Eulo Limwe Liokohale Lina Esilivilo Enene Kuove

1. Oityi Siovaa alinga etyi ovo Andau na Eva valinga onkhali? (Gênesis 3:15)

ETYI ovo Andau na Eva valinga onkhali, Siovaa alingi otyipuka tyimwe ankho matyikuatesako ovana vavo. Otyipuka otyo wetyipopia momukanda wa Gênesis 3:15. — Tanga.

2. Omokonda yatyi eulo olio liesukisila unene?

² Eulo olio tulivasa momukanda wotete Wombimbiliya. Mahi ovipuka aviho viapopiwa momikanda omikuavo Viombimbiliya vielikuata neulo olio. Ngetyi omafolia omukanda anyikilwa kotyipuka tyike atyieehonyeka, eulo tuvasa mu Gênesis 3:15 lihonyeka atyiho tyapopiwa momikanda aviho vio Mbimbiliya. Ombimbiliya ipopia okuti una mayovola ovanthu matumwa opo ahanyeko Eliapu navana vetavela kulio.b Otyipuka otyo matyikaetela ovipuka oviwa ovanthu aveho vehole Siovaa.

3. Oityi matulilongesa monthele ei ?

³ Monthele ei, matukumbulula omapulo amwe ayemba keulo tuvasa momukanda wa Gênesis 3:15: Ovalie vapopiwa meulo olio? Oñgeni eulo olio liafwisuapo? Iya ouwa patyi onthwe tupolako?

OVALIE VAPOPIWA MEULO OLIO?

4. Olie “onyoka,” iya oñgeni tutyii?

⁴ Omukanda wa Gênesis 3:14, 15 upopia “onyoka,” “nombuto” yonyoka, “nomukai,” “nombuto” yomukai. Ombimbiliya itukuatesako okunoñgonoka ovalie ovanthu ovo.c Matuhimbikila “konyoka.” Onyoka ankho kaipondola okunoñgonoka etyi Siovaa apopia mo Endene. Otyo tyitukuatesako okunoñgonoka okuti naina Siovaa ankho kekahi nokupopila onyoka. Olie ankho ekahi nokupopila? Omukanda Eholololo 12:9, utupopila olie Huku ankho ekahi nokupopila. Upopia okuti “enyoka lyo kunthuku” o Satanasi Eliapu. Mahi olie ombuto yonyoka?

5. Olie ombuto yonyoka?

⁵ Tyina Ombimbiliya ipopia ombuto, ikahi nokupopia ovanthu valinga ovipuka ngetyi Satanasi alinga. Ngotyo ombuto yonyoka yakutikinya onoandyu novanthu vatyitukilapo Siovaa Huku tupu vahahande ovanthu vae ngetyi tyilinga Satanasi. Monoandyu ombo muakutikinya mbuna mbatundile keulu pomuvo wa Noe. Iya ovanthu ovo, onondingavivi valinga ovipuka nga tate yavo Eliapu. — Gên. 6:1, 2; Suau 8:44; 1 Suau 5:19; Sunda 6.

6. Okuti “omukai” wapopiwa meulo olio, o Eva?

⁶ Pahe, matupopi olie “omukai.” Eva haeko omukai wapopia meulo olio. Omokonda yatyi tupopila ngotyo? Omokonda yotyipuka tyike vala. Eulo lipopia okuti ombuto yomukai “maikamiangula” omutwe wonyoka. Ngetyi tuelilongesa, onyoka o Satanasi Eliapu iya petupu omona nawike omukuankhali wa Eva utyivila okumiangula Eliapu. Naina opo olie ankho mahanyeko Eliapu?

7. Ngetyi tyipopia Eholololo 12:1, 2, 5, 10, olie omukai wapopiwa mu Gênesis 3:15?

⁷ Omukanda Eholololo upopia olie omukai wapopiwa mu Gênesis 3:15. (Tanga Eholololo 12:1, 2, 5, 10.) Omukai oo hamukaiko ukala pano pohi! Omukai oo mombuelo yonomphai mbae muna ohanyi, iya komutwe wae kuna ekolowa liononthungululu 12. Omukai oo akutula omona, iya omona akutula, Ouhamba wa Huku. Ouhamba wa Huku uli keulu, tyilekesa okuti naina nomukai oo uli keulu. Omukai oo, eongano lya Huku liokeulu. Eongano olio onoandyu ambuho keulu mbutavela ku Siovaa. — Gal. 4:26.

8. Olie omunthu wotete mombuto yomukai iya onalupi amoneka? (Gênesis 22:15-18)

⁸ Ondaka ya Huku itukuatesako okunoñgonoka olie omunthu wotete mombuto yomukai. Omunthu oo ankho matuku mu Ambalayau. (Tanga Gênesis 22:15-18.) Opo eulo olio lifuisuepo, Sesusi watukile umwe mu Ambalayau. (Luka 3:23, 34) Mahi ombuto oyo ankho kamaikala vala omunthu mokonda ankho maihanyeko Satanasi Eliapu. Ngotyo, etyi Sesusi avetesa omanima 30, alembulwa nononkhono mba Huku. Pahe etyi alembulwa, Sesusi akala omunthu wotete mombuto yomukai. (Gal. 3:16) Etyi Sesusi ankhia atutilisua, ngapo Huku “emuvaleka ekolowa liomunkhima nehumbilo,” tupu emuavela “outumini . . . keulu na pano pohi.” Otyo tyilekesa okuti pahe ankho wapewa otyilinga “tyokunyimako ovilinga Vieliapu.” — Heb. 2:7; Mat. 28:18; 1 Suau 3:8.

9-10. (a) Olie vali ombuto yomukai iya onalupi yamoneka? (b) Oityi pahe matupopi?

⁹ Mahi ankho makukala onthele yavali yombuto yomukai. Apositulu Paulu wapopia ovalie ombuto oyo etyi apopila Ovakilisitau Ova Sundeu na vana veheva Sundeu okuti: “Inkha onwe mu va Kilisitu, opo tyotyili mumbuto ya Ambalayau, onomphinga mbomulao.” (Gal. 3:28, 29) Tyina Huku amalembula omukilisitau umwe nononkhono mbae, okutuka opo omunthu oo ukala ombuto yavali yomukai. Naina, ombuto yomukai o Sesusi Kilisitu novo 144.000 mavakatumina na Sesusi keulu. (Ehol. 14:1) Ovanthu ovo valinga ovipuka ngetyi Siovaa Huku ahanda.

¹⁰ Mokonda tuanoñgonoka-le ovalie vapopiwa momukanda wa Gênesis 3:15, pahe matupopi oityi Huku alinga opo afuisepo eulo olio nouwa onthwe tupolako.

OÑGENI EULO OLIO LIAFUISUAPO?

11. Oñgeni ombuto yomukai yanumatua “kotyikomeko”?

¹¹ Eulo tuvasa mu Gênesis 3:15, lipopia okuti onyoka ankho mainumata ombuto yomukai “kotyikomeko.” Otyo tyamoneka etyi Satanasi ahongiliya ova Sundeu nova Loma opo vaipae Sesusi. (Luka 23:13, 20-24) Ngetyi omunthu una otyipute kotyikomeko pamwe ketyivili okuenda, na Sesusi etyi aipawa wakalele ononthiki ononthatu tyahaenda-enda. — Mat. 16:21.

12. Onalupi onyoka maikamiangulwa komutwe iya otyo matyikalingwa ñgeni?

¹² Opo eulo livasiwa mu Gênesis 3:15 lifuisuepo, Sesusi ankho kapondola okukota meendo. Omokonda yatyi? Omokonda eulo olio tupu liapopia okuti ombuto yomukai maikamiangula omutwe wonyoka. Otyo tyilekesa okuti otyipute tyokotyikomeko tya Sesusi ankho tyina okuveluka. Iya ngatyo umwe tyimonekapo! Etyi palamba ononthiki ononthatu tundee apa Sesusi aipawa, atutiliswa nomuenyo wokeulu, pahe kankhi vali. Momuvo Huku anaka, Sesusi meya okuhanyako Satanasi. (Heb. 2:14) Vana mavakatumina na Kilisitu keulu, mavekemukuatesako okunyimako onondyale ambuho mba Huku, ombuto yonyoka. — Ehol. 17:14; 20:4, 10.d

OUWA PATYI TUPOLAKO?

13. Oñgeni tukahi nokupola ouwa kokuafuisuako keulo olio?

¹³ Ine umuumbili wa Huku wambatisalua opo naina ukahi nokupola ouwa keulo olio. Sesusi weile pano pohi akala omunthu. Etyi eli pano pohi wahetekela umwe nawa Tate yae. (Suau 14:9) Pokati kae tunoñgonoka Huku nokumuhumba. Tupu tupola ouwa kovipuka Sesusi etulongesa nokonondogua ehole okutuavela pokati kewaneno ekahi nokuhongolela. Ngwe utulongesa oñgeni tupondola okulinga ovipuka vihambukiswa Siovaa. Okuanumatwa kwa Sesusi kotyikomeko tyaetela ouwa ovanthu aveho. Omokonda yatyi? Omokonda etyi Sesusi atutiliswa waava omuenyo wae wehena onkhali opo “etusukukise monkhali aiho.” — 1 Suau 1:7.

14. Omokonda yatyi etyi Siovaa apopile mo Endene ankho katyipondola vala okufuisuapo liwa-liwa? Hangununa.

¹⁴ Onondaka Siovaa apopile mo Endene ankho mbulekesa okuti opo eulo olio lifuisuepo, mapakala omuvo omunyingi. Ankho matyisukisa omuvo opo omukai akale nombuto, tupu ankho matyisukisa omuvo opo Satanasi aonganeke avaa vemukuatesako, iya tupu pokati kovanthu ovo vevali opo pakale (oundyale) ankho tyesukisa omuvo. Onthwe hono tupola ouwa keulo olio mokonda litukuatesako okunoñgonoka okuti ukahi nokutumina ouye ono o Satanasi, wokuyele ovanthu va Siovaa. Otyipuka otyo Sesusi wetyipopilile-ale ovalongwa vae. (Malu. 13:13; Suau 17:14) Iya hono pahe tutyeete umwe okuti eulo olio likahi nokufuisuapo. Omokonda yatyi tupopila ngotyo?

15. Omokonda yatyi ovipuka ovivi mouye vina nokuliyawisila unene iya omokonda yatyi tuehesukisilile okutila owoma Satanasi?

¹⁵ Etyi Sesusi akala Ohamba mo 1914, liwa-liwa ataata Satanasi keulu. Pahe Satanasi lili pano pohi iya likevelela vala okuhanyuako. (Ehol. 12:9, 12) Mahi kekahi vala nokukevelela tyehena etyi alinga. Satanasi liehulilua nokuanumana unene, tupu lina onyengo onene novanthu va Huku. (Ehol. 12:13, 17) Mokonda yotyo, hono ovanthu ovanyingi veyele ovanthu va Huku. Mahi onthwe katuesukisile okutila owoma Satanasi navana velikuatesako. Tuna onthumbi ngei apositolu Paulu ankho ena, etyi ahoneka okuti: “Inkha Huku ukahi konthele yetu, olie metuluisa?” (Loma 8:31) Onthwe tuyumba onthumbi mu Siovaa mokonda ngetyi tuelilongesa, ovipuka ovinyingi viapopiwa meulo lili Gênesis 3:15 viafuisuapuale.

16-18. Oñgeni ovo Curtis na Ursula na Jessica vapolako ouwa etyi vanoñgonoka eulo lili mu Gênesis 3:15?

¹⁶ Otyipuka Siovaa alaa tyili mu Gênesis 3:15 tyitukuatesako okulambela movitateka aviho tupondola okukala navio. Umwe utiwa o Curtis omisionaliu mepundaumbo lio Guam, wapopia okuti: “Pamwe ndyikala novitateka vimwe vilola oukuatyili wange ku Siovaa. Mahi okusoka keulo livasiwa mu Gênesis 3:15, tyinkhuatesako okuahayeke-po okuumbila Siovaa.” Curtis ukevelela onthiki Siovaa meya okumana ovitateka aviho tuna-vio.

¹⁷ Omphange umwe ukala Bavaria utiwa o Ursula wapopia okuti okuanoñgonoka eulo lili mu Gênesis 3:15 tyemukuatesako, etyimono umwe okuti Ombimbiliya ondaka ya Huku. Tyemuhuvisa unene etyi elimonenako okuti omaulo omakuavo Ombimbiliya nao elikuata neulo olio. Ngwe wati: “Tyanthyambukisilwe unene etyi nanoñgonoka okuti ovo Andau na Eva vati vala linge onkhali, Siovaa ahasete okulinga tyimwe opo akuateseko ovanthu.”

¹⁸ Jessica ukala ko Micronesia, wati: “Ame na hono nkhele ndyihinangela onthiki yotete namona umwe okuti navasa otyili! Eulo lili mu Gênesis 3:15 likahi nokufuisuapo. Otyo tyinkhuatesako okunoñgonoka okuti omuenyo ou tuna-o hono haoko Huku ankho etuhandela. Eulo eli linkhuatesako okunoñgonoka okuti okuumbila Siovaa tyitukuatesako okukala nomuenyo ukahi nawa pehepano nokomutwe watyindyila.”

19. Oityi tyitukalesa nonthumbi yokuti etyi tyakambela okufuisapo meulo olio matyiya umwe okufuisuapo?

¹⁹ Ngetyi tuelilongesa, tuamona okuti eulo livasiwa mu Gênesis 3:15 likahi nokufuisuapo. Tuamona umwe nawa olie ombuto yomukai iya olie ombuto yonyoka. Sesusi oe omunthu wotete mombuto yomukai, wanumatelwe kotyikomeko mahi pahe Ohamba iya kankhi vali. Vokukoyua na Siovaa opo vakale ombuto yavali yomukai, vakambako kavehi vali. Mokonda ovipuka ovinyingi viapopiwa meulo olio viafuisuapuale, otyo tyitukalesa nonthumbi yokuti okumiangulwa kuomutwe wonyoka, apa katutu natyo matyifuisuapo. Ovanthu va Huku mavakakala nehambu enene tyina Satanasi amanyimua-ko! Tyina otyipuka otyo tyehenehikepo, tulikuatehilei atuahayekeko okuumbila Siovaa. Huku yetu uyumbwa onthumbi. Pokati kombuto yomukai, makaetela ovipuka oviwa “ovanthu aveho kombanda yeheke.” — Gên. 22:18.