Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w07 9/1 pp. 22-26
  • Kitail Wiawihda “Mwahu Mehlel”

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • Kitail Wiawihda “Mwahu Mehlel”
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2007
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • Kepikipikdahn Paliwaratail me Inenen Kaselel
  • Atail Mwahliel me Inenen Tohrohr
  • Dahme Pwoson Pidada
  • Rapahki en Atail Sounkapikada Kaweid!
  • Idawehn Atail Sounkapikada Kaselel!
  • Mwomwen Atail Wiawihda Inenen Mwahu Mehlel
    Atail Mour en Kristian oh Kalohk—Doaropwehn Kasukuhl ong Mihting (2016)
  • “Komw Ketin Padahkihong Ie Duwen Ei Pahn Kapwaiada Kupwuromwien”
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2012
  • Likih Sapwellimen Koht Ngehn Ni Atail Kin Lelohng Wekidekla Kan Nan Mour
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2004
  • Ken Loalokong—Lemmwiki Koht!
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2006
Kilang Pil Ekei
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2007
w07 9/1 pp. 22-26

Kitail Wiawihda “Mwahu Mehlel”

“Wiepen nin limomwi kan me kapwuriamwei oh inenen mwahu mehlel. I kin wehwehki duwen met.”—MELKAHKA 139:14.

1. Dahme kahrehda tohto irail aramas akan me kin medemedewe duwen mour kin pohnesehki me Koht me kapikada kepikipik kaselel kan me mih pohn sampah?

SAMPAH direkihla soangen mehn kapikipik kaselel kan. Iaduwen ar miehla? Ekei kin medemedewe me ke kak diarada pasapengpen met ni ahmw sohte pahn pohnese me mie Sounkapikada loalokong men. Ekei kin kamehlele me ni atail pahn pohnsehse me mie Sounkapikada men, kitail sohte pahn kak wehwehki duwen kepikipik kan. Irail kamehlele me kapikipik kan me mih pohn sampah me nohn kapwuriamwei, nohn tohto oh wekpeseng, oh ke kak pil nda me re nohn kaselel me kahrehda irail sohte kak pein miehla. Me tohto, oh pil iangahki ekei saintis kan, kin kamehlele me mie Sounkapikada men me erpit, kehl, oh kadek.

2. Dahme kamwakid Depit en kapinga Siohwa?

2 Nanmwarki Depit en Israel en kawao wia emen me kamehlele me mie Sounkapikada emen me warohng ale kaping pwehki Sapwellime kepikipik kaselel kan. Mendahki Depit mour ni ahnsou me saikinte mie saintis kan, e wehwehkihier me soangen mehn karasepe kaselel tohto me pid duwen sapwellimen Koht doadoahk en kepikipik kan kin kapilpene ih. Depit kak kilangete duwen mwomwen kepikipikdahn paliwere oh wehwehki duwen sapwellimen Koht irair kaselel en kapikada mehkan. E ntingihdi: “I kin patohwan kapingahkin komwi omwi lemmwin kowahlap; wiepen nin limomwi kan me kapwuriamwei oh inenen mwahu mehlel. I kin wehwehki duwen met.”—Melkahka 139:14.

3, 4. Dahme kahrehda e kesempwal emen emen kitail en doudouloale duwen sapwellimen Siohwa doadoahk kan?

3 Depit uhdahn kamehlele met pwehki eh kin doudouloale duwen met. Rahnwet, kasukuhl kan me kin kohda wasahn sukuhl oh nan TV de redio kin audaudki padahk me kin kihsang pwoson en aramas akan me pid duwen iaduwen aramas arail miehla. Pwe kitail en kak ahneki soangen pwoson me Depit ahneki, kitail anahne pil doudouloale duwen met. E inenen keper kitail en mweidohng meteikan en kasukuhlikin kitail duwen ire kan me pid duwen ma iei mie Sounkapikada men oh duwen pwukoah me e sapwellimaneki.

4 Pil patehng met, ni atail pahn medemedewe duwen sapwellimen Siohwa doadoahk kan, e pahn kin kakehlakahla atail limpoak oh kalahngan ong ih oh e pahn kin kahrehiong kitail en koapworopworkihla sapwellime inou kan ong ahnsou kohkohdo. Met pahn kamwakid kitail en men esehla mwahu duwen Siohwa oh kin men papah ih. Kitail pahn tehkpene iaduwen palien sains eh kin kasalehda duwen mehlelpen Depit eh koasoia me kitail “mwahu mehlel.”

Kepikipikdahn Paliwaratail me Inenen Kaselel

5, 6. (a) Iaduwen kitail koaros tepiada mour? (b) Ia pwukoahn atail mwidihlihk kan?

5 “Komwi me ketin wiahda soahng koaros ni paliwereiet; komwi me ketin kakonepene paliwereiet nan kapehd en inei.” (Melkahka 139:13) Kitail koaros tepisang kisin weren nta (cell) kis me tikitiksang kisin imwin pinsel de pehn kis. Kisin cell tikitik wet me inenen kapwuriamwei—e duwehte misihn ehu me kapwonopwon oh apwal en wehwehki duwen mwomwen eh kin doadoahk! E kin mwadang en laudla. Ni imwin sounpwong riau me cell wet kin mihmihki nan kapehd, pali laud en kisehn paliwar kin mielahr. Ehu kisehn paliwar me kin mielahr iei mwidihlihk kan. Ni ahnsou me ke ipwidi, mieier ahmw mwidihlihk oh e tepidahr kamwakamwakele ahmw nta—e kin kihsang pwoisin oh pihl me sohte anahn oh kin koledi soahng kan me anahn. Ma ahmw mwidihlihk riauo koaros kin doadoahk, e kin kamwakele pihl me mih nan ahmw nta—ntahn aramas laud men kin mih ni uwen quart limau—erein minit 45 koaros!

6 Ahmw mwidihlihk pil kin tetehk uwen mineral oh acid me mih nan ahmw nta oh e pil kin tetehk duwen mwekimwekid en ahmw nta. E pil kin wia pwukoah kesempwal tohto teikan me duwehte, e kin wekidala vitamin D ong ni mehkan me anahn ong kekeiradahn tihn paliwar oh kin wiahda hormone erythropoietin, me kin kamwakid wiawihdahn cell weitahta kan me mih nan ahmw nta. Nahn ihme kahrehda aramas akan kin pwuriamweiki dahme mwidihlihk kak wia!

7, 8. (a) Kawehwehda duwen mwomwen kekeirdahn seri men mwohn eh ipwidi. (b) Ni ahl dah me seri men kin tepida “kekeirda wasa riro”?

7 “Ni tih kat eh kakonokonpene ni keneinei nan kapehd en inei, ni ei tepin kekeirda wasa riro, komw ketin mwahngihieier.” (Melkahka 139:15) Tepin cello pwalpeseng oh wiahla riau, oh mwuri, cell kapw riau ko uhd pousehla wie pwalpwalpeseng oh wie tohtohla. Mwuhr cell pwuko kin uhd wiahla cell en wasahn pepehm, cell en muscle, cell en kili, oh pil soangsoangen cell teikan. Cell kan me duwehpene kin uhd kohpene oh patpene wiahda kisehn paliwar kan. Karasepe ehu, erein wihk kesiluh mwurin ahmw mielahr nan kapehd en omw nohno, tihn paliweromw kan kin tepidahr miehla. Ni ahnsou me ke mihmikiher erein wihk isuh oh reireikihte uwen inch ehu, tih 206 ko koaros me kin mih nan paliweromw ni ahnsou me ke mahlahr kin mielahr, ahpw ihte tih pwukat kin saikinte kekeluwakala.

8 Soangen kekeirada oh wiawihda kapwuriamwei pwukat kin wiawi nan kapehd en ahmw nohno, wasa rir me aramas sohte kin kak kilangki masarail. Ei, aramas sohte kin ese pali laud en irair kan me pid duwen kekeiradahn mour. Karasepe ehu dahme kamwakid “genes” kan en nan ahmw cell en tepiada wekila oh wiahla soangsoangen cell en kisehn paliwar wekpeseng kan? Palien sains ele pahn diarada duwen met mwuhr, ahpw nin duwen me Depit kasalehda, atail Sounkapikada—Siohwa—mwahngiher duwen met.

9, 10. Iaduwen kekeirdahn kisehn paliwar en mour nan kapehd en nohno men kin “kileldi nan” sapwellimen Koht “pwuhk”?

9 “Komw ketin mahsanihieier mwohn ei ipwidi. Rahn akan en mouriet kileldi nan sapwellimomwi pwuhk, pil mwohn tepidahn keieun rahn.” (Melkahka 139:16) Tepin ahmw cello kin audaudki pilahn unsek en wiawihdahn paliweromw. Wiawihdahn paliweromw erein sounpwong duwau me ke mihmihki nan kapehd en ahmw nohno oh erein sounpar rieisek mwurin ahmw ipwidi oh wiahla aramas laud kin idawehn pilahn wet. Erein ahnsou pwukat, paliweromw en kin wie kekeirada oh pwakipwakihte koasoandi me wiawihda nan tepin ahmw cell.

10 Depit sohte kin wehwehki duwen cell oh genes kan, oh pil sohte nah microscope. Ahpw e kasalehda ni pwung me kekeiradahn paliwere kin koasoandier mwowe. Depit ele mwein wehwehki ekis duwen kekeiradahn mour nan kapehd en nohno men, kahrehda e kak medewehiong me ehu ehu kahk kin wiawi pahrekiong koasoandi ehu me wiawihdahr mwowe oh koasoandi en ahnsou me mepwukat pahn wiawi. E kin karasahiong met duwehte me e “kileldi nan” sapwellimen Koht “pwuhk.”

11. Dahme kin koasoanehdi duwen mwomwen wiawihdahn paliwaratail?

11 Ahnsouwet kitail esehier me ahmw genes kan kin koasoanehdier soangen irair de mwohmw kan me ke kin alehsang rehn ahmw pahpa oh nohno oh pil ahmw pahpa oh nohno kahlap ako—me duwehte uwen ahmw reirei, mwomwen mesomw, pohn pwoaren mesomw oh piten moangomw, oh soangen irair tohto teikan. Ehu ehu ahmw cell kan kin audaudki genes nen kei, oh ehu ehu genes pwukat kin wia kisehn chain reirei ehu me wiawihkihda DNA (deoxyribonucleic acid). Koasoandi kan me pid duwen wiawihdahn paliweromw kin “kileldi” nan koasoandi en ahmw DNA. Ahnsou koaros me ahmw cell kan kin pwalpeseng—pwehn wiahda cell kapw akan de en wiliandi cell mering kan—ahmw DNA kin pousehiong cell pwukat duwen koasoandi pwukat, kahrehda ahmw kak momour oh kolokolete mwomwen wiawihdahn paliweromw. Met kin inenen wia kasalepen kehl oh erpit me atail Sounkapikada me ketiket nanleng ketin sapwellimaniki!

Atail Mwahliel me Inenen Tohrohr

12. Dahme aramas kan wekihsang mahn kan?

12 “Maing Koht, ia uwen eh apwal ong ie I en dehdehkihla audepen kupwuromwi kan; ia uwen tohtohn audepen kupwuromwi kan! Ma I song en wadekedi, re pahn tohtohsang pihken ni oaroahr kan.” (Melkahka 139:17, 18a) Mahn akan pil wiawihda ni ahl kaselel, oh ekei mahn pwukat ahneki mehn kapehm oh koahiek me mwahusang ahn aramas. Ahpw Koht ketikihong aramas akan mwahliel me kaselel sang oh siksang mwahliel en mahn koaros. Ehu pwuhk en sains ntingihdi: “Mendahki mie ekei irair kan me aramas oh mour teikan duwehkihpene, kitail weksang soangen mour teikan nan sampah pwehki atail koahiek en doadoahngki lokaia kan oh madamadau. Kitail pil weksang mour teikan pwehki atail kin men ese duwen pein kitail: Iaduwen paliwaratail kin wiawihda? Iahkan kisehn paliwaratail akan?” Peidek pwukat pil wia peidek kei me Depit pil kin doudouloale.

13. (a) Iaduwen Depit kak doudouloale duwen kupwuren Koht akan? (b) Iaduwen kitail kak idawehn mehn kahlemeng en Depit?

13 Me keieu kesempwal, kitail weksang mahn akan pwehki kitail ahneki koahiek en kak doudouloale audepen mahsen en Koht.a Kisakis tohrohr wet pil kin wia ehu ahl me kitail wiawihda “rasehng [Koht].” (Senesis 1:27) Depit doadoahngki mwahu kisakis wet. E kin doudouloale ire kan me kasalehda me mie Koht oh sapwellime irair mwahu kan me kin sansalda nan sampah me kapil ih. Depit pil naineki tepin pwuhk kan en Pwuhk Sarawi, me kin audaudki kaudiahl sang rehn Koht me kin pid duwen ih oh sapwellime doadoahk kan. Nting sarawi pwukat kin sewese Depit en wehwehki duwen madamadau kan en Koht, eh irair akan, oh kupwure. Eh doudouloale iren Paipel kan, sapwellimen Koht kapikipik kan, oh wiepe kan ong Depit, kin kamwakid ih en kapinga ah Sounkapikada.

Dahme Pwoson Pidada

14. Dahme kahrehda kitail sohte anahne wehwehkihla duwen mehkoaros me pid duwen Koht pwe kitail en kak pwoson ih?

14 Ni en Depit kin wie doudouloale duwen mehn kepikipik kan oh iren Paipel kan, e kin diarada me en wehwehkihla mehlel duwen erpit en Koht oh sapwellime irair kan me inenen laud oh apwal mehlel ong ih. (Melkahka 139:6) Met pid duwehte ong kitail. Kitail sohte kak uhdahn wehwehkihla soahng koaros me pid duwen sapwellimen Koht doadoahk en kapikipik. (Eklesiasdes 3:11; 8:17) Ahpw Koht ketin ‘kasalehda’ uwen loalokong me itar sang nan Paipel oh sapwellime mehn kepikipikda kan pwe irail akan me kin raparapahki padahk mehlel me kin mih nan dih wekpeseng kan en kak ahneki pwoson me mie poahsoanpe.—Rom 1:19, 20; Ipru 11:1, 3.

15. Karasahda iaduwen pwoson oh atail nanpwungmwahu rehn Koht kin dokpene.

15 Ahneki pwoson kin laudsang en ihte pohn ese me mour oh mehkoaros nan sampah kohsang rehn Sounkapikada erpit men. E pil pidada atail kin likih Siohwa Koht me e ketin mie—emen me kupwurki kitail en wehwehkihla duwen ih oh kolokolete nanpwungmwahu reh. (Seims 4:8) Kitail ele kak medewehla duwen pwoson oh likilik me emen kin ahneki ong seme limpoak men. Ma emen me sohte pwoson kin peidengki ma omw pahpao kak sewese iuk nan ahnsou ehu me inenen apwal, ele ke sohte kak kamehlelehiong ih me omw pahpao wia aramas likilik men. Ahpw sang ni pein kowe kin pehm oh kilang duwen irair mwahu kan en semomwo, ke kak koapworopworki me e sohte pahn kansensuwediukala. Me pahrekiong met, en esehla duwen Siohwa sang ni atail kin onop iren Paipel kan, doudouloale duwen sapwellime mehn kapikipikda kan, oh atail kin pehm duwen sapwellime sawas akan ni eh kin ketin sapeng atail kapakap akan kin kamwakid kitail en kin likih ih. E kin kamwakid kitail en kin men kalaudehla atail sukuhliki duwen ih oh men kapinga ih kohkohlahte pwehki atail limpoak ni sohte roporop oh poadidi. Met wia ahl me keieu wahu me aramas emen kak pilada en wiahki eh mehn akadei.—Episos 5:1, 2.

Rapahki en Atail Sounkapikada Kaweid!

16. Dahme kitail kak sukuhlikihsang en Depit nanpwungmwahu rehn Siohwa?

16 “Maing Koht, komw ketin kasawih ie, pwe komwi en mwahngih mohngiongiet; komw ketin song ie, pwe komwi en mwahngih ei lamalam akan. Komw ketin rapahki ma mie suwed ehu rehi oh ketin kahluwa ie nan ahl en mour soutuk.” (Melkahka 139:23, 24) Depit wehwehki me Siohwa ketin mwahngiher mehkoaros duwen ih—soahng koaros me e kin medewe, nda, de wia, eh Sounkapikadao kin mwahngih. (Melkahka 139:1-12; Ipru 4:13) Pwehki Koht kin mwahngih duwen mehkan me pid duwen ih, e kin kahrehiong Depit en pehm me mie doarepe, duwehte seri men me kin pehm me mie doarepe ni ahnsou me eh pahpa oh nohno, me limpoak, kin pwoalehdi ih. Depit kin kesempwalki eh nanpwungmwahu rehn Siohwa oh kin nantihong kolokolete met sang ni eh kin medemedewe loal duwen Sapwellime doadoahk kan oh sang ni eh kin kapakapohng Ih. Ni mehlel, pali laud en melkahka kan en Depit—iangahki Melkahka 139—kin wia kapakap kei me iangahki keseng. Kahrehda en doudouloale oh kapakap pil kak sewese kitail en karanihala Siohwa.

17. (a) Dahme kahrehda Depit men Siohwa en kasawih nan eh mohngiong? (b) Iaduwen elen atail doadoahngki atail saledek en pilipil kin pidada atail mour?

17 Pwehki atail wiawihda ni mwomwen Koht, saledek en pilipil kohwong kitail. Kitail kak pilada en wia mehkan me mwahu de mehkan me suwed. Pwehki saledek wet, kitail pwukoahki atail wiewia kan. Depit sohte men duwehte irail aramas suwed kan. (Melkahka 139:19-22) E sohte men wiahda soangen sapwung kan me pahn kamedek. Kahrehda ni e kin doudouloale duwen sapwellimen Siohwa kupwurokong me inenen unsek, Depit kin aktikitik oh peki Koht en ketin kasawih loale oh kaweid ih nan ahl me pahn kahluwahlahng mour. Koht pil kasik aramas koaros en kapwaiada irair en mour pwung, me pahrekiong sapwellimeo, kahrehda kitail pil anahne wiahda pilipil pwung kan. Siohwa ketin kangoange kitail koaros en peikiong ih. Atail kapwaiada met pahn kahrehiong kitail en keniken reh oh kitail pahn ale kamwahu tohto. (Sohn 12:50; 1 Timoty 4:8) Atail kin kekeid rehn Siohwa nan ehu ehu rahn kin sewese kitail en kak ahneki meleilei nan loalatail, oh pil ni ahnsou kan me kitail kin lelohng nan kahpwal kan me kin inenen kansensuwed.—Pilipai 4:6, 7.

Idawehn Atail Sounkapikada Kaselel!

18. Dahme Depit koasoia ni eh kin doudouloale duwen mehn kepikipikda kan?

18 Ni ahnsou me e pwulopwul, Depit kin kalapw mih liki, apwahpwalih pelin sihpw kan. Sihpw akan kin itiekidi ni arail kin kangkang dihpw, ahpw ih e kin saradalahng nanleng. Nipwong kan, Depit kin doudouloale duwen kaselel en nanleng oh sampah oh wehwehn soahng koaros. Depit ntingihdi: “Ia uwen sansal en pahnlahng eh kasalehda sapwellimen Koht lingan! Ia uwen eh kasalehda mwahu mehkan me eh ketin wiahda! Rahn koaros lingano kin sansal poatopoat; pwohng koaros e kin duweduwehte.” (Melkahka 19:1, 2) Depit wehwehki me e anahne rapahki oh idawehn Ih me ketin wiahda mehkoaros ni kaselel. Kitail pil anahne wia met.

19. Mehn kasukuhl dah kan me irail me pwulopwul oh mah kan kak sukuhlikihsang atail “wiawihda ni kaselel”?

19 Depit wia mehn kahlemeng mwahu me pid duwen kaweid me nah pwutak Solomon mwuhr kaweidki me pwulopwul kan: “Eri, tamanda Sounwiepomw nindokon omw wie pwulopwulte, . . . lemmwiki Koht, oh kapwaiada sapwellime mahsen, pwehki ih kahrepe wet me aramas kepikipikihda.” (Eklesiasdes 12:1, 13) Ni eh pwulopwul, Depit wehwehkier me e “wiawihda ni kaselel.” Pwehki eh mour kin pahrekiong ire wet eh kin wahdohng ih kamwahu tohto erein eh wie momour. Ma kitail, me pwulopwul oh me mah, kin kapinga oh papah atail Sounkapikada Lapalap, atail mour nan ahnsouwet oh pil ahnsou kohkohdo pahn inenen kaperen. Paipel inoukihong irail akan me kin karanih Siohwa oh mour pahrekiong sapwellime ahl pwung kan: “Me kin wah mwahu ni ar mahlahr oh kin mwomwen pwulopwulte oh kehlail ahnsou koaros. Met kin kasalehda me KAUN-O me pwung.” (Melkahka 92:14, 15) Oh kitail pahn ahneki koapworopwor en nsenamwahuki kohkohlahte doadoahk mwahu kan en atail Sounkapikada.

[Nting tikitik me mi pah]

a Mahsen akan en Depit nan Melkahka 139:18b kin wehwehki me mendahki e pahn song wadewadek duwen sapwellimen Siohwa madamadau kan rahn ehu pwon lella ni ah pahn meirla nipwong, e pahn pil pirida nimenseng, oh diarada me e wie tohtohte.

Ke Kak Kawehwehda?

• Iaduwen kekeiradahn mour ehu nan kapehd en nohno men kin kasalehda me kitail kin “wiawihda ni kaselel”?

• Dahme kahrehda kitail anahne doudouloale duwen sapwellimen Siohwa kaweid kan?

• Iaduwen pwoson oh atail nanpwungmwahu rehn Siohwa kin dokpene?

[Kawehwehpen kilel kan nan ehu ehu pali 23]

Kekeirdahn seri men nan kapehd en eh nohno kin idawehn koasoandi ehu me wiawihdahr mwowe

DNA

[Credit Line]

Unborn fetus: Lennart Nilsson

[Kawehwehpen kilel kan nan ehu ehu pali 24]

Kitail kin koapworopworki Siohwa duwehte seri men me kin likih pahpa limpoak men

[Kawehwehpen kilel kan nan ehu ehu pali 25]

Doudouloale sapwellimen Siohwa doadoahk mwahu kamwakid Depit en kapinga Ih

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share