August
UMvulo, August 1
Nxa lingekho kimi ngeke lenze lutho ngitsho.—Joh. 15:5.
Abangane bakaJesu yibo kuphela abazancedwa yinhlawulo. UJesu wathi ‘uzanikela ngokuphila kwakhe ngenxa yabangane bakhe.’ (Joh. 15:13) Abantu abathembekileyo abaphila uJesu engakabuyi emhlabeni kuzamele bafunde ngaye njalo bamthande. Amadoda labesifazana laba bazavuswa. Kodwa kuzafanele babe ngabangane bakaJesu ukuze bathole ukuphila okungapheliyo. (Joh. 17:3; ImiSeb. 24:15; Heb. 11:8-12, 24-26, 31) Kuyisibusiso ukusebenza loJesu emsebenzini wokutshumayela izindaba ezinhle zoMbuso lokufundisa abantu ngazo. Ngesikhathi uJesu esemhlabeni wayefundisa futhi kusukela wabuyela ezulwini ubelokhu eqondisa umsebenzi wokutshumayela lokufundisa njengoba eyinhloko yebandla. Uyakubona futhi uyakuqakathekisa okwenzayo ukuze uncedise abantu abanengi ukuthi bamazi yena kanye loYise. Phela vele ukuze siphumelele emsebenzini lo sidinga ukuncediswa nguJehova loJesu.—Joh. 15:4. w20.04 22 ¶7-8.
OLwesibili, August 2
Amakhosi la amabili . . . azahlala tafula linye aqambelane amanga.—Dan. 11:27.
Kuqala ibizo elithi ‘inkosi yasenyakatho’ lalisitsho umbusi wendawo ezazisenyakatho yelizwe lako-Israyeli ikanti elithi ‘inkosi yaseningizimu’ lalisitsho umbusi wendawo ezaziseningizimu yelizwe lako-Israyeli. (Dan. 10:14) Kungakafiki iPhentekhosti lika-33 C.E., isizwe sako-Israyeli sasingabantu bakaNkulunkulu. Kodwa kusukela ngePhentekhosti lelo, uJehova wakwenza kwacaca ukuthi abafundi bakaKhristu yibo abasebengabantu bakhe. Yikho okunengi okusesiphrofethweni esikuDanyeli isahluko 11 kumayelana labafundi bakaKhristu hatshi isizwe sako-Israyeli. (ImiSeb. 2:1-4; Rom. 9:6-8; Gal. 6:15, 16) Kanti njalo amakhosi labohulumende abatshiyeneyo babesiba yinkosi yasenyakatho lenkosi yaseningizimu ngezikhathi ezitshiyeneyo. Kodwa wonke amakhosi la ayelokuthile okuhambelanayo. Okokuqala, ayehlukuluza abantu bakaNkulunkulu loba ayebusa lapho ababebanengi khona. Okwesibili, ayetshengisa ukuthi ayamzonda uNkulunkulu weqiniso uJehova ngendlela ayephatha ngayo abantu bakhe. Okwesithathu, ayelwisana ebanga ubukhulu. w20.05 3 ¶3-4
OLwesithathu, August 3
Ngizakuba Yilokho Engikhetha Ukuba Yikho.—Eks. 3:14, NWT.
UJehova wenza izinto zenzakale ngokuba yiloba yini edingakalayo ukuze injongo yakhe igcwaliseke. Angasebenzisa izinceku zakhe ezilesono ukuthi zibe yiloba yini edingakalayo ukuze zimkhonze njalo zigcwalise injongo yakhe. (Isaya. 64:8) Usebenzisa izindlela lezi ukuthi intando yakhe igcwaliseke. Akulalutho olungamvimba ukuthi agcwalise injongo yakhe. (Isaya. 46:10, 11) Ukucabangisisa ngalokho uBaba wethu osezulwini akwenzileyo lalokho asincedise ukuthi sikwenze kuzakwenza simbonge kakhulu. Ngokwesibonelo, sisala sibambe owangaphansi nxa sicabanga ngakho konke uJehova akudalileyo. (Hubo. 8:3, 4) Kanti njalo ukucabangisisa ngalokho uJehova asincedise ukuthi sikwenze ukuze senze intando yakhe kuzakwenza simhloniphe kakhulu. Ibizo elithi Jehova liyamangalisa sibili! Lokhu okutshiwo libizo leli kusitshela konke ngoBaba wethu, konke akwenzileyo lakho konke azakwenza.—Hubo. 89:7, 8. w20.06 9-10 ¶6-7
OLwesine, August 4
UNkulunkulu . . . nguye onika abantu bonke ukuphila lokuphefumula.—ImiSeb. 17:24, 25.
I-oxygen ngumoya osetshenziswa ngabantu lezinyamazana ukuze baphile. Abantu lezinyamazana bahogela i-oxygen enengi umnyaka ngamunye. Nxa bephefumula baphinda bakhiphe umoya abangawusebenzisiyo obizwa kuthiwa yi-carbon dioxide. Kodwa i-oxygen kayipheli futhi akukaze kube le-carbon dioxide enengi kakhulu emkhathini. Kwenzakala njani lokhu? UJehova wadala izimila lezihlahla ezithatha i-carbon dioxide zikhiphe i-oxygen. Umjikelezo we-oxygen uyavumelana sibili lamazwi asembhalweni walamuhla. Kuyini okungasinceda ukuthi siqakathekise iplanethi yethu emangalisayo lakho konke okuhle okukuyo? (Hubo. 115:16) Enye indlela yikucabangisisa ngezinto uJehova azenzileyo. Lokhu kuzakwenza simbonge nsuku zonke ngezinto ezinhle asinika zona. Kanti njalo singatshengisa ukuthi siyawuqakathekisa umhlaba ngokugcina indawo esihlala kuyo ihlanzekile. w20.05 22 ¶5, 7
OLwesihlanu, August 5
Ngizabonakalisa ubungcwele bebizo elikhulu, eselingcolisiwe phakathi kwezizwe.—Hez. 36:23.
UJehova utshengise ukuthi uhlakaniphile, uyabekezela lokuthi wahlulela kuhle endleleni aphathe ngayo indaba kaSathane yokungcoliswa kwebizo lakhe. Uphinde watshengisa ngezindlela ezinengi ukuthi unguSomandla. Okuqakatheke kakhulu yikuthi utshengise uthando kukho konke akwenzayo. (1 Joh. 4:8) UJehova ubelokhu elingcwelisa ibizo lakhe. USathane ulokhu engcolisa ibizo likaNkulunkulu. Uqila abantu ngokwenza bathandabuze ukuthi uNkulunkulu ulamandla, wahlulela kuhle, uhlakaniphile futhi ulothando. Ngokwesibonelo, uzama ukwenza abantu bakholwe ukuthi uJehova kasuye Mdali. Nxa abantu bekholwa ukuthi uNkulunkulu ukhona uSathane uzama ukubenza babone angathi imithetho kaNkulunkulu iyacindezela. Uphinda afundise abantu ukuthi uJehova nguNkulunkulu olesihluku otshisa abantu esihogweni. Nxa bengakholwa amanga la kuba lula ukuthi bahlamukele uJehova. USathane uzazama lokukwenza uhlamukele uJehova kuze kube yisikhathi ebhujiswa. Kodwa uzaphumelela yini? w20.06 5 ¶13-15
UMgqibelo, August 6
AkulamGrikhi kumbe umJuda, akulakusoka kumbe ukungasoki, akula owezizweni, umSikhethiya, isigqili kumbe okhululekileyo; kodwa uKhristu uyikho konke kukho konke.—Kol. 3:11.
Emabandleni amanengi kulabafowethu labodadewethu abazama ngamandla wonke ukufunda ulimi olutsha. Kungabathwalisa nzima ukutsho lokho abakucabangayo. Kodwa nxa singazihluphi ngendlela abakhuluma ngayo ulimi lwethu sizabona ukuthi bayamthanda uJehova futhi bazimisele ukumkhonza. Nxa singakubona lokhu sizabaqakathekisa kakhulu njalo sibahloniphe abafowethu labodadewethu laba. Kasisoze sithi ‘asibadingi’ ngenxa yokuthi abalukhulumi kuhle ulimi lwethu. (1 Khor. 12:21) UJehova unike ngamunye wethu umsebenzi oqakathekileyo ebandleni lakhe. Siligugu kuye lakubafowethu labodadewethu kungelani lokuthi singamadoda loba abesifazana, sitshadile kumbe asitshadanga, sibadala loba sibatsha, sikhuluma kuhle ulimi oluthile loba siyalukiliza. (Rom. 12:4, 5; Kol. 3:10) Kwangathi singakhuthaza abafowethu labodadewethu futhi sihlale sibathanda njalo sibahlonipha. w20.08 31 ¶20-22
ISonto, August 7
Abanye bamlandela baba ngamakholwa.—ImiSeb. 17:34.
Umphostoli uPhawuli kazange akhalale ukutshumayeza abantu base-Athene lanxa babekhonza izithombe, beziphatha kubi kwezemacansini futhi bekholwa okwakutshiwo zinjulangqondo ezingamahedeni. Kanti njalo kazange ayekele ukubatshumayeza lanxa bamthethisa. UPhawuli ngokwakhe waba ngumKhristu lanxa wayeke waba ‘ngumuntu othukayo, ohlukuluza abantu futhi oziphakamisayo.’ (1 Tim. 1:13) UJesu wayelethemba lokuthi uPhawuli angaba ngumfundi yikho loPhawuli wayelethemba lokuthi abase-Athene bangaba ngabafundi futhi wayengakhuthanga ugatsha ngoba abanye babo baba ngabafundi. (ImiSeb. 9:13-15) Ngesikhathi sabaphostoli, abantu abatshiyeneyo baba ngabafundi bakaJesu. Lapho uPhawuli ebhalela amaKhristu ayehlala edolobheni leKhorinte wathi amanye amalunga ebandla lelo ayeke aba yizigebenga kumbe aphila ngendlela eyenyanyekayo. Wengeza esithi: “Abanye benu babenjalo. Lanxa kunjalo, selageziswa lahlanzeka.” (1 Khor. 6:9-11) Wena wawungaba lethemba yini lokuthi abantu labo bangatshintsha babe ngabafundi bakaJesu? w20.04 12 ¶15-16
UMvulo, August 8
Kwanele, . . . susa ukuphila kwami.—1 AmaKho. 19:4.
Abadala akumelanga baphangise ukwahlulela labo asebethandabuza ukuthi ukukhonza uJehova kuyanceda. Kulokuthi benze njalo, kumele bazame ukuzwisisa ukuthi kungani abafowethu labodadewethu laba bekhuluma amazwi kumbe besenza izinto ezitshengisa ukuthi bayathandabuza. Nxa sebekwenzile lokhu, sebengasebenzisa iBhayibhili ukuthi babakhuthaze. Umphrofethi u-Elija wabalekela iNdlovukazi uJezebeli. (1 AmaKho. 19:1-3) Wayecabanga ukuthi wayesebenzele ize njalo wayesefuna ukufa. (1 AmaKho. 19:10) UJehova kazange amahlulele u-Elija kodwa wamqinisekisa ukuthi wayengayedwa, ukuthi wayengamthemba lokuthi kwakuseselomsebenzi omkhulu okwakumele awenze. Wamlalela u-Elija ngesikhathi emtshela izinto ezazimkhathaza futhi wamnika eminye imisebenzi. (1 AmaKho. 19:11-16, 18) Sifundani? Sonke kumele siziphathe kuhle izimvu zikaJehova kodwa abadala yibo abalomlandu omkhulu wokwenza lokhu. Kumele bamlalele ummemezeli lanxa ebatshela ukuthi uzondile kumbe ubona angani uJehova kasoze amthethelele. Ngemva kwalokho sebengazama ukuqinisekisa imvu leyo elahlekileyo ukuthi uJehova uyayithanda. w20.06 22 ¶13-14
OLwesibili, August 9
Umngane ulothando ngezikhathi zonke.—Zaga. 17:17.
UJehova ufuna sikholise ukuba lezimuli zethu labangane. (Hubo. 133:1) UJesu wayelabangane abahle. (Joh. 15:15) IBhayibhili liyasitshela ukuthi kunceda ngani ukuba labangane beqiniso. (Zaga. 18:24) Liphinda lithi akukuhle ukuthi sizehlukanise labanye. (Zaga. 18:1, NWT) Abanengi bacabanga ukuthi ukusebenzisa ezokuxhumana yindlela yokuba labangane abanengi leyokuqeda isizungu. Kodwa kumele sinanzelele nxa sizisebenzisa. Ukuhlola okwenziweyo kuveza ukuthi abantu abaqeda isikhathi esinengi bebala futhi bebuka okufakwe ngabanye kwezokuxhumana bangacina belesizungu njalo bahlulukelwe. Kungani? Esinye isizatho singabe siyikuthi abantu bajayele ukufaka amapikitsha ezenzakalo eziqakathekileyo kwezokuxhumana futhi bakhetha lawo abawathanda kakhulu abawathatha bebodwa, belabangane babo loba besezindaweni ezinhle akade bekuzo. Umuntu obuka amapikitsha la angacabanga ukuthi eyakhe impilo kayimnandi. w20.07 5-6 ¶12-13
OLwesithathu, August 10
Abaphostoli labadala bahlanganisa amakhanda ukuze bahluze udaba lolu.—ImiSeb. 15:6.
INqabayokulinda ka-October 1 1988 yathi: “Abadala kumele bananzelele ukuthi uKhristu angasebenzisa umoya ongcwele ukuthi ancede loba nguwuphi umdala acabange isimiso seBhayibhili esingabanceda bazi okumele bakwenze loba benze isinqumo esiqakathekileyo. (ImiSeb. 15:7-15) Umoya ongcwele kawuncedi umdala oyedwa kuphela kodwa unceda bonke.” Umdala ohlonipha abanye abadala kafuni ukuthi kuhlale kunguye okhuluma kuqala emihlanganweni yabo. Kakhulumi kakhulu njalo kazitsheli ukuthi lokho akucabangayo kuhlala kuqondile. Uthobekile nxa ekhuluma akucabangayo. Uyalalelisisa lokho okutshiwo ngabanye. Okuqakatheke kakhulu yikuthi uyafuna ukuxoxa ngezimiso eziseBhayibhilini lokulandela lokho okutshiwo ‘yinceku ethembekileyo lehlakaniphileyo.’ (Mat. 24:45-47) Nxa abadala bangatshengisa ukuthi bayathandana futhi bayahloniphana nxa besemihlanganweni yabo, umoya ongcwele uba labo njalo uyabakhokhela ukuthi benze izinqumo eziqondileyo.—Jak. 3:17, 18. w20.08 27 ¶5-6
OLwesine, August 11
Qhubekani linqoba okubi ngokuhle.—Rom. 12:21.
Abantu ababeyizitha zikamphostoli uPhawuli babelamandla kakhulu kulaye. Babemtshaya njalo bamvalele ejele kanengi. Waphathwa kubi ngabantu okwakumele ukuthi ngabe bangabangane bakhe. Amanye amaKhristu ayeze amphikise. (2 Khor. 12:11; Flp. 3:18) Lanxa kunjalo uPhawuli wabanqoba bonke ababesilwa laye. Wakwenza njani lokho? Waqhubeka etshumayela kungelani lokuphikiswa. Wahlala ebathanda abafowabo labodadewabo lanxa babeke bamdanise. Okuqakatheke kakhulu yikuthi wathembeka kuNkulunkulu waze wafa. (2 Tim. 4:8) Wamelana lobunzima ubukhulu ngenxa yokuthi wayethembe uJehova hatshi amandla akhe. Uyathethiswa loba uyahlukuluzwa yini? Singanqoba okubi ngokuzama ukunceda abantu bafunde iBhayibhili. Lokhu sikwenza ngokulisebenzisa nxa sibaphendula, ngokuhlonipha langokuba lomusa kulabo abasiphatha kubi kanye lokwenza okuhle kubo bonke okugoqela izitha zethu.—Mat. 5: 44; 1 Phet. 3:15-17. w20.07 17-18 ¶14-15
OLwesihlanu, August 12
[Ukuzithoba] kwakho kungikhulisile.—2 Sam. 22:36, TBS.
Kambe singatsho sibili ukuthi uJehova uthobekile? Ye. UDavida watsho njalo embhalweni walamuhla. (Hubo. 18:35) Kungenzakala wabhala amazwi lawo ecabanga ngesikhathi umphrofethi uSamuyeli efika ngakibo ezogcoba inkosi yako-Israyeli eyayizalandela. Lanxa uDavida wayelicinathunjana ebafaneni abayisitshiyagalombili, uJehova wakhetha yena ukuthi abe yinkosi esikhundleni seNkosi uSawuli. (1 Sam. 16:1, 10-13) UDavida wayevumelana lamazwi omhubi owathi ngoJehova: ‘Ukhothama akhangele phansi emazulwini lasemhlabeni. Uyabavusa abampofu othulini, aphakamise abaswelayo abahlalise lamakhosana.’ (Hubo. 113:6-8) UJehova utshengisa ukuthi uthobekile ngendlela aphatha ngayo izinceku zakhe ezilesono. Ngokwesibonelo, kasiboni siyizikhonzi zakhe kuphela kodwa uphinda asibone singabangane bakhe. (Hubo. 25:14, NWT) Okwenza senelise ukuba ngabangane bakhe yikuthi wathumela iNdodana yakhe ukuthi izosihlawulela. Kuyakhanya sibili ukuthi uJehova ulesihawu lozwelo. w20.08 8 ¶1-3
UMgqibelo, August 13
[UJehova] kafisi ukuthi loba ngubani abhujiswe kodwa ufisa ukuthi abantu bonke baphenduke.—2 Phet. 3:9.
UJehova sewabeka ilanga lehola azabhubhisa ngalo umhlaba lo omubi. (Mat. 24:36) Yikho uzabekezela angawubhubhisi kuze kube yilesosikhathi. Uyafisa sibili ukuvusa abafileyo kodwa uyabekezela. (Jobe. 14:14, 15) Umelele isikhathi esifaneleyo sokuthi abavuse. (Joh. 5:28) Silezizatho ezinhle zokumbonga ngokubekezela kwakhe. Ngokwesibonelo, ukubekezela kukaJehova kunike abantu abanengi okugoqela lathi ithuba lokuthi “baphenduke.” UJehova ufuna abantu abanengi baphile kuze kube nini lanini. Ngakho asitshengiseni ukuthi siyambonga ngokubekezela kwakhe. Lokhu singakwenza ngokukhuthala sidinga labo ‘abalesifiso sokuthola ukuphila okungapheliyo’ futhi sibancedise ukuthi bathande uJehova njalo bamkhonze. (ImiSeb. 13:48) Nxa singenza njalo, labo bazancedwa yikubekezela kukaJehova. w20.08 18 ¶17
ISonto, August 14
Ngibonisa izindlela zakho, O Jehova, ngifundisa izindlela zakho.—Hubo. 25:4.
Lokho umfundi akufundayo akumelanga kuphelele engqondweni kodwa kumele kumthinte lenhliziyo ukuze azimisele ukukusebenzisa. UJesu wafundisa abantu izinto ezinengi futhi babekholisa ukumlalela kodwa okwenza bamlandela yikuthi wayethinta lezinhliziyo zabo. (Luk. 24:15, 27, 32) Umfundi wakho kumele abone ukuthi kungenzeka sibili ukuthi abe lobudlelwano loJehova lokuthi angaba nguBaba, uNkulunkulu loMngane wakhe. (Hubo. 25:5) Nxa lifunda, mncede abone ubuntu bukaNkulunkulu wethu. (Eks. 34:5, 6; 1 Phet. 5:6, 7) Lokhu kwenze kuloba yiphi indaba elixoxa ngayo. Nceda umfundi abone ukuthi uJehova ulothando lomusa lozwelo. UJesu wathi ‘umlayo oqakatheke kulayo yonke njalo oyiwo owokuqala yikuthanda uJehova uNkulunkulu wakho.’ (Mat. 22:37, 38) Yikho zama ukunceda umfundi wakho ukuthi amthande uJehova. w20.10 10 ¶12
UMvulo, August 15
UJesu wayemthanda uMatha lodadewabo kanye loLazaro.—Joh. 11:5.
UJesu wayehlonipha bonke abesifazana. (Joh. 4:27) Kodwa ayebahlonipha kakhulu ngababesenza intando kaYise. Wababiza ngokuthi ngodadewabo njalo wabaqamba ndawonye lamadoda ayewabona engabafowabo. (Mat. 12:50) Kanti njalo uJesu wayengumngane omuhle kubo. Ngokwesibonelo, wayengumngane kaMariya loMatha okungenzakala babengatshadanga. (Luk. 10:38-42) Amazwi kaJesu lalokho ayekwenza kwakusenza bakhululeke ukuba laye. UMariya waze wakhululeka ukuhlala enyaweni zakhe njengalokho okwakusenziwa ngumfundi. UMatha yena wakhululeka ukutshela uJesu ayekucabanga ngesikhathi ezondele ukuthi uMariya wayengamncedisi ukulungisa ukudla. UJesu wabancedisa bobabili ukuthi bafunde izifundo eziqakathekileyo. Kanti njalo watshengisa ukuthi ulendaba labo kanye lomnewabo uLazaro ngokubavakatshela langezinye izikhathi. (Joh. 12:1-3) Yikho uLazaro wathi esegula kakhulu, uMariya loMatha babekwazi ukuthi bangacela uJesu abancede.—Joh. 11:3. w20.09 20 ¶3; 21 ¶6
OLwesibili, August 16
Babecabanga ukuthi uMbuso kaNkulunkulu wawuzahle ufike ngalesosikhathi.—Luk. 19:11.
Abafundi bakaJesu babekhangelele ukuthi uMbuso kaNkulunkulu “wawuzahle ufike ngalesosikhathi” ukuzobakhulula kumaRoma ayebacindezela. Sililindele ilanga lapho uMbuso kaNkulunkulu ozasusa khona bonke ububi futhi ulethe umhlaba omutsha olokulunga. (2 Phet. 3:13) Kodwa kumele sibekezele silinde isikhathi uJehova akhethe ukukwenza ngaso lokhu. UJehova wanika uNowa isikhathi esaneleyo sokwakha umkhumbi lesokuthi axwayise abantu ngoZamcolo. (2 Phet. 2:5; 1 Phet. 3:20) Walalela lapho u-Abrahama elokhu embuza ngesinqumo sakhe sokubhubhisa abantu ababi ababehlala eSodoma leGomora. (Gen. 18:20-33) Okweminyaka eminengi uJehova wasibekezelela kakhulu isizwe sako-Israyeli esingathembekanga. (Neh. 9:30, 31) Lamuhla siyabona ukuthi uyabekezela ngoba unika bonke abantu afuna babe ngabangane bakhe isikhathi sokuthi “baphenduke.” (2 Phet. 3:9; Joh. 6:44; 1 Tim. 2:3, 4) Isibonelo sikaJehova siyasinceda ukuthi lathi sibekezele nxa sitshumayela futhi sifundisa. w20.09 10 ¶8-9
OLwesithathu, August 17
Abafileyo bazavuswa.—ImiSeb. 24:15.
Nxa uJehova esevusa abantu abafileyo uzabuyisela okwakusezingqondweni zabo kanye lobuntu babo ukuze babe yilokho ababeyikho khona. Lokhu kutsho ukuthi uJehova uyakuthanda kakhulu okokuthi uyabona njalo kakukhohlwa konke okucabangayo lokuzwayo lokukhulumayo kanye lokwenzayo. Yikho nxa ebengakuvusa bekungasoze kumthwalise nzima ukuthi akubuyisele ube njengoba nje wawunjalo ungakafi. INkosi uDavida yayikwazi ukuthi uJehova umazi kuhle umuntu ngamunye. (Hubo. 139:1-4) Ukuzwisisa ukuthi uJehova usazi kangakanani kusenza sizizwe njani? Akumelanga sikhathazeke nxa sicabangisisa ngokuthi uJehova usazi kangakanani. Kungani? Khumbula ukuthi uJehova ulendaba lathi futhi uqakathekisa ngamunye wethu. Uyananzelela konke okwenzakale empilweni zethu okwenza ukuthi sibe yilokho esiyikho khona. Kuyasiduduza ukwazi lokhu ngoba siyakwazi ukuthi asisodwa loba sekutheni. UJehova uhlala elathi njalo uyafuna ukusincedisa.—2 ImiLan. 16:9. w20.08 17 ¶13-14
OLwesine, August 18
Ngizakutshengisa ngikufundise indlela ofanele uhambe ngayo.—Hubo. 32:8.
UJehova uyakuthanda ukufundisa abantu bakhe. Ufuna babemazi, bamthande futhi baphile phakade njengoba bengabantwabakhe abathandayo. Kodwa konke lokhu ngeke kwenzakale nxa engasifundisi. (Joh. 17:3) Wasebenzisa ibandla lamaKhristu akuqala ukuthi afundise abantu bakhe. (Kol. 1:9, 10) Umoya ongcwele, okutsho “umsizi” uJesu ayewuthembisile lawo wabanceda abafundi. (Joh. 14:16) Wabancedisa ukuthi bazwisise iLizwi likaNkulunkulu njalo wabakhumbuza izinto ezinengi uJesu ayezitshilo layezenzile ezacina zibhalwe emaVangelini. Ulwazi lolo lwabanceda baqinisa ukholo lwabo, bamthanda kakhulu uNkulunkulu leNdodana yakhe kanye labanye abazalwane. UJehova wathi “ngezinsuku zokucina” abantu bezizwe zonke bazakuza entabeni yakhe okutsho ukuthi bazamkhonza ndawonye labantu bakhe, bafunde izindlela zakhe. (Isaya. 2:2, 3) Isiphrofetho leso siyagcwaliseka lamuhla. w20.10 24 ¶14-15
OLwesihlanu, August 19
[Oqedisisayo] uzazuza izeluleko.—Zaga. 1:5, TBS.
Kuyini okungenza umuntu angalaleli nxa umngane wakhe emkhuza? Yikuzigqaja. Abantu abazigqajayo bakholisa ‘ukutshelwa lokho abafuna ukukuzwa.’ Kabafuni “ukulalela iqiniso.” (2 Tim. 4:3, 4) Bacabanga ukuthi kabadingi ukunikwa iseluleko ngenxa yokuthi bazibona behlakaniphile futhi beqakathekile kulabanye. Kodwa umphostoli uPhawuli wabhala wathi: “Loba ngubani ocabanga ukuthi uqakathekile yena engasilutho uyaziyenga.” (Gal. 6:3) INkosi uSolomoni yakuchasisa kuhle lokhu. Yathi: “Lingcono ijaha elingumyanga kodwa lihlakaniphile kulenkosi endala eyisiwula eyalayo ukwamukela izixwayiso.” (UmTshu. 4:13) Cabanga ngokwenziwa ngumphostoli uPhetro ngesikhathi umphostoli uPhawuli emnika iseluleko phambi kwabantu. (Gal. 2:11-14) Wayengacatshulwa yindlela uPhawuli ayekhulume ngayo lokuthi umkhuzele ebantwini. Kodwa uPhetro watshengisa ukuthi uhlakaniphile wavuma ukukhuzwa futhi kazange abambe isikhwili. Ngokuhamba kwesikhathi wathi uPhawuli ‘ngumfowabo othandekayo.’—2 Phet. 3:15. w20.11 21 ¶9, 11-12
UMgqibelo, August 20
[Lenze] abantu . . . babe ngabafundi . . . , libafundise.—Mat. 28:19, 20.
Ukuya emihlanganweni yebandla kuzamnceda umfundi weBhayibhili ukuthi athuthuke ekukhonzeni. Phela azakufunda emihlanganweni le kuzamnceda angezelele ulwazi alalo, aqinise ukholo lwakhe njalo amthande kakhulu uNkulunkulu. (ImiSeb. 15:30-32) Kanti njalo umuntu omfundisayo angatshela umfundi ukuthi ukuthanda uJehova yikho okwamnceda ukuthi alalele imilayo yakhe. (2 Khor. 7:1; Flp. 4:13) Nxa umfundi angajayelana labafowethu labodadewethu abathembekileyo uzafunda kibo ukuthi kutshoni ukulandela umlayo kaKhristu wokuthanda uNkulunkulu lomakhelwane. (Joh. 13:35; 1 Tim. 4:12) Uzabona ukuthi abamemezeli balenhlupho ezihambelana lezakhe njalo uzabona ukuthi angenelisa ukutshintsha indlela aphila ngayo abe ngumfundi kaKhristu. (Dute. 30:11) Bonke ebandleni bangancedisa labo abafunda iBhayibhili ukuthi bathuthuke ekukhonzeni.—Mat. 5:16. w20.11 5 ¶10-12
ISonto, August 21
Ngilwe lezinyamazana zeganga e-Efesu.—1 Khor. 15:32.
Mhlawumbe umphostoli uPhawuli wayekhuluma ngenyamazana ayelwe lazo enkundleni eyayise-Efesu. (2 Khor. 1:8; 4:10; 11:23) Kumbe wayengabe ekhuluma ngamaJuda ayemphikisa labanye ‘ababenjengezinyamazana zeganga.’ (ImiSeb. 19:26-34; 1 Khor. 16:9) Kungelani lokuthi uPhawuli wayekhuluma ngani, wayehlala esengozini kodwa wayelokhu ekholwa ukuthi uzakuba lekusasa elihle. (1 Khor. 15:30, 31; 2 Khor. 4:16-18) Siphila ezikhathini eziyingozi. Abanye abafowethu labodadewethu sebeke bahlaselwa yizigebenga. Abanye bona bahlala emazweni lapho impi edla khona ubhedu futhi abavikelekanga. Ikanti abanye baqhubeka bekhonza uJehova lanxa behlala emazweni umsebenzi wethu wokutshumayela ongavunyelwa khona. Bonke abafowethu labodadewethu laba baqhubeka bemkhonza uJehova njalo bayizibonelo ezinhle kithi. Kabesabi ngoba bayakwazi ukuthi lanxa bangaze bafe khathesi uJehova uzabavusa abanike ikusasa elihle. w20.12 9 ¶3-4
UMvulo, August 22
Thina sisebenza loNkulunkulu. Lina liyinsimu kaNkulunkulu elinywayo, isakhiwo sikaNkulunkulu.—1 Khor. 3:9.
Uyake udane yini ngenxa yokuthi abantu abanengi ensimini otshumayela kuyo abalaleli kumbe abatholakali ezindlini? Nxa kunjalo kuyini okungenza ukuthi uqhubeke uthokoza kumbe ukuthi uthokoze kakhulu? Kuqakathekile lokuthi ukubone ngendlela eqondileyo ukutshumayela. Ungakwenza njani lokhu? Khumbula ukuthi isizatho esiqakathekileyo sokutshumayela yikuthi sifuna ukutshela abantu ngebizo likaNkulunkulu langoMbuso wakhe. UJesu wakwenza kwacaca ukuthi balutshwana abantu ababezakuba ngabalandeli bakhe. (Mat. 7:13, 14) Nxa sisekutshumayeleni silesibusiso sokusebenza loJehova loJesu kanye lezingilosi. (Mat. 28:19, 20; Isam. 14:6, 7) UJehova udonsa labo abafuna ukumkhonza. (Joh. 6:44) Yikho umuntu ongafuni ukulalela khathesi angalalela esikhathini esizayo. Udade okuthiwa nguDeborah uthi: “Ukudana kakhulu yisikhali esilamandla esisetshenziswa nguSathane.” Kodwa uJehova uNkulunkulu ulamandla amakhulu kuloSathane lezikhali zakhe. w20.12 26 ¶18-19; 27 ¶21
OLwesibili, August 23
Kasiqhubekeni sithandana ngoba uthando luvela kuNkulunkulu.—1 Joh. 4:7.
AmaKhristu amanengi athembekileyo ayasebenza ukuze azinakekele wona kanye lezimuli zawo. Lanxa kunjalo, enza konke okusemandleni awo ukuthi asekele inhlanganiso kaNkulunkulu. Ngokwesibonelo, amanye ayancedisa nxa kube lomonakalo futhi amanye ayancedisa emsebenzini owenziwa ezakhiweni zenhlanganiso. Kanti njalo wonke ayanikela ukuze asekele umsebenzi owenziwa emhlabeni wonke. Enza konke lokhu ngoba ayamthanda uNkulunkulu kanye labanye. Maviki wonke sitshengisa ukuthi siyabathanda abafowethu labodadewethu ngokuya emihlanganweni yebandla lokuhlanganyela kuyo. Siyahamba lanxa singabe sidiniwe futhi siyaphendula lanxa singabe sitshaywa luvalo njalo siyakhuthazana imihlangano ingakaqalisi lalapho isiphelile lanxa sonke silenhlupho. (Heb. 10:24, 25) Siyababonga kakhulu abafowethu labodadewethu ngakho konke abakwenzayo! w21.01 10 ¶11
OLwesithathu, August 24
Kasingaziphakamisi.—Gal. 5:26.
Abantu abazigqajayo bakubona kunzima ukuncoma abanye. Bafuna kube yibo abanconywayo. Bajayele ukuziqathanisa labanye njalo bayancintisana labo. Kulokuthi babaqeqetshe futhi babanike imisebenzi, izikhathi ezinengi bona bacabanga ukuthi kumele bazenzele imisebenzi leyo ngoba bazitshela ukuthi abanye kabasoze bayenze kuhle. Umuntu ozigqajayo ujayele ukufuna ukuthi kube nguye oqakathekiswa kakhulu kulabanye njalo uba lomhawu nxa abanye besenza ngcono kulaye. Nxa singananzelela ukuthi siyazigqaja kumele sithandaze ngenhliziyo yonke kuJehova simcela ukuthi asincedise ‘sintshintshe indlela esicabanga ngayo’ ukuze umkhuba lo omubi ungamili impande. (Rom. 12:2) Siyambonga kakhulu uJehova ngokuthi uthobekile. (Hubo. 18:35) Lokhu kukhanya endleleni aphatha ngayo izinceku zakhe futhi sifuna ukumlingisela. Kanti njalo sifuna ukulingisela izibonelo zabantu abathobekileyo okukhulunywa ngabo eBhayibhilini ababa lesibusiso sokuhamba loNkulunkulu. Kasihlaleni sinika uJehova udumo lenkazimulo emfaneleyo.—Isam. 4:11. w20.08 13 ¶19-20
OLwesine, August 25
Abatshadayo bazakuba lenhlupho empilweni yabo.—1 Khor. 7:28.
Umtshado yisipho esipheleleyo esivela kuNkulunkulu, kodwa abantu bona kabaphelelanga, balesono. (1 Joh. 1:8) Yikho iBhayibhili lisithi abatshadileyo bazakuba “lenhlupho empilweni yabo.” UJehova ukhangelele ukuthi amadoda ancedise izimuli zawo ziqine ekukhonzeni, abe lendaba lazo futhi azinakekele ngezinto ezizidingayo. (1 Tim. 5:8) Lanxa amadoda kumele ancedise imuli zawo ekukhonzeni, amakhosikazi kufanele azinike isikhathi sokubala iLizwi likaNkulunkulu nsuku zonke lokucabangisisa ngalokho akubalayo kanye lesokuthandaza kuJehova ngenhliziyo yonke. Kodwa lokhu kungaba nzima ngoba amakhosikazi alemisebenzi eminengi okumele ayenze. Lanxa kunjalo, kuqakathekile ukuthi azinike isikhathi sokuzenza ngoba uJehova ufuna ngamunye wethu abe ngumngane wakhe oseduze. (ImiSeb. 17:27) Khona akulula ukuthi inkosikazi izehlise kumkayo njengoba elesono. Kodwa okuzayinceda yikuzwisisa lokwamukela izizatho eziseBhayibhilini zokuthi kungani kumele yenze njalo. w21.02 9 ¶3, 6-7
OLwesihlanu, August 26
Ukholo lwenu oluhlolwe ngendlela le lwenza liqinisele.—Jak. 1:3.
Inhlupho zingafaniswa lendlela inkemba eqiniswa ngayo. Nxa inkemba ingatshiswa ibe isifakwa emanzini iyaqina kakhulu. Lathi singaqinisela ebunzimeni, ukholo lwethu luzaqina kakhulu. Yikho uJakhobe wabhala wathi: “Vumelani ukuqinisela kuqede umsebenzi wakho ukuze liphelele, lingabi lesici kukho konke.” (Jak. 1:4) Nxa singananzelela ukuthi inhlupho ziyaluqinisa ukholo lwethu, sizaqinisela sithokoza. UJakhobe uphinda aqambe ezinye izinto ezingaqeda intokozo yethu. Okunye yikungazi okumele sikwenze. Nxa siphakathi kwenhlupho, kumele senze izinqumo ezizathokozisa uJehova, zisize abafowethu labodadewethu futhi zisincede ukuthi sihlale sithembekile. (Jer. 10:23) Kuyabe kumele sibe lokuhlakanipha ukuze sikwazi okumele sikwenze lokumele sikutsho kulabo abasiphikisayo. Nxa singakwazi okumele sikwenze singaphela amandla njalo lokho kungaqeda intokozo yethu. w21.02 28 ¶7-9
UMgqibelo, August 27
Thandanani kakhulu ngenhliziyo yonke.—1 Phet. 1:22.
UJehova usithanda ukwedlula loba ngubani okokuthi nxa singahlala siqotho kuye akulalutho olungasehlukanisa lothando lwakhe. (Rom. 8:38, 39) Ibala lesiGrikhi elihunyutshwe ngokuthi “ngenhliziyo yonke” litsho ukuzama ngamandla wonke ukutshengisa uthando. Ngezinye izikhathi akulula ukutshengisa abafowethu labodadewethu ukuthi siyabathanda yikho kuyabe kumele silwise ukwenza njalo. Nxa abanye besicaphula kuyabe kumele siqhubeke ‘silesineke komunye lomunye ngothando sizama ngamandla wonke ukuhlala simanyene emoyeni silokuthula okwenza sibambane sibe munye.’ (Efe. 4:1-3) Kasisoze sigxile emaphutheni abafowethu labodadewethu kodwa sizazama ukubabona ngendlela uJehova ababona ngayo. (1 Sam. 16:7; Hubo. 130:3) Akulula ukuthi sibathande ngenhliziyo yonke ikakhulu nxa sisazi amaphutha abawenzayo. Lokhu kukhanya yikho okwakusenzakala kwamanye amaKhristu akuqala, njengasendabeni kaYuwodiya loSintikhe. Umphostoli uPhawuli wabakhuthaza ukuthi “babe ngqondonye eNkosini.”—Flp. 4:2, 3. w21.01 22-23 ¶10-11
ISonto, August 28
Majaha, . . . ngiyalibhalela ngoba lilamandla futhi ilizwi likaNkulunkulu liqhubeka likini, njalo selimnqobile omubi.—1 Joh. 2:14.
Abafowethu labodadewethu bayaliqakathekisa lina bafowethu abasakhulayo elikhonza uJehova ‘limanyene’ labo. (Zef. 3:9) Bayayithanda intshiseko elilayo emisebenzini eliyiphathisiweyo. Bayazigqaja sibili ngani! Majaha, lingakhohlwa ukuthi uJehova uyalithanda lokuthi uyalithemba. Watsho ukuthi ngezinsuku zokucina kuzakuba lebutho lamajaha elizazinikela kuye ngenhliziyo yonke. (Hubo. 110:1-3, NWT) Uyakwazi ukuthi liyamthanda lokuthi lizimisele ukwenza konke okusemandleni enu ekumkhonzeni. Yikho bekezelela abanye, uzibekezelele lawe. Nxa ungaphambanisa samukele iseluleko futhi uvume ukulaywa unanzelela ukuthi kuvela kuJehova. (Heb. 12:6) Khuthala emisebenzini oyiphiweyo. Kodwa okuqakatheke kulakho konke yikuthi wenze uYihlo osezulwini azigqaje ngawe.—Zaga. 27:11. w21.03 7 ¶17-18
UMvulo, August 29
Nxa ungadana ngezikhathi zokuhlupheka, amandla akho aba mancane.—Zaga. 24:10, NWT.
Zinengi izinto ezingenza sidane kakhulu. Ezinye zakhona ngamaphutha esiwenzayo, ukuzikhangelela phansi, ukugula, ukungatholi umsebenzi wenkonzo esiwufisayo kumbe ukutshumayela endaweni elabantu abanengi abangalaleliyo. Amaphutha esiwenzayo enza kube lula ukuthi sidane. Lokhu kungabangela ukuthi sicabange ukuthi uJehova kasoze asingenise emhlabeni omutsha. Kodwa umcabango onjalo uyingozi. Kumele sikhumbule ukuthi iBhayibhili lithi ‘sonke sonile.’ (Rom. 3:23) UJesu nguye yedwa umuntu owaphila emhlabeni owayengelasono. Lanxa silesono kumele sikhumbule ukuthi uJehova kagxili emaphutheni esiwenzayo kumbe akhangelele ukuthi singaphambanisi. Phela unguBaba osithandayo ofuna ukusincedisa futhi obekezelayo. Uyakwazi ukuthi kwabanengi bethu kungumqanso ukwenza izinto eziqondileyo lokuthi siyazithonisisa kakhulu nxa singaphambanisa njalo uzimisele ukusincedisa.—Rom. 7:18, 19. w20.12 22 ¶1-3
OLwesibili, August 30
Okokucina bafowethu qhubekani lithokoza, lilungisiswa.—2 Khor. 13:11.
Sonke siphakathi kohambo, silubangise emhlabeni omutsha lapho esizabe sibuswa khona nguNkulunkulu wethu osithandayo. Nsuku zonke siyazama ukuhamba endleleni eya ekuphileni. Kodwa uJesu wathi indlela le incinyane futhi ngezinye izikhathi kunzima ukuhamba kuyo. (Mat. 7:13, 14) Silesono yikho kulula ukuthi siphambuke endleleni le. (Gal. 6:1) Nxa sifuna ukuhlala sisendleleni encinyane eya ekuphileni, kumele sizimisele ukutshintsha indlela esicabanga lesenza ngayo kanye lalokho esikuthandayo. Umphostoli uPhawuli wasikhuthaza ukuthi ‘silungisiswe.’ Inhliziyo iyakhohlisa futhi akulula ukwazi ukuthi ingabe isisa ngaphi. (Jer. 17:9) Yikho kungaba nzima ukuthi sihlole lokho esikucabangayo lendlela esizizwa ngayo. Phela kulula ukuziyenga “ngemicabango engamanga.” (Jak. 1:22) Ngakho kumele sizihlole sisebenzisa iLizwi likaNkulunkulu. Liveza lokho esiyikho ngaphakathi, okutsho “imicabango lenhloso” zenhliziyo zethu.—Heb. 4:12, 13. w20.11 18 ¶1-3
OLwesithathu, August 31
Khokhelani ekuhlonipheni abanye.—Rom. 12:10.
Nxa sithobekile sizathokoza. Kungani sisitsho njalo? Nxa singananzelela ukuthi kulezinye izinto esingenelisi ukuzenza sizabonga lokho abanye abasenzela khona. Ngokwesibonelo, cabanga ngalokho okwenzakalayo uJesu aze elaphe amadoda alitshumi ayelobulephero. Ngeyodwa kuphela eyaphenduka kuye izembonga ngokuthi wayeyelaphe umkhuhlane wayo omubi kakhulu, okuyinto eyayingeke izenzele yona. Indoda le ethobekileyo yabonga uJesu ngalokho ayeyenzele khona njalo yadumisa uNkulunkulu. (Luk. 17:11-19) Abantu abathobekileyo bajayele ukuba labangane abaseduze kanye lobudlelwano obuhle labanye. Lokhu kwenziwa yikuthi bayananzelela ukuthi abanye balobuntu obuhle futhi bayabathemba. Abantu abathobekileyo bayathokoza nxa abanye bephumelela emisebenzini abayiphiwayo futhi bayaphangisa ukubancoma lokubanika udumo. w20.08 12 ¶17-18