi iyolo? (Xikita dibujo itech página 1).
13 Para tikajsikamatiskej ken moneki nochipa titetlasojtlaskej ika nochi toyolo, ma tikitakan tlen okipanok Noemí ijkuak oixpoliuik inamik uan ikoneuan. Ye okijto mokopaskia ialtepe ijkuak okikak Jehová okichi ma kipiakan tlen kikuaskej akinmej ompa ochantiayaj (Rut 1:6). Ome isiuamouan iuan oyajkej, ijkuak iuan yoyayaj itech ojtli Noemí eyi uelta okinmilui ma mokopakan altepetl Moab. ¿Tlen opanok? Biblia kijtoua Orpá okixpipitso imonan uan omokopki ialtepe pero Rut amo ijkon okichi (Rut 1:7-14). Orpá okichi tlen Noemí okilui pero Rut okse tlamantli okichi. Noijki uelis mokopaskia ialtepe pero sapanoua okitlasojtlaya imonan, ik non, iuan oyajki (Rut 1:16, 17). Ye okijto iuan yetoskia porque okitlasojtlaya ika nochi iyolo. ¿Tlen techmachtia tlen ye okichi?
14. (1) ¿Tlen kichiuaj miakej tokniuan? (2) Ijkon ken kijtoua Hebreos 13:16, ¿tlen kiyolpaktia Jehová ma tikchiuakan?
14 Tla nochipa titetlasojtlaj ika nochi toyolo, timochijchikauaskej tikinpaleuiskej oksekimej. Axkan tokniuan noijki mochijchikauaj kinpaleuiskej oksekimej maski amo kinmixmatij. Ijkuak kimatij kanaj tlaxixini san niman tlajtlanij ken tlapaleuiskej. Tla kimatij se tokni amo kipia tlen ika mopanoltis, san niman kitaj ken kipaleuiskej. Kichiuaj ken tokniuan tlen ochantiayaj Macedonia itech achto siglo, yejuan “okitemakakeh nochi tlan oweletkeh iwa okachi okitemakakeh” (2 Cor. 8:3). Axkan noijki tokniuan ijkon kichiuaj. Mochijchikauaj kinpaleuiskej tokniuan tlen amitlaj kipiaj. ¡Jehová kiyolpaktia timotlasojtlaj ika nochi toyolo! (xiktlajtolti Hebreos 13:16).
¿KEN TIKTEITITISKEJ NOCHIPA TITETLASOJTLAJ IKA NOCHI TOYOLO?
15, 16. ¿Ken okiteititi Rut amo omosotla?
15 Tlen okinpanok Rut uan Noemí techmachtia miak tlamantli. Ma tikitakan.
16 Amo ma timosotlauakan. Ijkuak Rut okijto yaskia iuan Noemí ompa Judá, ye amo okinekiaya. Pero Rut amo omosotla. ¿Tlen opanok? Biblia kijtoua ijkuak Noemí okitak Rut amo okinekiaya mokopas ialtepe, Noemí ayakmo okilui ma mokopa (Rut 1:15-18).
17. ¿Tlen techpaleuis amo san niman ma timosotlauakan?
17 ¿Ken uelis tikchiuaskej? Amo moneki timosotlauaskej para tikinpaleuiskej akinmej moyolkokouaj. Xamo moneki ma tikpaleuikan se tokni pero ye amo kineki.c Pero tla nochipa titetlasojtlaj ika nochi toyolo techyolinis amo ma tikkauakan iselti (Gál. 6:2). Tla amo timosotlauaj, xamo satepan kinekis ma tikpaleuikan uan ma tikyolseuikan.
18. ¿Xamo tlen okiyolkoko Rut?
18 Amo san niman ma timoyolkokokan. Ijkuak Noemí uan Rut oajsitoj Belén, Noemí okinnamik siuamej tlen ompa ochantiayaj uan okinmilui: “Nochi onikpiaya ijkuak onia pero Jehová okichi ma nimokopati uan amitlaj ma nikualika” (Rut 1:21). ¿Timokuayejyekouaj ken omomachili Rut ijkuak imonan ijkon okijto? Rut omochijchika kipaleuis Noemí: okiyolchika, iuan ochokaya uan iuan onejnenki miak tonal. Uan Noemí okijto: “Jehová okichi ma nimokopati uan amitlaj ma nikualika”. Maski Rut okatka iuan Noemí, ye omotaya amo okitlasojkamatiaya tlen okichi. Xamo tlen okijto okiyolkoko Rut, pero ye nochipa okipaleui.
19. ¿Ken uelis nochipa tikpaleuiskej se tokni tlen moyolkokoua?
19 ¿Ken uelis tikchiuaskej? Xamo se tokni siuatl tlen tiknekij tikpaleuiskej kijtoua itlaj tlen uelis techyolkokos pero tejuan amo san niman timoyolkokouaj. Timochijchikauaj nochipa tikpaleuiskej uan tiktlatlaujtiaj Jehová ma techpaleui para tikmatiskej ken tikyolseuiskej (Prov. 17:17).
¿Ken uelis kichiuaskej tlayekankej ken Boaz? (Xikinmita párrafos 20 uan 21).
20. ¿Tlen okipaleui Rut ma tlaxiko?
20 Ma tikyolchikauakan akin moyolkokoua. Rut nochipa okitlasojtlak Noemí ika nochi iyolo pero ye noijki omonekiaya ikaj ma kiyolchikaua. Ik non, Jehová okiyolini Boaz ijkin ma kilui: “Jehová ma kiteochiua nochi tlen tikchijtok uan ijkon Jehová iDios Israel ma mitsmaka se tlaxtlauili ajsitok porque itlampa iajasuan otimopaleuiko”. Tlen okijto Boaz okiyolchika Rut, ye okijto: “Otechyolseui, ne nimotlakeual uan onechyolchika tlen otechilui” (Rut 2:12, 13). Tlen Boaz okilui Rut okipaleui ma tlaxiko.
21. Ijkon ken kijtoua Isaías 32:1, 2, ¿tlen moneki kichiuaskej tlayekankej?
21 ¿Ken uelis tikchiuaskej? Akinmej nochipa tetlasojtlaj ika nochi inyolo noijki moneki ma kinyolchikauakan. Boaz okilui Rut kuali tlen okichijtoka porque okipaleuiaya Noemí. Axkan noijki tlayekankej kinyolchikauaj tokniuan tlen inmiuan monechikouaj porque kinpaleuiaj uan kintlasojtlaj oksekimej tokniuan. Non kinyolchikaua tokniuan para ma tlaxikokan (xiktlajtolti Isaías 32:1, 2).
¿KEN TECHPALEUIA TITETLASOJTLASKEJ IKA NOCHI TOYOLO?
22, 23. ¿Ken omokuayejyeko satepan Noemí uan tlen okipaleui para ayakmo ma mokuayejyeko ken achto? (Salmo 136:23, 26).
22 Satepan Boaz okinpaleui Rut uan Noemí para kipiaskiaj tlen kikuaskiaj (Rut 2:14-18). ¿Tlen okijto Noemí ijkuak okitak Boaz okinpaleuijtoka? Ye okijto: “Jehová akin okinmititi kintlasojtla ika nochi inyolo akinmej yoltokej uan akinmej oixpolikej, ma kiteochiua” (Rut 2:20a). Ijkuakon Noemí okse tlamantli omokuayejyekouaya. Achto okijto Jehová okixnamiktoka pero satepan okijto Jehová okinmititi okintlasojtlaya ika nochi iyolo. ¿Tlen okipaleui ijkon ma mokuayejyeko?
23 Noemí okajsikamatki Jehová amo keman okilka uan okipaleuijtoka. Jehová okiyolini Rut ma kipaleui Noemí ijkuak oksepa oyajki altepetl Judá (Rut 1:16). Noemí noijki okajsikamatki Jehová okiyolini Boaz ma kinpaleui (Rut 2:19, 20b).d Xamo omokuayejyeko: “Axkan nikajsikamati Jehová amo onechilka uan nochipa onechpaleui” (xiktlajtolti Salmo 136:23, 26). Xamo okintlasojkamatili Rut uan Boaz porque nochipa okipaleuijkej. Nochtin oyolpakej porque Noemí nochipa oyolpakiaya uan nochipa omoyolchika.
24. ¿Tleka tiknekij nochipa tikintlasojtlaskej tokniuan?
24 ¿Tlen otimomachtijkej itech amochtli Rut? Tla nochipa titetlasojtlaj ika nochi toyolo, techyolinis ma tikinyolchikauakan tokniuan tlen moyolkokouaj, amo san niman timosotlauaskej uan timochijchikauaskej tikinpaleuiskej. Tlayekankej moneki kinyolchikauaskej tokniuan tlen nochipa tetlasojtlaj ika nochi inyolo. Tiyolpakij ijkuak tikitaj tokniuan oksepa mochijchikauaj kitekichiuiliskej Jehová (Hech. 20:35). Ma tikilnamikikan tejuan tiknekij nochipa titetlasojtlaskej ika nochi toyolo porque tiknekij tikchiuaskej ijkon ken Jehová uan tiknekij tikyolpaktiskej porque ye “sapanoua tetlasojtla” (Éx. 34:6: Sal. 33:22).
TLAKUIKALI 130 Ma titetlapojpoluikan
a Jehová kineki nochipa ma tikintlasojtlakan tokniuan ika nochi toyolo uan ma tikinpaleuikan. Para tikajsikamatiskej ken uelis nochipa tikteititiskej tikintlasojtlaj tokniuan, uelis timomachtiskej tlen okichijkej sekimej itekipanojkauan toTajtsin Dios. Itech nin tlamachtil tikitaskej tlen techmachtia tlen okichijkej Rut, Noemí uan Boaz.
b Timitsyoleuaj xiktlajtolti amochtli Rut capítulo 1 uan 2 para kuali tikajsikamatis.
c Ijkon ken Noemí, axkan tikitaskej ken uelis tikinpaleuiskej tokniuan siuamej. Tlen yotimomachtijkej techititia noijki uelis tikinpaleuiskej tokniuan tlakamej.
d Revista Akin Tetlapouijtok 1 de octubre 2012, itech página 19 kipia se tlamachtil tlen itoka “Ejemplos de fe: ‘Una mujer excelente’”, ompa noijki uelis timomachtiskej tlen okichi Boaz.