Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w03 12/1 pp. 14-19
  • “Koht Iei Limpoak”

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • “Koht Iei Limpoak”
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2003
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • Wiewiahn Limpoak Ehu me Siksang Koaros
  • Iaduwen Siohwa kin Kamehlelehiong Kitail Sapwellime Limpoak
  • Emen Koht Me Kin “Kupwur Mwahu oh Diren Mahk”
  • “Limpoak Kadek en Atail Koht”
  • Kahlemengih Sapwellimen Siohwa Irair en Kadek
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2017
  • Limpoakohng Koht Me Kin Limpoakohng Uhk
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2007
  • Ia Duwen Atail en Kangkakehlailihte Atail Poakohng Emenemen
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2023
  • Siohwa Wadekediher “Pitenmoangamwail Koaros”
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2005
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa—2003
w03 12/1 pp. 14-19

“Koht Iei Limpoak”

“Mehmen me sohte ahneki limpoak kin sehse Koht, pwe Koht iei limpoak.”​—1 SOHN 4:8.

1-3. (a) Dahme Pwuhk Sarawi mahsanih duwen sapwellimen Siohwa limpoak, oh ni ahl dahieu mahsen wet kin wiawi ni ahl tohrohr ehu? (b) Dahme kahrehda Pwuhk Sarawi mahsanih me “Koht iei limpoak”?

SAPWELLIMEN Siohwa irair akan kin siksang koaros, unsek, oh kin kansenamwahu. Sohte mehkot likin sapwellimen Siohwa limpoak me kin, ni kehlail, kamwekid kitail en perenki karanih Koht. Eri, kitail kak peren pwe limpoak iei sapwellime irair me kin keieu ileile. Iaduwen kitail ese duwen met?

2 Pwuhk Sarawi mahsanih duwen irairen limpoak ni ahl tohrohr ehu, oh e sohte kin mahsanihki sapwellimen Siohwa irair kesempwal teikan ni ahl me duwe met. Pwuhk Sarawi sohte kin mahsanih me Koht iei manaman, de Koht iei kopwungpwung de Koht iei erpit. E kin sapwellimaniki irair pwukat oh ih me kin utupen irair silu pwukat. Ahpw, limpoak, kin mie wehwe loal sang irair teikan, pwe pwuhken 1 Sohn 4:8 mahsanih: “Koht iei limpoak.” Ei, Siohwa kin direki limpoak. Limpoak iei poahsenpen Koht. Ni oaralap, kitail kak kawehwe irair wet nin duwen met: Pwehki Sapwellimen Siohwa kehl kin kahrehong Ih en mwekid. Sapwellime kopwungpwung oh erpit kin kaweidih sapwellime mwekid. Ahpw, sapwellimen Siohwa limpoak kin kangoange Ih en ketin wiahda mehkan. Sapwellime limpoak kin sansaliki soangen irair teikan me e sapwellimaniki.

3 Pak tohto aramas kin nda me Siohwa kin wia mehn karasepen limpoak. Ihme kahrehda, ma kitail men sukuhliki duwen limpoak, kitail anahne sukuhliki duwen Siohwa. Ni ahnsouwet, kitail pahn kasawihada ekei irair akan en sapwellimen Siohwa limpoak.

Wiewiahn Limpoak Ehu me Siksang Koaros

4, 5. (a) Wiewian limpoak dahieu me keieu kaselel sangete mahs lel ni ahnsouwet? (b) Dahme kahrehda kitail kak nda me Siohwa oh sapwellime Ohl kin ehukihpene limpoak ieu me keieu kehlail?

4 Siohwa kin kasalehda limpoak ni ahl tohto, ahpw kasalepen limpoak ehu me kin siksang koaros. Dahkot met? Ni ahnsou me E ketin poaronehdo sapwellime Ohl nin sampah pwen lokolok oh matkinkitailla. Kitail kak ni pwung nda me wiewiahn limpoak wet me wiewia ehu me siksang wiewian limpoak teikan me wiawi sangehte mahs lel rahnwet. Dahme kahrehda kitail kak nda met?

5 Pwuhk Sarawi kahdaneki Sises “mesenih oh lapalap sang soahng kan koaros me kepikipikda.” (Kolose 1:15) Medemedewe duwen met​—sapwellimen Siohwa Ohl kin momour mwohn audepen lahng oh sampah wiawihda. Eri, ia uwen werei me Sahmo oh sapwellime Ohl kin mihmihpene? Ekei saintis kin kendohi me audepen lahng kin sounpar lik 13 (13 billion years). Ahpw, mendahte ma kendo wet pil pwung, e sohte kak werei sang mouren sapwellimen Siohwa mesenih! Dahme e wia ni ahnsou werei pwukat? Sapwellime Ohl kin ni peren papah Seme nin duwen “sounsawas emen.” (Lepin Padahk 8:30; Sohn 1:3) Siohwa oh sapwellime Ohl kin doadoahkpene ni ara kin kapikada soahng teikan koaros. Ira kin ahnekipene ahnsou kaperen kan! Ihs rehtail me pahn kak uhdahn wehwehki ara kin ehupene ni erein sounpar tohto? E sansal me Siohwa Koht oh sapwellime Ohl kin ehukihpene limpoak ieu me keieu kehlail.

6. Ni ahnsou me Sises papdais, dahme Siohwa mahsanih duwen sapwellime Ohl?

6 Ahpw, mendahki met, Siohwa kadarodo nin sampah sapwellime ohl oh Sises ipwidi oh wia aramasala. Ni ah wia met Siohwa wehwehki me ni erein sounpar silisek samwa, E pahn meirongkihla wia karakaranih ahnsou koaros sapwellime Ohl nanleng. Sang ni sapwellime kupwuren limpoak E kin ketin tetehk sang nanleng ni ahnsou me Sises kin wia kekeir kohda oh wia ohl unsek men. Ni mpen sounpar 30, Sises papidaislahr. Ni ahnsowo, Sahmo pein mahsanih sang nanleng: “Kowe, me iei nei pwutak kompoake, me I kin kupwurperenki.” (Madiu 3:17) Seme me inenen kupwurperenkihda mahsanih me Sises ni lelepek kapwaiada kokohp kan koaros!​—Sohn 5:36; 17:4.

7, 8. (a) Dahme Sises lelohng nan Nisan 14, 33 C.E., oh ia pepehm en Seme me kin ketiket nanleng? (b) Dahme kahrehda Siohwa mweidong sapwellime Ohl en lelohng kalokolok oh pwoula?

7 Ahpw, ia kupwuren Siohwa nan Nisan 14, 33 C.E., ni ahnsou me aramas pangala Sises oh pwihn en aramas ieu me selihedi? Ni ahnsou me irail kapailoke ih, kendipi silangi oh pakereseli? Ni arail kin woki tihnsowe kan kin teisang kili? Ni ahnsou irail pasurediong nin tuhke oh kapailoke? Ia mwomwen Sapwellimen Sahmo pepehm ni ahnsou me sapwellime pwutak kompoak likweriong ih ni ah mih nan irair en tihwo? Ia sapwellimen Siohwa pepehm ni ahnsou me Sises wia kaimwiseklahn ah esingek ni ahdin mehla oh edin ah lelong irair wet sangete nin tepin kapikapikda oh met sapwellime ohl kompoak sohrasang mwowe?​—Madiu 26:14-​16, 46, 47, 56, 59, 67; 27:26, 38-​44, 46; Sohn 19:1.

8 Pwehki Siohwa kin sapwellimaniki pepehm akan, uwen medek e kin sapwellimaniki ni matalahn sapwellime Ohl kin mih ni irair ehu sohte lokaia kak kawehwehda. Ahpw, kitail kak kawehwehda ia kahrepen Siohwa kin ketin mweidong met en wiawi. Dahme kahrehda Sahmo kin mweidong pein ih en lelong soangen kamedek laud? Siohwa kin kasalehong kitail mehkot kaselel nan pwuhken Sohn 3:16​—iretikitik ehu nan Pwuhk Sarawi me inenen kesempwal, aramas kin kadaneki Rongamwahu. E mahsanih: “Pwe iei uwen Koht eh ketin loalloale sampah, me e ketikihdohki Sapwellime Iehros, pwe mehmen me kin pwosonla ih en dehr salongala, a en ahneki mour soutuk.” Eri, kahrepen Koht kin mweidong met en wiawi: limpoak. Sohte mehmen me kin kasalehda limpoak laud duwehte met.

Iaduwen Siohwa kin Kamehlelehiong Kitail Sapwellime Limpoak

9. Madamadau dahieu me Sehdan mwahuki kitail en kamehlele me pid sapwellimen Siohwa kupwur ong kitail, ahpw dahme Siohwa kin ketin kamehlelehiong kitail?

9 Ahpw, peidek kesempwal ieu kohda: Koht kin ketin poakohng emen emen kitail? Ekei aramas kin kamehlele me Koht kin poakohng aramas koaros nin duwen Sohn 3:16 mahsanih. Re kin pehm me ‘Koht sohte kak poakohng aramas emente kelepw.” Sehdan me Tepil kin nantihong en kahrehong kitail en ahneki madamadau wet me Siohwa sohte kin poakong de kesempwaliki kitail. Ahpw weksang met, edetehn kitail kin ahneki madamadau wet me pein kitail sohte katepe, Siohwa kin kamehlelehiong emen emen sapwellime ladu lelepek kan me E kin ketin kesempwaliki irail.

10, 11. Iaduwen sapwellimen Sises karasaras duwen kisin menpihr kan kin kasansalehda me Siohwa kin kesempwaliki kitail?

10 Karasepe, medemedewe duwen mahsen en Sises me ntingihdier nan pwuhken Madiu 10:29-​31. Sises mahsanih duwen uwen kesempwal sapwellime tohnpadahk kan: “Kumwail kak pwainkihda kisin menpihr riemen sens ehu; ahpw sohte emen ira pahn pwupwudiong nanpwel, ma Samamwail sohte ketin mweidohng. A ong kumwail, pil pitenmoangamwail koaros iangehr wadawadedi. Eri, kumwail dehr masak, pwe kumwail kesempwalsang mehlel menpihr tohto!” Medemedewe ia wehwehn mahsen pwukat ong sapwellimen Sises tohnpadahk kan nan keieu senturi.

11 Ni mwehin Sises, menpihr me adaneki “sparrow” iei menpihr me keieu pweitikitik me aramas kin kang. Aramas kak pwainkihda kisin menpihr riemen sens ehu. Ahpw, mwuhr, Sises kasalehda nan pwuhken Luk 12:6, 7 me ma aramas emen pahn pwaineki kisin menpihr sens riau, e pahn ale kisin menpihr limen​—⁠kaidehn pahmente. Kisin menpihr men me kapatapatieng likamwete e mwomwen sohte wede. Ele mwein, aramas akan sohte kin kesempwaliki soangen kisin menpihr pwukat, ahpw iaduwen Sounkapikada kin kilangwong irail? Sises mahsanih: “Ahpw sohte emen rehrail [pil kisin menpihr kalimen] me Koht kin ketin meliehla.” Ele mwein ire pwukat kin sewese kitail en wehwehki mahsen en Sises. Pwehki Siohwa kin kesempwaliki emen kisin menpihr, ia uwen kesempwal mour en aramas emen! Nin duwen Sises mahsanih, Siohwa kin ketin mwahngih kitail ni oaretik. Pwe ni mehlel, pitenmoangatail kan koaros wadawadier!

12. Dahme kahrehda kitail kak kamehlelehki me sapwellimen Sises mahsen kan me pid wadawadien pitenmoangatail kan mehkot me kak wiawi?

12 Ekei aramas mwein pahn lemeleme me sapwellimen Sises karasaras kin nohn daulihlahr. Ahpw, medemedewe duwen kaiasada. Siohwa kin ketin wehwehki aramas akan ni oaretik pwen kak pwurehng kapikada kitail! Ia uwen E ketin kesempwalikin kitail kin inenen laud me kahrehda E kak tamanda oaretik kan koaros pil mengihtik kan en nan paliwaratail oh pil kataman oh irair kan me kitail kin lelong nan sounpar akan erein atail mour. Wadepen pitenmoangatail kan​—pitenmoang en pali moron en aramas mihmi ni tohtohn pitenmoang 100,000​—met wia doadoahk mengei ieu sang esehla oaretik en paliwar oh madamadau en aramas. Mahsen en Sises kin kamehlelehiong kitail me Siohwa kin kesempwaliki kitail!

13. Iaduwen dahme wiawi ong Nanmwarki Seosapat kin kasalehda me Siohwa kin ketin rapahki nan loaletail kan dahme mwahu edetehn kitail aramas soh unsek kan?

13 Pwuhk Sarawi kin kasalehda pil ehu ire kesempwal me Siohwa kin poakong kitail. E kin rapahki atail irair mwahu kan oh kesempwaliki. Karasepe ieu, Nanmwarki Seosopat. Ni ahnsou me nanmwarkio wiahda mehkot pweipwei, sapwellimen Siohwa soukohp padahkiong ih: “Dahme komwi wiadahr kahredohr engieng en Kauno pohmwi.” Mahsen wet kin kahrehong kitail en medemedewe! Ahpw sapwellimen Siohwa mahsan sohte uhdi wasaht. E pil mahsanih: “Ahpw iet pwe mie mehkot rehmwi me mwahu.” (2 Kronikel 19:1-3) Eri, sapwellimen Siohwa engieng sohte kin irehdi ih en kilang mehkot “mwahu” me Seosapat wia. E soh kin kamehlelehiong kitail me atail Koht kin rapahki nan loalitail dahme mwahu edetehn kitail aramas soh unsek?

Emen Koht Me Kin “Kupwur Mwahu oh Diren Mahk”

14. Ni ahnsou me kitail pahn wiahda dihp, soangen katoutou dah kei kitail pahn kakete ahneki, ahpw iaduwen kitail kak paiekihda sapwellimen Siohwa mahk?

14 Ni ahnsou me kitail kin wiahda dihp, kanamenek oh nsensuwed pahn kak kahrehong kitail en ahneki madamadau ieu me kitail sohlahr warong en papah Siohwa. Tamanda, me Siohwa “me kupwur mwahu oh diren mahk.” (Melkahka 86:5) Ei, ma kitail kin koluhkihla dipatail kan oh nantiong en dehr pwurehng wiahda dihp pwukat, kitail kak paiekihda sapwellimen Siohwa mahk. Kilang dahme Pwuhk Sarawi mahsanih duwen sapwellimen Siohwa irair kaselel en limpoak.

15. Ia uwen dohsang kitail me Siohwa kin kadowanaweisang kitail dipatail kan?

15 Sounmelkahka Depit doadoahngki lokaia sansal pwen kawehwe ong kitail sapwellimen Siohwa mahk: “Duwen palimese oh pali kapi ara dohpeseng, ih duwen eh kin ketin kadohwaneweisang kitail dipatail kan.” (Melkahka 103:12, The Amplified Bible) Ia uwen dohpesang palimese oh pali kapi? Palimese kin dohsang pali kapi; oh ira sohte kak tuhpene. Emen semen en Paipel koasoia me lepin lokaia pwukat kin wehwehki “keieu dohpeseng.” Ngehn Sarawi kin kamwekid Depit en padahkiong kitail me ni ahnsou me Siohwa kin kasalehda mahk, e kin mwomwen kadohwanaweisang kitail dipatail kan.

16. Ni ahnsou me Siohwa kin mahk ong kitail dipatail kan, dahme kahrehda kitail kak kamehlele me e kin kilangwong kitail nin duwen aramas mwakelekel kan?

16 Mie pak ke song en kihsang mwahi sang likou pwetepwet ehu? Edetehn ke nantiong en kihsang mwahi sang likouo, e sohte kak kohsang douluhl. Ahpw, tehk iaduwen Siohwa kin kawehwe duwen sapwellime mahk: “Mehnda ma kumwail weitahtahkilahr dipamwail kan, ahpw I pahn kamwakeleikumwailda duwehte sinoh. Mehnda ma dipamwail wiahla [likou me kin poh crimson], ahpw kumwail pahn pwetepwetala duwehla wunen sihpw.” (Aiseia 1:18) Lepin lokaia wet “weitahta” kin wehwehki weitahta douluhl ehu.a “Crimson” iei poh ehu me kin duwehte poh ntahn mwehl oh weitahta me aramas kin doadoahngki ong kaduhdi likou kan. Pein kitail sohte kak kihsang dihp atail kan me kin rasehng mwahi. Ahpw, Siohwa kak kihsang rehtail dihp atail kan edetehn e kin duwehte poh ntahn mwehl oh weitahta, oh e pil kak kahrehong dipatail kan en pwetepwetala duwehla sinoh oh wunen sihpw. Eri, ni ahnsou me Siohwa kin ketin mahkong kitail dipatail kan, kitail sohte anahne ahneki madamadau ieu me kitail pahn saminkihla mwahi en dipatail kan ni erein atail mour.

17. Soangen ahl dah me Siohwa kin ketin kesehla dipatail kan nan tihnsowi?

17 Mwurin Esekaia pitsang soumwahu laud ehu, e wiahda koul en kalahngan ehu ong Siohwa: “Komwi me kesehla mwurin sapwellimomwi tihnsewe dipei kan koaros.” (Aiseia 38:17, NW) Siohwa kin mwomwen kihsang dipen aramas me koluhla oh kesehla nan tihnsowe, wasa me e sohlahr kak kilang dihp pwukat. Ehu pwuhk kin kawehwehda mouren mahsen pwukat ni ahl wet: “[Dipei kan] me I kin wiahda, komwi kin ketin wiahki duwehte I sohte wiahda dihp.” Met soh kin wia mehn kaloaleimwahu?

18. Iaduwen soukohp Maika kin kasansalehda me ni ahnsou me Siohwa kin kasalehda mahk, E kin kesehla dipatail kan kohkohlahte?

18 Nan sapwellime inou en kapwurehiraildo, soukohp Maika kin kasalehda duwen ah kin likih me Siohwa pahn mahk ong sapwellime aramas akan me kin koluhla: “Maing Kaun, sohte emen koht me duwehte komwi, . . . komwi kin ketin mahkikihong dipen sapwellimomwi aramas akan me luhwehdi. . . . Komw pahn ketin tiakedi dipat oh kakihrala nan kepin madau.” (Maika 7:18, 19) Medewehla duwen dahme irail aramas akan me kin momour ni ahnsoun Pwuhk Sarawi kin mwekidki mahsen pwukat. Aramas pahn kak pwurehng alehdi mehkot me kakihrala “nan kepin madau”? Dahme Maika koasoia kin kasansalehda me Siohwa kin ketin mahk ong aramas akan, oh e pil kin kesehla dipatail kan kohkohlahte.

“Limpoak Kadek en Atail Koht”

19, 20. (a) Ia wehwehn lepin lokaiahn Ipru ong “kasalehda mahk” de “poakpoake”? (b) Iaduwen Pwuhk Sarawi kin doadoahngki limpoak me nohno emen kin kasalehong nah seri pwelel, pwen karasaiong met ong sapwellimen Siohwa kadek?

19 Limpoak kadek iei irairen sapwellimen Siohwa limpoak. Dahkot limpoak kadek? Nan Pwuhk Sarawi, wehwehn limpoak kadek oh mahk kin kereniong duwehpenehte. Ekei lepin lokaia kan ni lokaian Ipru oh Krihk kin kawehwehda lepin lokaia wet, limpoak kadek. Karasepe ieu, lepin lokaia ehu ni lokaiahn Ipru iei ra·chamʹ oh e kin kalapw wehwehki “kasalehda mahk” de “poakpoake.” Lepin lokaia wet ni lokaiahn Ipru Siohwa kin doadoahngki ong pein Ih, oh lepin lokaia wet kin pid lepin lokaia pwukat: “poahsoan en lih” me kak kawehwehdi: “kadek me nohno men kin kasalehda.”

20 Pwuhk Sarawi kin doadoahngki pepehm akan me nohno men kin ahneki ong nah seri pwelel, pwen padahkiong kitail duwen sapwellimen Siohwa limpoak kadek. Aiseia 49:15 mahsanih: “Kakete lih emen en manokehla uhdahn nah seri pwelel, oh sohte limpoak kadek [ra·chamʹ] ong wahnedio? Mehnda ma nohno men kak manokehla nah seri, ahpw ngehi, I sohte kak manokeiukala.” (The Amplified Bible) Apwal en medemedewe nohno emen pahn manokehla en kamwenge oh apwalih nah seri pwelel. Pwe seri pwelel men sohte kak apwalih pein ih; ni rahn oh nipwong seri pwelel men anahne ah nohno en apwalihada ih. Ahpw, e kin kansensuwed pwe kitail kin rong ekei ahnsou me nohno kan sohte kin apwalihada neirail seri pwelel kan, keieu nan “ahnsou apwal pwukat.” (2 Timoty 3:1, 3) Siohwa mahsanih, “Ahpw, ngehi, I sohte kak manokeiukala.” Limpoak kadek me Siohwa kin sapwellimaniki ong sapwellime ladu kan kin kehlail sang soangen pepehm en limpoak teikan me kitail kak wehwehki, soangen limpoak me nohno men kin ahneki ong nah seri pwelel men.

21, 22. Dahme mehn Israel akan lelong nan Isip en mahs, oh iaduwen Siohwa mwekidkihda ahr pekipek kan?

21 Duwehte nohno limpoak emen, iaduwen Siohwa kin kasalehda kadek? Irair wet kin sansalda ni ahnsou me e ketin sewese mehn Israel en mahs. Ni imwin senturi 16 B.C.E., mehn Israel rar kei kin wiahla lidu nan sapwen Isip, wasa me re kin lelong kalokolok laud. (Eksodus 1:11, 14) Nan arail kalokolok, mehn Israel akan peki sawas sang rehn Siohwa. Iaduwen Koht en kadek menet mwekidki arail pekipek kan?

22 Arail pekipek kan kin sair sapwellimen Siohwa mohngiong. E mahsanih: “I mahsaniher uwen lokolok laud en nei aramas akan nan Isip. . . Ei, I dehdehkiher uwen ar lokolok laud.” (Eksodus 3:7) Siohwa sohte kak mahsanih sapwellime aramas akan lelong lokolok laud ahpw sohte poakpoake irail. Siohwa iei Koht emen me kin kasalehda “empathy.” Lepin lokaiahn wai “empathy” kin wehwehki pehm medek en aramas teikan​—irair wet kin kereniong duwehte kadek. Siohwa sohte kin ihte pehm kahpwal me sapwellime aramas akan kin lelohng; ahpw e kin sewese irail nan arail apwal akan. Aiseia 63:9 mahsanih: “Sang sapwellime limpoak oh kalahngan me e ketin kapitkinirailla.” Ki “lime kehlail,” E ketin kapitala mehn Israel kan sang Isip. (Deuderonomi 4:34) Mwurin met, ni manaman, E ketikihong irail kenarail mwenge oh kahre irail nan sahpw ehu me kin reken mwenge.

23. (a) Iaduwen sounmelkahkao kamehlelehiong kitail me Siohwa kin nsenohki emen emen kitail? (b) Ni ahl dah kei me Siohwa kin ketin sewese kitail?

23 Siohwa sohte kin ihte kasalehda kadek ong sapwellime aramas akan nin duwen pwihn ehu. Atail Koht limpoak kin nsenohki pein emen emen kitail. E kin wehwehki duwen kalokolok kan koaros me kitail kin lelong. Sounmelkakao mahsanih: “Kauno kin ketin sinsile me pwung kan oh kin ketin karonge ar likwer kan. Kauno kin ketiket mpen irail me nan kapehd tikitiklahr; oh kin ketin doarehla irail kan me kin sohla ar koapworopwor.” (Melkahka 34:15, 18) Iaduwen Siohwa kin sewese emen emen kitail? Ni mehlel, E sohte kin kihsang rehtail atail kalokolok kan. Ahpw, E kin ketikihong irail aramas akan me kin likweriong Ih sapwellime sawas tohto. Sapwellime Mahsen kin kihda kaweid konehng kan me kin sewese kitail laud. Nan mwomwohdiso, e kin ketikihda sounapwalih koahiek ngehnen kan, me kin nantiong en kasalehda sapwellime kadek ni ahr kin sewese mehteikan. (Seims 5:14, 15) Siohwa iei “Sounkaronge kapakap kan, me kin ketikihong sapwellime ngehn sarawi ong irail akan me kin pekipek reh.” (Melkahka 65:2; Luk 11:13) Soangen sawas pwukat koaros iei kasalepen “kupwurkalahngan oh kadek en atail Koht.”​—Luk 1:78.

24. Iaduwen ke pahn mwekidki sapwellimen Siohwa limpoak?

24 E soh kaperen en doudouloale duwen sapwellimen Samatail limpoak? Nan artikel en mwowe, kitail tamataman me kitail sukuhliki me Siohwa kin ketin kasalehda sapwellime manaman, kopwungpwung, oh erpit ni elen limpoak kan pwe kitail pahn kak paiekihda. Oh nan artikel wet, kitail sukuhliki me Siohwa kin ketin kasalehda sapwellime limpoak ong aramas akan​—oh ong emen emen kitail⁠—e kin kasalehda sapwellime limpoak ni ahl kaselel kan. Eri, ni ahnsouwet, emen emen kitail koaros anahne idek rehtail peidek wet, ‘Iaduwen I pahn mwekidki sapwellimen Siohwa limpoak?’ Ke kak mwekidki sapwellime limpoak ni omw pahn poakohng Ih ki omw mongiong unsek, omw lamalam koaros unsek, omw mour unsek, oh kehl unsek. (Mark 12:29, 30) Omw wiewia kan ni ehu ehu rahn, pahn kak kasalehda me ke men karanih Siohwa. Oh Siohwa, Koht iei limpoak emen pahn karanih iuk​—ni ahnsou kohkohlahte!​—Seims 4:8.

[Nting tikitik kan me mi pah]

a Emen me semani sukuhl koasoia me poh weitahta “iei poh ehu me sohte kak kohsang, de e sohte kak sar. Pwoaik en nimenseng, keteu, lopwolopw, de ahnsou werei doadoahngki likou, sohte pahn kak kihsang poh weitahta.”

Ke Tamanda?

• Iaduwen kitail ese me irairen limpoak iei sapwellimen Siohwa irair me keieu kesempwal reh?

• Dahme kahrehda ni ahnsou me Siohwa kin kadarodo sapwellime Ohl nin sampah pwen lokolok oh pwoula, met iei kasalepen limpoak me keieu laud sangete mahs lel met?

• Iaduwen Siohwa kin kamehlelehiong kitail me E kin ketin poakohng emen emen kitail?

• Ni ahl sansal dah kei me Pwuhk Sarawi kin kawehwehda duwen sapwellimen Siohwa mahk?

[Kilel nan Pali 15]

“Koht . . . ketikihdohki Sapwellime Iehros”

[Credit Line]

© J. Heidecker/VIREO

[Kilel nan Pali 16]

“Kumwail kesempwalsang mehlel menpihr tohto”

[Kilel nan Pali 18]

Limpoak me nohno emen kin ahneki ong nah seri pwelelo kin kak padahkiong kitail duwen sapwellimen Siohwa limpoak oh kadek

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
    Log Out
    Log In
    • Ponapean
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share