OSAPI YO KONDYE | OITYI WESUKISILA OKUKALA OMUKUATYILI?
Oñgeni Ounkhembi Ukukalesa?
“Apeho kuna ovitateka viepuiya, vipondola okutetululwa vala inkha omunthu ukemba katutu.”—Samantha, ko Afrika do Sul.
Okuti nove utavela onondaka ombo? Nga Samantha, onthue atuho pamwe tutumbukilwa novitateka viepuiya. Etyi tulinga povitateka vituhongiliya okupopia omatutu, matyilekesa oityi tuhole vali. Mongeleka, inkha okuliyovola movitateka vitukundisa tyakolela vali kuonthue tyipona ovipuka aviho, tupondola okusoka okuti omatutu esukisa. Mahi, tyina vakuetu vamaimbuka okuti etyi tualinga ine tuapopia omatutu, ovikando ovinyingi katyituetela ouwa. Nkhele tala onongeleka mbumwe.
OMATUTU ANYONA ONTHUMBI
Ovanthu valinga oupanga novanthu vayumbwa onthumbi. Mahi, okuyumba onthumbi momunthu, katyiya vala monthiki ike. Ovanthu vahimbika okuliyumba onthumbi, tyina vakala kumwe omuvo omunyingi, otyo vatomphola noukuatyili, na tyina valinga ovipuka tyihena elungavi. Mahi, onthumbi ipondola okunyonwa nomatutu omunthu apopia otyikando tyike vala. Iya tyina omunthu amanyono onthumbi, tyipuiya unene okumuyumba vali onthumbi.
Okuti nthiki imwe watendeleyilue ine wapopililue omatutu nepanga liove enene? Inkha wetyilingilue, tyekukalesile ñgeni? Tyipondola tyekuihamene unene. Otyo, otyili. Okuhakala omukuatyili tyinyona oupanga omuwa.
OMATUTU AETA OMATUTU
Robert Innes, omulongesi Mosikola imwe Onene mo California, waimbuka okuti, “omatutu elitambuliswa.” Omatutu ekahi ngouvela. Tyina ukala ehimbwe nomunthu ukemba, ukala motyiponga otyinene “tyokutambuliswa” omatutu.
Oñgeni upondola okulityilika okutokela meliva liokupopia omatutu? Ombimbiliya ipondola okukukuatesako. Mbambavo, tala onondonga mbehehi mbo Mbimbiliya.