Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Lokaiahn Pohnpei
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • es25 pp. 20-31
  • February

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • February
  • Tetehk Paipel Ehuehu Rahn—2025
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Rahn Kaunop, February 1
  • Rahn Sarawi, February 2
  • Niehd, February 3
  • Niare, February 4
  • Niesil, February 5
  • Niepeng, February 6
  • Nialem, February 7
  • Rahn Kaunop, February 8
  • Rahn Sarawi, February 9
  • Niehd, February 10
  • Niare, February 11
  • Niesil, February 12
  • Niepeng, February 13
  • Nialem, February 14
  • Rahn Kaunop, February 15
  • Rahn Sarawi, February 16
  • Niehd, February 17
  • Niare, February 18
  • Niesil, February 19
  • Niepeng, February 20
  • Nialem, February 21
  • Rahn Kaunop, February 22
  • Rahn Sarawi, February 23
  • Niehd, February 24
  • Niare, February 25
  • Niesil, February 26
  • Niepeng, February 27
  • Nialem, February 28
Tetehk Paipel Ehuehu Rahn—2025
es25 pp. 20-31

February

Rahn Kaunop, February 1

I pahn karongei kumwail.—Ser. 29:12.

Ni ahnsou me Nanmwarki Esekaia uhdahn soumwahuda, e peki rehn Siohwa en ketin sewese pwehn mwahula. Siohwa ketin sapeng oh kamwahwihala. (2 Nan. 20:​1-6) Ahpw ni ahnsou me wahnpoaron Pohl kapakapki me Siohwa en ketikihsang “kisin tek kis” reh, Siohwa sohte ketikihsang kahpwalo. (2 Kor. 12:​7-9) Nanmwarki Erod men kemehla wahnpoaron Seims oh Piter. Seims kamakamala, a tohnleng men kapitala Piter. (Wiewia 12:​1-11) Ele kitail pahn medewe, ‘Dahme kahrehda Siohwa ketin kapitala Piter a kaidehn Seims?’ Paipel sohte kasalehda. Dahme kitail kak kamehlele iei me sapwellimen Siohwa ahl akan sohte kin sapahrek. (Deud. 32:4) Ekei pak, Siohwa ele sohte pahn ketin sapengala atail kapakap kan ni ahl me kitail kasik. Ahpw pwehki kitail uhdahn kamehlele me Siohwa kin ahnsou koaros ketin wia soahng kan ni elen limpoak oh pwung, kitail sohte kin kaulimki ia duwen eh kin ketin sapengala atail kapakap kan.—Sohp 33:13. w23.11 21 ¶6

Rahn Sarawi, February 2

Erpit sang powe . . . kin men peik.—Seims 3:17.

Sounntingo Seims, koasoia me aramas erpit kan “kin men peik.” Medewehla ia wehwehn met. Kitail anahne ngoangki oh men peikiong irail kan me Siohwa ketikihong en ahneki manaman. Uhdahn Siohwa sohte ketin kasik me kitail en peikiong emen me nda kitail en sapeikiong sapwellime kosonned kan. (Wiewia 4:​18-20) Ele kitail kin pehm me e mengei en peikiong Siohwa sang atail en peikiong aramas. Met pwehki Siohwa kin ahnsou koaros ketikihda kaweid unsek. (Mel. 19:7) Ahpw aramas akan me ahneki manaman sohte unsek. Mendahki met, Samatailo nanleng ketikihong pahpa nohno kan, kaun en koperment kan, oh elder kan arail manaman. (Lep. Pad. 6:20; 1 Des. 5:12; 1 Pit. 2:​13, 14) Ni atail kin peikiong irail, kitail kin peikiong Siohwa. w23.10 6 ¶2-3

Niehd, February 3

Mahsen pwukat me lelepek oh mehlel.—Kaud. 21:5.

Ehu ahl me kitail kak en kakehlaka atail pwoson iei sang ni atail kin medemedewe sapwellimen Siohwa manaman. E sapwellimanki manaman en kapwaiada soahng koaros me e ketin inoukihda en wia. Met pwehki ih me Koht me Keieu Manaman. (Sohp 42:2; Mark 10:27; Ep. 3:20) E ketin mahsanihong Eipraam oh Sara me ira pahn nainekihda pwutak men ni ara mahla. (Sen. 17:​15-17) E pil ketin mahsanihong Eipraam me kadaudoke kan pahn sapwenikihla Kenan. Erein sounpar tohto me kadaudok en Eipraam kan, mehn Israel ko, wia lidu kei nan Isip, ele e mwomwen me inowo sohte pahn pweida. Ahpw e pweida. Siohwa ketin mahsanihong meipwono Mery me e pahn kaipwidi sapwellime Ohlo. Met pahn kapwaiada inou me Siohwa ketin wiahda sounpar kid kid kei mwoweo nan mwetuwel en Ihden! (Sen. 3:15) Ni atail kin medewehla inou kan koaros me Siohwa ketin wiahda oh ia duwen eh ketin kapwaiada, kitail wehwehki me e sapwellimanki manaman laud. Eri, atail pwoson sapwellime inou en sampah kapwo pahn kehlailla.—Sos. 23:14; Ais. 55:​10, 11. w23.04 28 ¶10-12

Niare, February 4

Maing KAUN, komw ketin karonge ei kapakap! Komw ketin karonge ei pekipek ngidingid.—Mel. 143:1.

Siohwa ketin sapengala ahn Depit kapakap en peksawaso. (1 Sam. 19:​10, 18-20; 2 Sam. 5:​17-25) Kitail pil kak kamehlele met. (Mel. 145:18) Siohwa ele sohte kin sapengala atail kapakap ni ahl me kitail kasik. Pohl peki rehn Koht en ketikihsang “kisin tek” kis reh. Pak siluh Pohl kapakapki duwen kahpwal wet. Ia duwe, Siohwa ketin sapengala kapakap ko? Ei, ahpw kaidehn ni ahl me Pohl kasik. Siohwa sohte ketikihsang kahpwalo, ahpw e ketikihong ih kehl me e anahne pwehn pousehlahte papah ih ni lelepek. (2 Kor. 12:​7-10) Kitail pil kin ekei pak alehdi pasapeng me weksang dahme kitail kasik. Kitail kak kamehlele me Siohwa uhdahn ketin mwahngih ahl me keieu mwahu en sewese kitail. E kak pil ketin “wiahda mehkan me uhdahn siksang mehkoaros me kitail kin peki de medewehda.” (Ep. 3:20) Pwehki met, sapwellime pasapeng ong atail kapakap kan kak wiawi ni ahnsou de ni ahl ehu me kitail sohte kasik. w23.05 8-9 ¶4-6

Niesil, February 5

Ahnsou ehu pahn kohdo me koaros me mihmi nan sousoun kataman kan pahn rong kapitie oh pedoisang.—Sohn 5:​28, 29.

E mwahu en kin medewe duwen inou en Paipel me pid kaiasada ong ahnsou kohkohdo. Dahme kahrehda? Pwehki kitail sohte ese ma kitail kakete ahnekihda soumwahu laud ehu, de emen me kitail poakohng mehla ni atail sohte kasik. (Ekl. 9:11; Seims 4:​13, 14) Atail koapworopwor en kaiasada kak sewese kitail en dadaur pahn kahpwal pwukat. (1 Des. 4:13) Paipel pil kamehlelehiong kitail me Samatailo nanleng uhdahn ketin mwahngih oh poakohng kitail. (Luk 12:7) Siohwa Koht anahne uhdahn ketin mwahngih duwen kitail pwe en kak ketin kaiaskitailda en ahnekihte atail irair kan oh tamatamante soahng kan. Oh Siohwa uhdahn ketin poakohng kitail oh ketin kahrehiong kitail en kak mour kohkohlahte! Ma kitail pil mehla, e pahn ketin kaiaskitailda. Dahme kahrehda kitail kak kamehlele duwen inou en kaiasada? Pwehki kitail kin kamehlele me Mehmeno me wia inowo uhdahn men wia oh pil ahneki manaman, de koahiek, en kapwaiada inowo. w23.04 8-9 ¶2-4

Niepeng, February 6

[Sosep oh Mery] kin kohla Serusalem pwe ira en iang kasarawien Pahsohpa.—Luk 2:41.

Sosep oh Mery kin doadoahkpene pwe ara nanpwungmwahu rehn Siohwa en kehlailte. Ira wehwehki kesempwalpen en ehupene kaudokiong Siohwa nin duwen peneinei ehu. (Luk 2:​22-24; 4:16) Ira uhdahn wia mehn kahlemeng mwahu ong pwopwoud kan rahnwet! Ma kumwa naineki seri, duwehte Sosep oh Mery, ele e kin apwal en kohla iang mihting de koasoanehdi ahnsou ong kaudok en peneinei. Ele e pil ehute apwalla en wiahda ahnsou nin duwen pwopwoud ehu en ehupene onop de kapakap. Ahpw tamataman me ni amwa kin ehupene kaudokiong Siohwa, kumwa kin karanihala ih oh pil emenemen. Eri, kumwa en kin mwohneki mahs amwa kaudok. Ma mie kahpwal nan amwa pwopwoud, kumwa ele medewe me en ehupene wia amwa kaudok sohte pahn kaperen. Ma met kin wiawi, kumwa kak tepida ni amwa koasoiapene ire ehu me mwotomwot oh kaperen. Met kak sewese kalaudehla amwa limpoakpene oh men ehupene kaudokiong Siohwa. w23.05 22 ¶7-8

Nialem, February 7

Opadaia kin lemmwiki mehlel Siohwa.—1 Nan. 18:3, NW.

Ia duwen lemmwin mehlel eh sewese Opadaia? Ehu kahrepe iei, e kahrehiong ih en wia aramas mehlel men oh meteikan kak likih, eri nanmwarkio kihong ih en apwalih tehnpeseo. (Pil kilang Nehmaia 7:2.) En Opadaia eh lemmwiki Koht pil kahrehiong ih en ahneki eimah laud, irair ehu me e uhdahn anahne. E momour ni mwehin nanmwarki suwedo Eihap. (1 Nan. 16:30) Pil ehu, ahn Eihap pwoudo Sesepel, me kin kaudokiong Paal, uhdahn kailongki Siohwa me kahrehda e song en kasohrehla kaudok mehlel nan keinek eisek en wehin Israel. Sesepel pil kemehla sapwellimen Koht soukohp tohto. (1 Nan. 18:4) Ni ahnsou me Sesepel tepida rapahki sapwellimen Koht soukohp ko pwehn kemeirailla, Opadaia ale meh 100 oh ekihla irail ‘ni pwihn riau wad limehk oh e pil kihong irail arail kisin tungoal mwenge oh pihl.’ (1 Nan. 18:​13, 14) Ma Sesepel esehda met, ohl eimaho Opadaia uhdahn pahn kamakamala. Ei uhdahn, Opadaia ele masepwehkada oh sohte men mehla. Ahpw Opadaia poakohng Siohwa oh irail kan me kin papah Ih laudsang eh poakohng eh mour. w23.06 16 ¶9-10

Rahn Kaunop, February 8

Ngehi me Siohwa, . . . Me kin kahluwaiuk.—Ais. 48:​17, NW.

Siohwa kin ketin pousehlahte kaweid sapwellime aramas akan rahnwet duwehte me e ketin wiahda mahso. E kin ketin wia met sang ni sapwellime Mahsen oh sapwellime Ohlo, me wia tapwin mwomwohdiso. Ia duwe, mie mehn kadehde me Koht kin ketin pousehlahte doadoahngki aramas akan nan atail ahnsou? Ei. Karasepe, medewehla dahme wiawi mwurin pahr 1870. Charles Taze Russell oh ienge ko tepida wehwehkihda me pahr 1914 pahn wia pahr kesempwal ehu ong kokoudahn Wehin Koht. (Dan. 4:​25, 26) Re esehda met pwehki irail kasawih kokohp en Paipel kan. Siohwa ketin kapaia arail wia roporopo? Ei uhdahn. Dahme wiawi nan 1914 kadehdehda me Wehin Koht tepidahr kakaun. Mahwen Keieu en Sampah tepida, oh mwuhr soumwahu lusulus, rerrer en sahpw, oh lehk lapalap. (Luk 21:​10, 11) Ei mehlel, Siohwa ketin doadoahngki ohl lelepek pwukat pwehn sewese sapwellime aramas akan. w24.02 22 ¶11

Rahn Sarawi, February 9

Apwal tohto kin lelohng aramas mwahu men, ahpw KAUN-O kin ketin doarehsang nan eh apwal akan koaros.—Mel. 34:19.

Nin duwen sapwellimen Siohwa aramas kei, kitail ese me e ketin poakohng kitail oh kupwurki kitail en ahneki mour me keieu mwahu. (Rom 8:​35-39) Kitail pil kamehlele me kaweid kan en Paipel kin ahnsou koaros wia kamwahu ong kitail ni atail kin kapwaiada. (Ais. 48:​17, 18) Ahpw, ia duwen ma kitail lelohng kahpwal kan me kitail sohte kasik? Karasepe, emen nan atail peneinei kakete kansensuwedihkitailla. Ele kitail ahneki soumwahu laud me irehdi dahme kitail kak wia nan sapwellimen Siohwa doadoahk. Mwein kitail lelohng kahpwal en melimel de rerrer en sahpw ape. De mwein kitail lelohng kalokolok pwehki atail pwoson. Ni atail kin lelohng soangen kahpwal pwukat, ele kitail medewe: ‘Dahme kahrehda met wiawihong ie? I wiahda mehkot sapwung? Met wehwehki me Siohwa sohte kin ketin kapaiehda?’ Mie pak me ke medewe soahng pwukat? Ma ei, dehr mworusala. Sapwellimen Siohwa ladu loalopwoat tohto pil kin medewe soahngkohte.—Mel. 22:​1, 2; Apak. 1:​2, 3. w23.04 14 ¶1-2

Niehd, February 10

I koasoanedier teng I en peikiong sapwellimomwi koasoandi kan ahnsou koaros.—Mel. 119:​112, NW.

Ni atail kin lelohng songosong, kitail kin mwadangete soikala madamadau de wiewia kan me kakete kauwehla atail nanpwungmwahu rehn Koht. Siohwa ketin kasik me kitail en kin peik “sang ni mohngiong.” (Rom. 6:17) Sapwellime kaweid kin ahnsou koaros mwahuong kitail, oh kitail sohte kak wekidala sapwellime kosonned kan. (Ais. 48:​17, 18; 1 Kor. 6:​9, 10) Tepilo kin doadoahngki wiewia lemei oh kasongosong kan pwehn kaluwetehla atail kin nannanti. Eh mehn akadei iei en “kadallehla” kitail oh kauwehla atail nanpwungmwahu rehn Siohwa. (1 Pit. 5:8) Kristian kan mwurinte mwehin Siseso kin lelohng kamasak, kamakam, oh mehla pwehki arail kin kesihnenda teng. (Wiewia 5:​27, 28, 40; 7:​54-60) Rahnwet, Sehdan kin pousehlahte doadoahngki kalokolok. Kitail kak kilang met sang ni wiewia lemei me me uhwong kan kin wiahiong riatail Kristian kan nan Russia oh sahpw teikan. Oh nan sampah pwon, sounuhwong kan kin kaloke riatail kan ni soangsoangen ahl teikan. Likin kalokolok, Sehdan pil doadoahngki “widing kan.”—Ep. 6:11. w23.07 15-16 ¶6-9

Niare, February 11

Kasalehda limpoak, kitail ahpw pahn kak kekeirda ni mehkoaros.—Ep. 4:15.

Ni omw kin kalaudehla omw onopki Mahsen en Koht, omw limpoak ong Siohwa pil kin laudla. Limpoak wet kin kamwakid uhk en kapwaiada dahme ke sukuhlki. Ke kin wiahda pilipil mwahu kan me poahsoankihda kaweid kan en Paipel. Ke kin kamwahwihala omw madamadau oh tiahk kan pwehki ke men kaperenda Koht. Duwehte seri men me kin alasang eh pahpa nohno, ke kin song kahlemengih Semomwo nanleng. (Ep. 5:​1, 2) Kitail kak pein idek rehtail: ‘Ia duwe, ei limpoak ong Siohwa ahnsou wet kehlailsang ni ahnsou me I tepin wiahla Kristian? Mwurin ei papidaisla, ei kin kahlemengih Siohwa laudla, ahpw mehlel ni ei kin kasalehda limpoak ong riei Kristian kan?’ Ma “limpoak me ke ahneki mahso” ele tikitikla, dehr mworus. Ih met me pil wiawihong tepin Kristian ko. Sises sohte ketin soikirailla, oh e pil sohte pahn ketin soikkitailla. (Kaud. 2:​4, 7) E mwahngih me kitail kak sukuhlki en pwurehng ahneki soangen limpoakohte me kitail ahneki ni tepin atail sukuhlki padahk mehlel. w23.07 8 ¶2-3

Niesil, February 12

Maing Siohwa, komwi me kupwur mwahu oh kin ketin onopadahr en mahk.—Mel. 86:5, NW.

Wahnpoaron Piter wiahda sapwung kan. Keieu, Piter pohnmwahso oh nda me e pahn lelepekte mehnda ma wahnpoaron teiko kohkohsang Sises. (Mark 14:​27-29) Mwuhr, Piter pwurupwurehng meirla oh sohte mwasamwasahn. (Mark 14:​32, 37-41) Mwuhr, ni pokono kodohng salihedi Sises, Piter tangdoaui. (Mark 14:50) Mwurin mwo, Piter kahmahmkihla Sises pak siluh, pil kahukihla me e sehse Sises. (Mark 14:​66-71) Dahme Piter wia ni eh esehda me e wiahda dihp laud ehu? E uhdahn nsensuwedla oh tepida sengiseng kowahlap. (Mark 14:72) Sises sohte ketin lipwoare Piter pwehki eh sapwung kan, ahpw e mahsanihong me e pahn alehdi pwukoa laud kan. (Sohn 21:​15-17) Piter ese me e wiahda dihp laud, ahpw e doulahte nantihong wia dahme pwung. Dahme kahrehda? Pwehki e uhdahn kamehlele me eh Soumaso, Sises, ketin poakpoakehte ih. Dahme kitail sukuhlkihsang met? Siohwa ketin kupwurki kitail en kamehlele me e ketin poakohng kitail oh kupwurki mahkohng kitail.—Rom 8:​38, 39. w24.03 18-19 ¶13-15

Niepeng, February 13

E kin kahrehiong me tohtohie ar kin mehla.—Lep. Pad. 7:26.

Tiahk samin me pid wia nsenen pwopwoud kak kahrehda pepehm en namenek, sohte katepomw, liseian ni omw sohte men, oh kauwehla peneinei. E sansal me e wia elen erpit en soikala luhk me kohsang lih pweipweio. Patehng arail luhssang arail nanpwungmwahu rehn Siohwa, me tohto me kin wia tiahk samin kin elehieng irail soumwahu kan me kak kemeirailla. (Lep. Pad. 7:23) Imwilahn iretikitik 18 en Lepin Padahk irelaud 9 mahsanih: “Irail kan me pedolongehr milahr nan wasahn me melahr akan.” Eri, dahme kahrehda me tohto kin alehda luhk me imwikihla kahpwal? (Lep. Pad. 9:​13-18) Ehu lidip me kitail anahne soikala iei kilang kilel suwed. Ekei medewe me met sohte keper. Ahpw kilang kilel suwed kin keper ong aramas, kahrehiong irail oh meteikan en sohla wahuparail, oh e uhdahn apwal en uhdihsang kilang. Ma aramas kilang kilel suwed, e apwal en manokehla. Kilel suwed pil sohte kin sewese aramas en kihsang ineng suwed, ahpw e kin kalaudehla. (Kol. 3:5; Seims 1:​14, 15) Ei, me tohto me kin kilang kilel suwed kin imwila wiahda tiahk samin. w23.06 23 ¶10-11

Nialem, February 14

E pahn kamwutepene oh kamwomwala wehi pwukat koaros, oh wehiet kelehpw me pahn mihmi kohkohlahte.—Dan. 2:​44, NW.

Mehnda ma ekei pak wehi teikan ele kin pelianda Kaunda Kehlail en Britain-Amerika, irail sohte pahn wiliandi. Kitail ese met pwehki “takai” me karasaraskihong Wehin Koht pahn kamwutepene patehnehn sansalo, me karasaraskihong kaunda kehlail en Britain-Amerika. (Dan. 2:​34, 35, 44, 45) Ia duwe, ke kamehlele me kokohp en Daniel me pid patehnehn sansalo me wiawihkihda mete oh pwehl mehlel? Ma ei, met pahn kamwakid mwomwen omw mour. Ke sohte pahn rapahki en kepwehpwehla nan sampah ehu me pahn kereniong kasohrala douluhl. (Luk 12:​16-21; 1 Sohn 2:​15-17) Omw wehwehki kokohp wet pahn pil seweseiuk en kilang kesempwalpen doadoahk en kalohk oh katohnpadahk. (Mad. 6:33; 28:​18-20) Mwurin omw onopki duwen kokohp wet, ke sou pein idek rehmw, ‘Pilipil kan me I kin wiahda kin kasalehda me I uhdahn kamehlele me Wehin Koht pahn kereniong kasohrehla koperment koaros en aramas?’ w23.08 11 ¶13-14

Rahn Kaunop, February 15

Koht pahn ketin kadeikada emenemen kitail nin duwen atail wiewia kan.—Rom 14:12.

Pohnese me ke sohte kak wia soahng koaros me ke men wia ahnsou wet pwehki omw sounpar, omw roson, oh omw irair. Duwehte Parsilai, nda soh ma omw roson de sounpar pahn kahrehda en apwal ong uhk en wia pwukoa ehu. (2 Sam. 19:​35, 36) Duwehte Moses, pwungki ale sawas oh kihong meteikan pwukoa kan ni ahnsou me konehng. (Eks. 18:​21, 22) Ni omw kin aktikitik, ke sohte pahn kasik soahng tohto me ke kak wia me pahn kahrehiong uhk en pwangada. Kitail sohte pil anahne pehm me kitail pwukoahki pilipil sapwung kan me meteikan wiahda. Kitail sohte kak wiahiong ahn meteikan pilipil; kitail pil sohte kak ahnsou koaros pereirailsang imwilahn pilipil sapwung kan me re wiahda. Karasepe, nein pahpa nohno pwutak men de serepein men kedekedeo ele pilada en uhdihsang pahpa Siohwa. Pilipilo kak kahrehiong papah nohnou nsensuwed laud. Ahpw, pahpa nohno kan me kin kapwopwohnki pein irail pilipil me neirail serio wiahda kin wahda katoutou laud ehu. Kaidehn katoutou ehu me Siohwa kupwurki ren wahda. w23.08 29 ¶11-12

Rahn Sarawi, February 16

Samson ahpw poakepoakehla lih emen ede Dilehla.—Sounkopwung 16:4.

Duwehte kitail, Samson sohte unsek, eri ekei pak e wiahda pilipil sapwung kan. Ehu pilipil me e wiahda uhdahn kahrehiong ih nan apwal laud. Mwurin Samson eh wia sounkopwung men erein ahnsou ehu, e “poakepoakehla lih emen ede Dilehla me kin mihmi nan Wahun Sorek.” Mwohn mwo, Samson men pwoudikihda lihen Pilisdia men. Siohwa ketin kaweid Samson en wia met pwe en kak peiong mehn Pilisdia ko. Mwuhr, Samson pil kohla mihmi nan imwen lihen netiki paliwere men nan kahnimw en Kasa nan Pilisdia. Ni ahnsowo, Koht ketin kakehlakahda Samson pwehn wahsang ewen kehl en kahnimwo, oh kaluwetehla kahnimwo. (Sounkopwung 14:​1-4; 16:​1-3) Ahpw Dilehla wia mehn Israel men, eri met sohte kihong Samson ahnsou mwahu en peiong mehn Pilisdia ko. Dilehla alehsang mehn Pilisdia ko mwohni laud pwehn pangala Samson ong irail. w23.09 5 ¶12-13

Niehd, February 17

Ma ke me loalokong, ke pahn kak kanengamahiong omw lingeringer.—Lep. Pad. 19:11.

Loalokong kak sewese kitail en mpahi. Aramas emen me loalokong, de dehdehki mwahu soahng kan, kak kaunda pein ih ni ahnsou me meteikan peidengki dahme e kin kamehlele. Pak tohto, ni aramas akan ar idek peidek, re sohte kin kasalehda dahme kahrehda re idengki peideko. Eri mwohn atail sapeng irail, e mwahu en pohnese me mwein kitail sehse dahme kamwakid aramaso en idengki peideko. (Lep. Pad. 16:23) Medewehla ia duwen Kidion eh sapengala ohlen Epraim ko. Irail lingeringer ni arail idek reh dahme kahrehda e sohte likwerih irail mahs pwe ren iang ih mahweniong imwintihti en mehn Israel ko. Ahpw ia uhdahn kahrepen arail lingeringer? Mwein irail nsensuwedla pwehki re kin medewe me arail keineko iei me keieu kesempwal nan Israel? Sohte lipilipil ia kahrepe, Kidion kasalehda loalokong. E song en wehwehki dahme kahrehda re uhdahn lingeringer oh eri sapeng irail ni mpahi. Paipel padahkihong kitail me ni eh sapeng irail ni ahl wet, “re sohla lingeringer pah.”—Sounkopwung 8:​1-3. w23.09 16 ¶8-9

Niare, February 18

Iei ngehi me kin kapakaparanih rahn koaros.—Lep. Pad. 8:30.

Siohwa oh Sises ketin ahneki nanpwungmwahu keren me kak wiawi duwehte nanpwungen pahpa men oh nah pwutak. Siohwa uhdahn ketin medengkihla ni eh mahsanih sapwellime ohlo eh lelohng lokolok. Pahpa de nohno me nah serio mehla kak uhdahn wehwehki uwen kansensuwed en met. Kitail kin pwoson laud kaiasada, ahpw kitail kin medemedengkihte ni emen me kitail poakohng eh mehla. Karasaras wet sewese kitail en wehwehki sapwellimen Siohwa pepehm ni eh mahsanih sapwellime Ohlo lelohng lokolok oh mehla nan pahr 33. (Mad. 3:17) Sang met lel ni rahnen Katamano, song kalaudehla omw onopki pweinen pweipwei sapahlo ni omw wia pein omw onop de nan Kaudok en Peneinei. Oh ni rahnen Katamano, dehr manokehla kilang prokram tohrohr en Kaudok en Nimenseng. Ni atail kaunopada mohngiongitail ong Katamano, kitail pahn kak sewese meteikan en pil iang paiekihda.—Esra 7:10. w24.01 11 ¶10-12

Niesil, February 19

E pahn ketin kakehlaikumwailda.—1 Pit. 5:10.

Ehu ahl me kitail kak alehdi kehl sang rehn Siohwa iei sang ni atail kapakap ong ih. Siohwa pahn ketin sapengala atail kapakap kan sang ni eh ketikihong kitail “kehl me laudsang dahme aramas ahneki.” (2 Kor. 4:7) Kitail pil kak alehdi kehl ni atail wadek sapwellime Mahsen oh doudouloale. (Mel. 86:11) Sapwellimen Siohwa Mahsen ong kitail nan Paipel “uhdahn kehlail.” (Ipru 4:12) Ni omw kapakap ong Siohwa oh wadek sapwellime Mahsen, ke pahn alehdi kehl me ke anahne pwehn dadaur, pwehn ahnekihte peren, de kapwaiada pwukoa apwal ehu. Tehk ia duwen Siohwa eh kakehlaka soukohp Sona. Sona tangasang pwukoa apwal ehu me Siohwa ketikihong. Pwehki met, ih oh aramas ako nan sohpo kereniong mehla nan melimel ehu. Ni ahnsou me e lekdeksang nan sohpo, lapalahn mwahmw men kadalehlla. Sona mi wasa kamasepwehk ehu nan kapehden mwahmw men. Dahme Sona wia pwehn alehdi kehl ni eh kelekelehpw nan kapehden mwahmw men? E kapakap.—Sona 2:​1, 2, 7. w23.10 13 ¶4-6

Niepeng, February 20

Imwin mehkoaros kerendohr.—1 Pit. 4:7.

Mendahki wahnpoaron Piter ntingihedi kisinlikou pwukat ong tepin Kristian ko, Siohwa ketin wiahda kisinlikou pwukat en wiahla kisehn sapwellime Mahsen. Eri, kitail kak paiekihda kisinlikou pwukat ahnsou wet. (Rom 15:4) Kitail mi nanpwungen aramas akan me sohte kin pwoson kokohp en Paipel kan. Me uhwong kan ele kin kapailoke kitail pwehki erein sounpar tohto kitail kin kalohki me imwio kerendohr. Ekei aramas nda me imwio sohte pahn leledo. (2 Pit. 3:​3, 4) Ma kitail rong soangen koasoi pwukat sang tohnihmw kan, iengatail tohndoadoahk, de atail peneinei, atail pwoson kakete luwetala. Piter kawehwehda dahme kak sewese kitail. Ele ekei kin medewe me Siohwa kin ketin pwapwand en kasohrehla sampah suwed wet. Dahme Piter koasoia kak sewese kitail pwehki e kin katamankihong kitail me sapwellimen Siohwa ahnsou kin uhdahn weksang ahn aramas akan. (2 Pit. 3:​8, 9) Pahr kid ong Siohwa kin duwehte rahn ehu. Siohwa kin ketin kanengamah, oh sohte ketin kupwurki emen en sohrala. Ni sapwellime rahno eh pahn leledo, koasoandi en sampah wet pahn imwisekla. w23.09 26-27 ¶2-5

Nialem, February 21

Kitail anahne tehk kanahieng dahme kitail rongehr, pwe kitail en dehr peila.—Ipru 2:1.

Dahme kahrehda wahnpoaron Pohl ntinglahng Kristian en Ipru ko nan Sudia? Ele ong kahrepe riau. Keieu, pwehn kangoange irail. Pali laud en irail tikida nan palien lamalam en mehn Suhs. Ele arail kaunen pelien lamalam kan en mahso kin kapailokehkin arail wiahla Kristian kei. Dahme kahrehda? Pwehki sohte arail tehnpas sarawi pwehn kohla oh wia kaudok, sohte pei sarawi pwehn wia arail meirong ong Koht, oh sohte samworo pwehn papah irail. Met kakete kamworusehla sapwellimen Krais tohnpadahk kan oh kahrehiong arail pwoson en luwetala. (Ipru 3:​12, 14) Ele ekei irail pil medewehda en pwuralahng pelien lamalam en mehn Suhs. Keriau, Pohl ndaiong Kristian en Ipru ko me irail sohte kin nantihong wehwehkihla padahk kapw oh loal kan, de “mwenge kekeluwak” nan Mahsen en Koht. (Ipru 5:​11-14) E sansal me ekei irail kin idawehnte Kosonned en Moseso. w23.10 24-25 ¶3-4

Rahn Kaunop, February 22

[Wiahki] peinakapw kan duwehte riomw serepein ni tiahk mwakelekel.—1 Tim. 5:2.

Ekei lih akan kakete pilada en dehr pwopwoudida. (Mad. 19:​10-12) Ke kak kamehlele me Siohwa oh Sises sohte kin ketin medewe me sohte katepomw pwehki omw sohte pwopwoudida. Nan sampah pwon, sister kiripw kan kin wia mehn kahlemeng mwahu nan mwomwohdiso. Pwehki arail kin poakohng oh nsenohki meteikan, ong me tohto irail duwehla riarail oh arail nohno. (Mark 10:29, 30) Ekei kin doadoahngki pali laud en arail ahnsou en papah Siohwa. Sister kan iei me kin keieu wia doadoahk en kalohk nan sampah pwon. (Mel. 68:11) Ke kak pilahnehda ahnsou wet en doadoahngki pali laud en omw ahnsou en iang kalohk? Ke kak wiahla emen pioneer, iang kauwada wasahn kaudok kan, de iang doadoahk nan Pedel. Kapakapki omw mehn akadei. Koasoiong meteikan me lel soangen mehn akadeio pwe ken ese dahme ke anahne wia pwehn kak iang. Wiahda koasoandi ehu me pahn seweseiuk lel mehn akadei wet. Omw lel mehn akadeio pahn seweseiuk en wia soahng tohto ong Siohwa. w23.12 22 ¶16-17

Rahn Sarawi, February 23

Rongamwahu uhdahn pahn lohkseli mahs.—Mark 13:10.

Pwehki kahn kamakam kowahlapo kerendohr, e uhdahn kesempwal en taman me kitail anahne peikiong kehkehliko en iang kalohk. Ahpw, ele e apwal en kin medewehte atail doadoahk en kalohk ma kitail kin lelohng kahpwal en mwohni de uhwong nan kalohk. Dahme kak sewese kitail en mwohnkihte mahs doadoahk en Wehio? Kitail anahne likihete me “Siohwa kaunen karis en sounpei” kin ketin ieiang kitail. E pahn ketin sewese kitail ma kitail doulahte mwohneki mahs kupwure laudsang pein nsenatail. Eri, sohte mehkot me kitail en perki. (Akkai 2:4) Siohwa ketin kupwurki kitail en kin medewehte aramas akan ar pahn komourala ni atail doulahte katohnpadahk. Akkai kangoange sapwellimen Siohwa aramas akan en tepida koadoahke tehnpas sarawio. Ma re wia met, Siohwa ketin inoukihda en ‘kupwuramwahwih irail.’ (Ak. 2:​18, 19) Kitail pil kak kamehlele me Siohwa pahn ketin kapaiahda atail nannanti ma kitail kin mwohnkihte doadoahko me e ketikihong kitail en wia. w23.11 16 ¶8; 17 ¶11

Niehd, February 24

Aramas koaros dipadahr.—Rom 3:23.

Nan nah kisinlikou ong mehn Rom ko, wahnpoaron Pohl koasoia me aramas koaros dipan. Eri, dahme kahrehda Koht kak ketin kupwurkin kitail oh ekerkin kitail aramas pwung kei? Pohl doadoahngki ahn Eipraam mehn kahlemeng pwehn sapengala peideko. Siohwa ketin ekerki Eipraam ohl pwung men ni ahnsou me e koukousoan nan Kenan. Dahme kahrehda Siohwa kak ketin ekerki Eipraam ohl pwung men? Ia duwe, pwehki e peikiong Kosonned en Moseso ni unsek? Soh. (Rom 4:13) Kosonnedo kohieng wehin Israel sounpar 400 samwa mwurin Koht eh ketin ekerki Eipraam ohl pwung men. Eri, dahme kahrehda Koht ketin ekerki Eipraam ohl pwung men? Siohwa ketin kasalehda kadek kalahngan ong Eipraam oh ketin ekerki ih ohl pwung men pwehki eh pwoson.—Rom 4:​2-4. w23.12 3 ¶4-5

Niare, February 25

Komw ketin wiahda dahme komw ketin kupwukupwure.—1 Kron. 17:2.

Nipwongo, me Nadan koasoiaiong Nanmwarki Depit met, Siohwa ketin mahsanihong Nadan me kaidehn Depit me pahn kauwada tehnpas sarawio. (1 Kron. 17:​3, 4, 11, 12) Dahme Depit wia ni eh rong rohng wet? E uhd medemedewehte en kihpene mwohni oh kepwe kan me nah pwutako Solomon pahn anahne ong doadoahk laudo. (1 Kron. 29:​1-5) Mwurinte Siohwa ketin padahkihong Depit me kaidehn ih me pahn kauwada tehnpas sarawio, e ketin wiahda inou lap ehu reh. Siohwa ketin inoukihong Depit me emen kadaudoke ko pahn kaunda kohkohlahte. (2 Sam. 7:16) Nan sampah kapwo, ia uwen Depit eh pahn perenki ese me e mihmi pahn Kaundahn Pahr Kid me Nanmwarki Sises, emen kadaudoke, ketin kakaun! Met sewese kitail en kilang me mehnda ma kitail sohte kak wia soahng koaros me kitail men wiahiong Siohwa, atail Kohto kakete ketikihong kitail soahng mwahu teikan me kitail sohte kasik. w23.04 16 ¶8-10

Niesil, February 26

KAUN-O sohte pahn ketin kesehla sapwellime kan.—Mel. 94:14.

Ele ke pahn esehda me omw wadek ekei ire kan nan Paipel kak kansenamwahwihiuk ni omw masepwehkada. Karasepe, ke kak diar kangoang sang nan pwuhken Sohp, Melkahka, Lepin Padahk oh pil sapwellimen Sises mahsen kan nan Madiu irelaud 6. Ni omw kin kapakap ong Siohwa oh wadek sapwellime Mahsen, e pahn ketin kansenamwahwihiuk. Kitail kak kamehlele me Siohwa pahn ketin ahnsou koaros sewesei kitail ni kahpwal laud ehu lelohng kitail. Kitail sohte pahn kelehpwla. (Mel. 23:4) Siohwa ketin inoukihda me e pahn ketin pere, katengehdi, utung, oh kansenamwahwih kitail. Aiseia 26:3 mahsaniheki Siohwa: “Maing KAUN, komwi me kin ketikihdo popohl mehlel ong irail kan me nan kapehd kehlail oh tengeteng oh kin likih komwi.” Eri likih Siohwa oh wia uwen omw kak koaros pwehn paiekihda sawas kan me e kin ketikihda. Ma ke wia met, ke pahn alehdi kehl pil ni ahnsou apwal kan. w24.01 25 ¶16-17

Niepeng, February 27

Sohte tehtehn mahwen ehu pahn kak kauweiukala.—Ais. 54:17.

Mahsen pwukat en iren Paipel me mi powe pweidahr rahnwet. Mahsen kansenamwahu pwukat pil dokedoke atail ahnsou: “Pein ngehi pahn padahkihong noumw aramas akan, oh ketikihong irail paiamwahu oh popohl. Pwuhng oh inen pahn kakehleiukada. Ke pahn silasil mwahu sang pahn kehnaudek oh me kamasepwehk kan.” (Ais. 54:​13, 14) Oh pil “koht en koasoandi en mwehi wet,” Sehdan, sohte kak kauhdi doadoahk me sapwellimen Siohwa aramas akan wiewia rahnwet en padahkihong meteikan duwen Siohwa. (2 Kor. 4:4) Kaudok min onohnsapahldahr, oh e sohte pahn pwurehng ohla. E pahn mihmi kohkohlahte. Sohte tehtehn mahwen ehu pahn kauweikitailla! w24.02 4 ¶10

Nialem, February 28

Mehmen me kin poakohng seme de ine laudsang ie, e sohte warohng ie.—Mad. 10:37.

Ni duwen Kristian kei, kitail kin uhdahn kesempwalki atail inou ong Siohwa. Met kin pidada atail pilipil kan oh wiewia ong atail peneinei. Kitail kin doadoahk laud pwehn apwalih anahn en atail peneinei ahpw kitail en dehr kesempwalki dahme atail peneinei mwahuki laudsang dahme Siohwa ketin kupwurki kitail en wia. (Mad. 10:​35, 36; 1 Tim. 5:8) Ele ekei pak kitail kin wiahda pilipil kan me atail peneinei sohte perenki ahpw Siohwa ketin kupwurperenki. Ih me ketin wiahda koasoandi en peneinei oh e kupwurki kitail en ahneki mouren peneinei nsenamwahu. (Ep. 3:​14, 15) Ma kitail uhdahn men ahneki peren mehlel, kitail anahne wia dahme Siohwa ketin kupwurki kitail en wia. Kamehlele me Siohwa ketin kesempwalki tounmetei me ke wiahda pwehn papah ih ni omw apwalih omw peneinei ni limpoak oh wahu.—Rom 12:10. w24.02 17 ¶11; 18 ¶13

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Lokaiahn Pohnpei
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share