TLAMACHTIJLI 28
TLAKUIKAJLI 88 Xchiua manikimixmati moojuiuan
¿Tleka noneki tiktlajtlaniskej matechijlikan tlen techpaleuis?
“Tlamatkilistli onkaj intech on yejuan kinekij kakiskej tetlakanonotsalistli” (PROV. 13:10).
TLEN TIKITASKEJ
Tlenon noneki tikchiuaskej niman ijkon techpaleuis ijkuak technonotsaskej.
1. ¿Tlenon techpaleuis matiktlapejpenikan tlen kuajli niman kuajli makisati tlen yotiktlapejpenijkej? (Proverbios 13:10; 15:22).
TINOCHIMEJ tikuelitaskiaj tiktlapejpeniskej tlen kuajli niman kuajli makisati tlen yotiktlapejpenijkej. ITlajtol toTajtsin kuajli techijlia ika tla tiknekij ijkon manochiua noneki matechtlakanojnotsakan noso matechmakakan consejo (xpoua Proverbios 13:10; 15:22).
2. ¿Tlenon yotechijli kichiuas Jehová?
2 Xnemi yakaj ken toTaj Jehová akin uelis techijlis tlen melak techpaleuis. Ika yejon, kuajli tla tiktlajtlaniliaj matechmaka tlamachilistli. Yejua ijkin yotechijli: “Nimitstlakanonotsas. Nimitsititis on ojtli yejuan noneki tiknejnemis” (Sal. 32:8). Yejuin kijtosneki ika Jehová nochipa techijlia tlenon noneki tikmatiskej niman noijki techpaleuiya matikchiuakan.
3. ¿Tlenon tiknankiliskej ipan yejuin tlamachtijli?
3 Ipan yejuin tlamachtijli tikuiskej iTlajtol toTajtsin niman ijkon tiknankiliskej yejuin tlen kanaj kemantika totlajtoltiaj: 1) “¿Katlejua kualneskayomej noneki nikinpiyas tla nikneki manechpaleui ijkuak nechnonotsaskej?”, 2) “¿Akinomej uelis nechnonotsaskej?”, 3) “¿Tleka noneki manikseli tlen nechijliaj?” niman 4) “¿Tleka xnoneki manikintlajtlanili oksekimej manechijlikan tlen noneki nikchiuas?”.
“¿TLEN KUALNESKAYOMEJ NONEKI NIKINPIYAS?”
4. ¿Katlejua kualneskayomej noneki tikinpiyaskej tla tiknekij matechpaleui ijkuak technonotsaskej?
4 Tla tiknekij matechpaleui tlen techijliskej ijkuak technonotsaskej, noneki tiyolyemankej yeskej niman tikasikamatiskej ika xnochi tikmatij. Matikmatstokan ika ijkuak tikintlajtoltiaj akin más kimatstokej tlenon uelis techpaleuis, más kuajli tlen tiktlapejpeniskej. Tla xijkin tikchiuaj Jehová xuelis techpaleuis niman tiknemiliskej ika xnoneki tikchiuaskej tlen tikpouaj ipan iTlajtol (Miq. 6:8; 1 Ped. 5:5). San ika, tla tiyolyemankej tiknektoskej tikchiuaskej tlen kijtoua Biblia.
5. ¿Tleka ueliskia noueyimatis tekiuaj David?
5 Matikitakan tlenon tiuelij itech David akin yolyemanki katka maski miyek tlen yokichiujka niman miyek ueltoya. Achto yeskia tekiuaj, miyekej yekixmatstoyaj pampa kualtsin tlatsotsonaya niman hasta kitlatsotsoniliaya tekiuaj Saúl (1 Sam. 16:18, 19). Ijkuak Jehová okitlapejpeni ken tekiuaj, okipaleui miyek makichiua ika iespíritu santo (1 Sam. 16:11-13). Miyekej israelitas melak kiueyiteneuayaj pampa yokintlanka miyekej intlauelikniuan, ken Goliat, se filisteo akin melak uejkapan katka (1 Sam. 17:37, 50; 18:7). Tla yejua noueyimatiskia, ueliskia ijkin kinemilis: “Melak miyek tlen yonikchiuj, xnoneki yakaj manechnonotsa”. San ika, David xijkon katka.
6. ¿Kenijki tikmatij ika David kuajli kiseliaya ijkuak kinonotsayaj? (Noijki xkita tlaixkopinajli).
6 Ijkuak David yetekiuaj katka, nosentlaliaya imiuan akin intech tlaneltokaya niman noijki ueliskiaj kijliskej tlen kipaleuis (1 Crón. 27:32-34). Yejuin xtechmojkatlachialtia, pampa yejua nochipa kiseliaya tlen kijliayaj, maski tla siuamej noso tlakamej akin kinonotsayaj. Niman ijkon okiteititi ijkuak okikak tlen okijli Abigaíl, isiuauj se tlakatl akin melak noueyimatiya, nexikole katka niman xtlaj kitlasojkamatiya akin itoka katka Nabal. David yolyemanki katka niman okichiuj tlen okijli Abigaíl, niman yejon okipaleui maka makichiua tlen melak xkuajli (1 Sam. 25:2, 3, 21-25, 32-34).
Tekiuaj David yolyemanki katka niman okichiuj tlen okijli Abigaíl. (Xkita párrafo 6).
7. ¿Tlenon tiuelij itech David? (Eclesiastés 4:13; noijki xkimita tlaixkopinaltin).
7 ¿Tlenon tiuelij itech David? Kachtopa, maski melak tiueltokej itlaj tikchiuaj noso titlayekanaj, xnoneki tiknemiliskej ika nochi tikmatij niman ika xnoneki yakaj technonotsas. Ika ome, noneki tiknektoskej tikinkakiskej akin techijliaj tlen techpaleuis maski tla akin otechijli xtiknemiliayaj matechnonotsa (xpoua Eclesiastés 4:13). Tla ijkon tikchiuaj, techpaleuis maka matikchiuakan tlen techyolkokos noso kinyolkokos oksekimej.
Matikinkakikan akin techijliaj tlen techpaleuis, maski san akinon matechijli. (Xkita párrafo 7).c
“¿AKINOMEJ UELIS TECHIJLISKEJ TLEN TECHPALEUIS?”
8. ¿Tleka melak kuajli ika David okitlajtlanili Jonatán makipaleui?
8 Matikitakan tlenon más tiuelij itech David. Yejua kikakiya ijkuak kinnotsayaj akin 1) kuajli nouikayaj iuan Jehová niman 2) akin kasikamatiyaj tlen kixnamiktoya. San matikonteneuakan yejuin, ijkuak David kinekiya kimatis tla ueliskia noyolseuis iuan tekiuaj Saúl, okitlajtlanili Jonatán, itelpoch Saúl, makipaleui. ¿Tleka David okinemili ika Jonatán yeskia akin más ueliskia kipaleuis? Pampa Jonatán kuajli nouikaya iuan Jehová niman kuajli kixmatstoya Saúl (1 Sam. 20:9-13). ¿Kenijki uelis tikchiuaskej ken David?
9. Tla tiknekij itlaj tikmatiskej, ¿akinon ueliskia tikijliskej matechpaleui? Xkijto se neskayotl (Proverbios 13:20).
9 Ijkuak tiknekij matechpaleuikan matikmatikan tlenon tikchiuaskej, melak kuajli tla tikintlajtoltiaj (1 akin kuajli nouikaj iuan Jehová niman (2 akin inpan yopanok tlen noneki tikmatisnekij (xpoua Proverbios 13:20).a San matikonnemilikan ika se tokniuj telpochtli nonamiktisneki. ¿Akinon uelis kitlajtlanilis makijli tlen kipaleuis? Uelis kitlajtoltis se iamigo akin xenonamiktia, niman iamigo uelis kipaleuis tla kijlia tlen uajlauj ipan Biblia. San ika, más kipaleuis tlen kijliskej tla kintlajtoltia se tokniuj iuan isiuatsin akin yekipiya tiempo ika yononamiktijkej, kuajli kitekichiuilijtokej Jehová, kuajli san sekan nemij niman kuajli kixmatstokej akin nonamiktisneki.
10. ¿Tlenon tikitaskej aman?
10 Yotikitakej ome kualneskayomej tlen noneki tikinpiyaskej niman akinomej noneki tikintlajtlaniliskej matechijlikan tlen techpaleuis. Aman matikitakan tleka noneki tiknektoskej tijkakiskej tlen techijliaj niman tla kuajli tla tikintlajtlaniliaj oksekimej matechijlikan tlen tikchiuaskej.
“¿TLEKA MELAK KUAJLI TLA NOCHIPA TIKSELIAJ TLEN TECHIJLIAJ?”
11, 12 a) ¿Tlenon xnoneki tikchiuaskej? b) ¿Tlenon okichiuj Rehoboam ijkuak ononek itlaj kitlapejpenis?
11 Kemantika sekimej tetlajtoltiaj tla kuajli tlen kinemilijtokej kichiuaskej, san ika, yokitlapejpenijkej tlen kichiuaskej, niman sa kinekij makimijlikan ika kuajli tlen yokinemilijkej. Akin ijkin kichiuaj, kiteititiaj ika xkinekij kikakiskej tlen kinpaleuis. Tlen xkuajli okichiuj tekiuaj Rehoboam uelis techpaleuis matikmatikan tlen xnoneki tikchiuaskej.
12 Rehoboam opeuj tekiuajti ne Israel sakin ika Salomón omik. Ijkuakon israelitas melak kuajli nemiyaj niman miyek tlen kipiayaj, san ika, opeuj kijtouaj ika Salomón melak kintekitiltiaya. Yejua ika, okitlajtlanilijkej Rehoboam maka melak makintekitilti. Yejua okimijli ika kinemiliskia tlen kitlajtlanilijtoyaj. Niman kuajli ken opeuj tekiuajti pampa okintlajtolti ueuentsitsintin akin kipaleuiayaj Salomón, kenijki kitayaj tlen israelitas kitlajtlanilijtoyaj (1 Rey. 12:2-7). San ika, xokichiuj ken okijlijkej. ¿Tleka? Kanaj pampa yejua yokitlapejpenijka tlenon kichiuas niman sa kinekiya makijlikan ika kuajli tlen yokitlapejpenijka. Ika yejon, tikasikamatij tleka sakin okintlajtolti iamigos akin más telpokamej, niman yejuamej okijlijkej tlen yejua kikakisnekiya (1 Rey. 12:8-14). Rehoboam okichiuj tlen okijlijkej yejon telpokamej, niman pampa ijkon okichiuj, sekimej xok okinekkej makinyekana, niman opeuj kipiya miyek tlauejli ipan itekiuajyo (1 Rey. 12:16-19).
13. ¿Tlenon techpaleuis matikmatikan tla tiknektokej tikseliskej tlen techijlia?
13 ¿Tlenon tiuelij itech Rehoboam? Ika ijkuak tikintlajtoltiskej oksekimej ken kitaj tlen tiknemilijtokej tikchiuaskej, noneki tikseliskej tlen techijliskej, yejuin kijtosneki, ika xnoneki itlaj tiktlapejpeniskej achto titetlajtoltiskej. Matotlajtoltikan: “Ijkuak niktlajtlani manechnonotsakan niman xnechijliaj tlen niknekiya nikakis, ¿xnikselia tlen nechijliaj?”.
14. ¿Tlenon xnoneki tikilkauaskej? Xteneua se neskayotl (noijki xkita tlaixkopinajli).
14 Matikonnemilikan ika se tokniuj kitekiuiltiaj se tekitl kampa ueyi kitlaxtlauiliskej, san ika, kemantika uejkauis xnemis iuan ichanejkauan. Achto tenankilis, kitlajtlanilia se tlayekanketl makijli tlen kipaleuis. Tlayekanketl kitekitiltia Biblia niman ijkon kilnamiktia ika más noneki makintlajpiya niman makinpaleui ichanejkauan kuajli manouikakan iuan Jehová (Efes. 6:4; 1 Tim. 5:8). San ika, yejon tokniuj xkuelita tlen kijliaj, niman kintlajtoltia oksekimej tokniuan hasta ijkuak se tokniuj kijlia makiseli yejon tekitl. ¿Kinekiya makijlikan tlen kipaleuis, noso yokitlapejpenijka tlen kichiuas niman sa kinekiya makijlikan ika kuajli tlen kinemilijtoya? Maka matikilkauakan ika toyojlo melak tekajkayaua (Jer. 17:9). Kemantika, ijkuak techijliaj tlen xtiknekiyaj tijkakiskej, yejon tlen más techpaleuis.
¿Tiknekij matechijlikan tlen techpaleuis, noso san tiknekij matechijlikan ika kuajli tlen yotiknemilijkej tikchiuaskej? (Xkita párrafo 14).
“¿NONEKI TIKINTLAJTLANILISKEJ OKSEKIMEJ MATECHIJLIKAN TLEN TIKCHIUASKEJ?”
15. ¿Tlenon xnoneki tikchiuaskej niman tleka?
15 Jehová kineki ika san notejuamej matiktlapejpenikan tlenon tikchiuaskej (Gál. 6:4, 5). Ken yotikitakej, achto itlaj tiktlapejpeniskej, noneki matikitakan tlen kijtoua Biblia niman matikintlajtoltikan tokniuan akin kuajli kitekichiuiliaj Jehová. Kuakon, xnoneki tikintlajtlaniliskej oksekimej matechijlikan tlenon tikchiuaskej. Noijki xtiaskiaj iuan akin kuajli iuan touikaj niman tiktlajtoltiskiaj: “¿Tlenon tikchiuaskia tejua tla ijkon mopan panoskia?”. Niman noijki, xkuajli tla san tikchiuaj tlen oksekimej kichiuaj niman nion xtiktejtemouaj tlen techpaleuis.
16. ¿Tlenon nonekiya kitlapejpeniskej tokniuan akin chantiyaj Corinto? (1 Corintios 8:7; 10:25, 26).
16 Matikitakan tlen opanok ipan kachtopa siglo ipan tlanechikojli tlen onkatka Corinto. Tokniuan nonekiya kitlapejpeniskej tla kikuaskej tlakuajli tlen kanaj yokinuentlalilijkaj tajtsitsintin. Pablo ijkin okijkuilo: “Tikmatstokej ika imágenes xtlaj kijtosnekij ipan yejuin mundo, niman ika san se toTajtsin nemi” (1 Cor. 8:4). Yejua ika, sekimej okijtojkej ika ueliskia kikuaskej nakatl tlen kikouayaj maski kanaj yokinuentlalilijkaj tajtsitsintin. Niman oksekimej okijtojkej ika xkikuaskiaj yejon nakatl pampa kinpajsoloskia intlamachilis (xpoua 1 Corintios 8:7; 10:25, 26). Yejuin nonekiya inseselti kitlapejpeniskiaj. Pablo xkeman okimijli tokniuan Corintios makimijlikan oksekimej tlenon nonekiya kichiuaskej noso san makichiuakan tlen oksekimej kichiuaj. Yejua okijto ika toseselti toyolkuitiskej ixpan toTajtsin (Rom. 14:10-12).
17. ¿Tlenon ueliskia panos tla san tikchiuaj tlen oksekimej kitlapejpeniaj? Xkijto se neskayotl (noijki xkimita tlaixkopinaltin).
17 ¿Tlenon ueliskia panos aman? Matontlanemilikan itech tlen ika tlachijchiujtli yestli. Toseselti noneki tiktlapejpeniskej tla tikseliskej noso ka.b Kanaj yejon ouijtika tikasikamatiskej, san ika, noneki toseselti tiktlapejpeniskej tlenon tikchiuaskej (Rom. 14:4). Tla san tikchiuaj tlen oksekimej kitlapejpeniaj, uelis tikijtlakoskej totlamachilis. San uelis tikmajmachtiskej niman tikchikauaskej totlamachilis tla tiktekitiltiaj (Heb. 5:14). Kuakon, ijkuak nonekis itlaj tiktlapejpeniskej, kachtopa noneki san tejuamej tiktejtemoskej tlen techpaleuis niman tikitaskej katlejua tlaxeloltin itech Biblia uelis techpaleuiskej. Niman tla tikmachiliaj ika xmás otikasikamatkej, matiktlajtlanilikan se tokniuj akin kipiya chikauak itlaneltok matechpaleui más kuajli matikajsikamatikan.
San uelis tiktlajtlaniskej matechijlikan tlen techpaleuis tla kachtopa toselti yotiktejtemojkej tlen techpaleuis. (Xkita párrafo 17).
MATITETLAJTOLTIKAN TLEN TECHPALEUIS
18. ¿Tlenon yokichiuj Jehová topampa?
18 Jehová techkauilia toseselti matiktlapejpenikan tlenon tikchiuaskej, ijkon techititia ika totech tlaneltoka. Yejua yotechmakak iTlajtol niman toamigos akin uelis techpaleuiskej matikasikamatikan kenijki uelis tikinkuiskej tlaxeloltin itech Biblia. Ijkon kiteititia ika kuajli kichiua itekiyo ken Tajtli (Prov. 3:21-23). ¿Kenijki uelis tikititiskej ika melak tiktlasojkamatij nochi tlen yotechmakak?
19. ¿Kenijki uelis tikyolpaktiskej Jehová?
19 Tatajtin melak yolpakij ijkuak kitaj ika inkoneuan chikaui intlaneltok itech Jehová, tlamachilisejkej niman kinektokej tepaleuiskej. Noijki ijkon, Totaj iluikakchane melak yolpaki ijkuak kita ika titokojtiliaj más tikchikauaskej totlaneltok, tiktlajtlanij matechijlikan tlen techpaleuis niman tiktlapejpeniaj tlen makiueyichiua.
TLAKUIKAJLI 127 Ken noneki ninochiuas
a Kemantika, kanaj nonekis tikintlajtoltiskej akin xkitekichiuiliaj Jehová itech seki tlemach, ken itech tomin noso itech ken topajtiskej.
b Uelis más tikajsikamatis tlen uelis tikchiuas ipan libro ¡Nochipa uelis tiyolpakis!, tlamachtijli 39, punto 5 niman ipan sección “Okseki xkita”.
c TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINALTIN: Se tlayekanketl kitlakanojnotsa okse tlayekanketl itech kenijki otlajto ipan intlanechikol.