Nekidala Mwahu
Iaduwen Ahi Madamadau ohng Mehkan me Kisehn Nta oh Wiepen Doadoahk en Imwen Wini kan me Pahn Pwurehng Doadoahngki Pein Ahi Nta?
Paipel kehkehliki Kristian akan en “liksang . . . nta.” (Wiewia 15:20) Kahrehda, Sounkadehdehn Siohwa kan sohte kin iang ale doken nta de soahng pahieu me wiahda nta—me iei, red blood cells, white blood cells, platelets, oh plasma. Irail pil sohte kin kihda nta ohng aramas teikan oh pil sohte kin nekidala pein arail nta pwe en uhd dokeki mwuhr.—Lipai 17:13, 14; Wiewia 15:28, 29.
Dahme wia kisehn nta, oh dahme kahrehda doadoahngki mepwukat anahnehki emenemen Kristian en pein wiahki ah pilipil?
Kisehn nta iei wini kei me kin dokeiei sang nan nta ni wiepe ieu me mehn wai kin kahdaneki fractionation. Karasepe, plasma, iei ehu soahng pahieu me wiahda nta, ahpw e kak pil nehnehpeseng oh wiahla soahng pwukat: persent 91, pihl, persent 7, soangsoangen uduk me adaneki albumins, globulins, oh fibrinogen; persent 1.5, wiawihkihda soahng teikan me duwehte, kisin mwenge, hormones, kisinieng, vitamins, samin en nan paliwar, oh soahl ape.
Iaduwen, kisin nta pwukat Pwuhk Sarawi pil irehdi? Kitail sehse. Paipel sohte mahsanih ni oaritik me pid kisehn nta pwukat.a E mehlel me kisehn nta tohto kohsang nan nta me aramas akan toukihda pwe en sewese doadoahk en imwen wini. Emenemen Kristian en pein wia pilipil keneinei ohng ma e pahn pwungki ale de e pahn soikala doadoahkepen mepwukat.
Ni atail pahn wiahda pilipil pwukat, kitail en tehk kanahieng peidek pwukat: Iaduwen, I wehwehki me ni ahi piladahr ien kahng ale mehkan koaros me kisehn nta wehwehki me I sohte pahn ale ekei wini kan me duwehte, ekei soangen wini me kin kemehla virus oh soumwahu kan de mehkan me kin sewese pwe nta en kak tenpene oh kauhdi pwilipwillahn nta? I kak kawehwe ohng toahkte kan dahme kahrehda I sohte pahn ale de dahme I kak alehki soahng ieu me kisehn nta?
Dahme kahrehda ekei wiepen doadoahk en imwen wini kan me kin doadoahngki pein ahi nta pahn wiahki irair me pein ngehi me pahn wia pilipil?
Mendahte Kristian akan ar sohte kin kihda nta ohng aramas teikan oh sohte kin nekidala pein ahr nta pwe en doadoahngki mwuhr, ahpw ekei wiepen doadoahk en imwen wini oh pil keseu kan me pid pein ahn aramas nta sohte wehwe mwahu ma e uhwong kosonned en Paipel akan. Kahrehda, pein emenemen aramas en pein wiahda pilipil keneinei ma e pahn ale de sohte pahn ale soangen wiepen sawas kan me pid doadoahkepen pein ah nta.
Ni ahmw pahn wia soangen pilipil pwukat, pein idek rehmw peidek pwukat: Ma ekei ahi nta pahn tangatang nan wasa iei me pahn wetwei sang nan ahi selin nta oh mwekimwekid en ntao pahn ekis uhdi ahnsou kis, ahi nsen mwakelekel mweidohng ie ien medemedewe me nta wet wiewiahte kisehn paliwereiet oh sohte anahne en ‘kakerehiong nanpwel’? (Deuderonomi 12:23, 24) Ahi nsen mwakelekel me poahsoankihda Paipel pahn kapwunodei ie ma wiepen sawas en imwen wini ieu pahn kahrehda ekis ahi nta en kohsang, kamwakel, oh kapwurpwurdohng nan paliwereiet? I wehwehki me ni ahi soikala doadoahk en imwen wini kan koaros me pid doadoahngki pein ahi nta kin pil wehwehki me I sohte pahn ale sawas me duwehte misihn en mwidihlihk de pil misihn me kin kihsang nta en kohla nan mohngiong oh ngolungol ni ahnsou en pwalang wasa pwukat? I kapakap mwohn ahi medemedewe mehnia pilipil me I pahn wia?b
Iahnge ahi pilipil akan?
Medemedewe audepen tehn doaropwe riau me mih nan pali kan me mih mwurin met. Doaropwe en doadoahk pali 1 kilelehdi eden kisehn nta kan oh iaduwen arail kalap doadoahk nan palien imwen wini. Audehda wasa kan me pahn kasalehda pein omw pilipil me ke pahn ale de sohte pahn ale kisehn nta pwukat. Doaropwe en doadoahk pali 2 kilelehdi wiepen doadoahk en imwen wini kan me kin kalap doadoahngki pein ahmw nta. Audehda wasa kan me pahn kasalehda pein ahmw pilipil ma ke pahn ale de sohte pahn ale wiepen epwel pwukat. Pelien doaropwe pwukat sohte wia doaropwehn palien kosonned ekei, ahpw ke kak doadoahngki mwo pasapeng kan me mih nan doaropwe pwukat pwehn seweseiuk ohng wiahda noumw doaropwe en DPA (durable power of attorney).
Omw pilipil akan pahn wia pein ahmw oh sohte pahn poahsoankihda ahn emen tohrohr ah nsen mwakelekel. Pil duwehte, sohte aramas emen en kasohwe ahn Kristian teio ah pilipil. Nan irair wet, “emenemen kitail koaros uhdahn pahn pein wa eh wisik” ohng irair en pwukoahki.—Kalesia 6:4, 5.
[Nting tikitik me mi pah]
a Kaweid katapan me pid ire wet mih nan Watchtower (lokaiahn wai) en June 15, 2004, pali 29-31.
b Mehn kaweid katapan me pid iren pilipil apwal wet kak dierek nan Watchtower (lokaiahn wai) en October 15, 2000, pali 30-1, oh video kan oh DVD me oaralap koasoia, Transfusion Alternative Strategies.
[Kakon nan pali 5]
DOAROPWE EN DOADOAHK PALI 1
ME SOHTE KONEHNG KRISTIAN AKAN
NTA ME PWON
PLASMA
RED CELLS
WHITE CELLS
PLATELETS
PEIN OMW PILIPIL
PLASMA—NEH KAN ME KISEHN NTA
• ALBUMIN—LEL 4% EN PLASMA
Met wia kisehn uduk me kohsang nan plasma. Soangen albumin kei pil kin kohsang nin tuhke, nan mwenge me duwehte milik oh kutohr, oh pil milik en nohno. Albumin sang nan nta pil kin kohieng pwehn kalaude mwekid en nta ohng aramas me arail mohngiong kin kereniong uhdi oh aramas me mwasikala laud. Laud mehn sawas pwukat kin mie albumin lel persent 25. Albumin pil kin mih nan soangsoangen wini tohto, me duwehte erythropoietin (EPO).
Pilipil akan me Ke Anahne Wiahda:
I pahn ale albumin de I sohte pahn ale albumin
• IMMUNOGLOBULINS—LEL 3% EN PLASMA
Soangen uduk ieu me kak doadoahk nan soangen wini soumwahu kan me duwehte diphtheria, tetanus, hepatitis, oh rabies. E pil kak doadoahk pwehn perehsang soangsoangen kahpwal me kak lelohng seri me mihmihte nan kapehd en ah nohno, oh pil kin kihsang pwoisin en sineik de likan.
Pilipil akan me Ke Anahne Wiahda:
I pahn ale immunoglobulins de I sohte pahn ale immunoglobulins
• MEHN KATENEHPENE NTA KAN—TIKITIK SANG 1% EN PLASMA
Mie soangsoangen weren uduk kan me kin sewese katenehpene nta pwe e kauhdi pwilipwil en nta. Ekei kin kohieng rehn soumwahu kan me kin mengeiong nta kereker. Mepwukat pil kin doadoahk pwehn kapasepene lipwen pwal oh pil kauhdi nta ahnsou en pwal. Ehu dolpene en weren uduk pwukat me ede cryoprecipitate. Tehk: Ekei mehn kauhdi nta kin sohte kohsang ni nta.
Pilipil akan me Ke Anahne Wiahda:
I pahn ale mehn kauhdi nta me sang nan nta de I sohte pahn ale mehn kauhdi nta me sang nan nta
RED CELLS—NEH KAN ME KISEHN NTA
• HEMOGLOBIN—IEI ME WIAHDA 33% EN RED CELLS
Met weren uduk ieu me kin wahseli kisinieng mwahu “oxygen” nan paliwar pwon oh kapwurehla kisinieng suwed “carbondioxide” oh wahlahng nan ngolungol pwe en pedoi sang nan paliwar. Wini kan me kohsang nan hemoglobin kak doadoahk pwehn kamwahuwihala aramas me sohte arail nta oh aramas me wiahkin tehieu nta laud kohsang nan paliwere.
Pilipil akan me Ke Anahne Wiahda:
I pahn ale hemoglobin de I sohte pahn ale hemoglobin
• HEMIN—TIKITIK SANG 2% EN RED CELLS
Wini “enzyme inhibitor” ieu me kohsang ni hemoglobin me kin doadoahk ohng soangen soumwahu sohte nohn rek ieu me ede “porphyria me kin kasoumwahuihada mwasahl en aramas, selin pepehm akan, oh selin nta kan.
Pilipil akan me Ke Anahne Wiahda:
I pahn ale hemin de I sohte pahn ale hemin
WHITE CELLS
• INTERFERONS—MEHKOT TIKITIK IEU NAN WHITE CELLS
Met iei weren uduk ieu me kin kamwahuwihala soangen paiking me kohsang virus oh pil ohng mehn winie kanser. Pali laud en interferon kan sohte kin kohsang nan nta. Ahpw ekei kin kohsang nan nta (white blood cells).
Pilipil akan me Ke Anahne Wiahda:
I pahn ale interferons de I sohte pahn ale interferons
PLATELETS
Lel ahnsou wet, paiking wini me kisehn nta me kohsang ni platelets oh doadoahkpene imwen wini.
[Kakon nan pali 6]
DOAROPWE EN DOADOAHK PALI 2
PEIN AHMW PILIPIL
WIEPEN DOADOAHK EN IMWEN WINI KAN ME KIN DOADOAHNGKI PEIN OMW NTA
*Tehk: Wiepen sawasepen imwen wini pwukat sohte soahngte ieu rehn emenemen toahkte. Ahmw toahkte en kawehwehiong uhk ni oaritik dahme pahn wiawi ni ar pah koadoahkeiuk pwe ken ese ma mehkan me pahn wiawi ki pahrekiong mouren iren Paipel oh pil pahrekiong pilipil keneinei kan me ke pahn wiahda.
EDEN WIEPEN APALI OMW SOUMAHUO: CELL SALVAGE
KAMWAHU DAH ME E PAHN WAHDO: Katikala luhslahn nta. Nta kan kak epwel ni keneinei pwe e dehr kerala laud ni ahnsou en pwal, sang ni lipwen leko de pil sang nan kapehd wasa kan me re keredi ie. E kin kak kamwakelada sang ni wiepe me nta pahn wie pidepidek oh sohte uhdi, oh pwurehng kohlahn nan paliweren aramaso.
EDEN WIEPEN APALI OMW SOUMAHUO: HEMODILUTION
KAMWAHU DAH ME E PAHN WAHDO: Katikala luhslahn nta. Ni ahnsou en pwal pahn wiawi, nta kin tang kohlahng nan ehd ekei oh wini mehn kalaudepen nta uhd kerodo oh wiliandi kalaude ntao. Kahrehda nta me mihmi rehn soumwahuo kin doluda, oh red blood cell kan kin malaulaula. Eri ni ahnsou en pwalo de pil ni imwin pwalo a wiewiawi, nta me kuslahsang nan paliwaro pil pwurehng pwurodohng aramas.
EDEN WIEPEN APALI OMW SOUMAHUO: KADOKDOKPENEN TANGATANG EN NTA NANPWUNGEN MOHNGIONG OH NGOLUNGOL
KAMWAHU DAH ME E PAHN WAHDO: Pwehn kolokol pidepidek en nta. Nta kin uhd tangalahng nan mohngiong oh ngolungol me palien wini wiahda, mehn pwoamwih nta oh pil kihong kisinieng mwahu oh kapwurehla nta rehn soumwahuo.
EDEN WIEPEN APALI OMW SOUMAHUO: DIALYSIS
KAMWAHU DAH ME E PAHN WAHDO: Wiliandi doadoahk en paliwar. Nan misihn en mwidihlihk, nta kin tangala nan misihn ehu me kin kihsang oh kamwakele nta mwohn ah pwurodo nan paliweren aramas soumwahuo.
EDEN WIEPEN APALI OMW SOUMAHUO: EPIDURAL BLOOD PATCH
KAMWAHU DAH ME E PAHN WAHDO: Kauhdi pilen mwahliel oh pilen nan tihlepen aramas en dehr kusla liki. Ekis pein ntahn soumwahuo kin dokehng nan pilen nan tihnsewen aramas. Met kin pinahla wasa me ekis pwoarpeseng nan tihlepen aramaso.
EDEN WIEPEN APALI OMW SOUMAHUO: PLASMAPHERESIS
KAMWAHU DAH ME E PAHN WAHDO: Wiepen wini en soumwahu. Ahmw nta kin dokasang oh weren nta kan kin sihp sang pwe pilen ntahn en kohsang plasma. Ah weliepen plasma uhd kapatapat ohng weren ntahko oh pwurehng dokehng aramas soumwahuo. Ekei toahkte kan kakete men doadoahngki plasma sang rehn emen aramas tohrohr pwehn wiliandi pein ahn aramaso plasma. Ma iei, eri wiepe wet Kristian men sohte pahn ale.
EDEN WIEPEN APALI OMW SOUMAHUO: LABELING OR TAGGING
KAMWAHU DAH ME E PAHN WAHDO: Wiepen kasawih oh kamwahuwihala soumwahu. Ekei ntahn soumwahuo pahn dokasang, doaloahla wini, oh kapwurupwurulahng rehn soumwahuo. Uwen werein nta ah mihmi likin paliwar en soumwahuo kin wekpeseng.
EDEN WIEPEN APALI OMW SOUMAHUO: PLATELET GEL; AUTOLOGOUS (WEHWEHKI “WIAWIHSANG PEIN OMW NTA”)
KAMWAHU DAH ME E PAHN WAHDO: Pinahla ohla, katikala keredi en nta. Ekei ntahn aramaso dokasang oh katikitikihala pilen nta pwe weren nta kan en direkihla platelet kan oh white cell kan. Pilen nta eri wudekiong pohn wasa me pwalo de ohlao mihmi. Tehk: Ekei soangen pilen nta wet kin kohsang rehn ntahn kou.
Pilipil akan me ke pahn anahne wiahda.
(Ele ke pahn men koasoiong mahs omw toahkteo mwohn omw pahn pwungkihla de sapwungki soangen wiepen sawas akan.)
․․ I pahn ale wiepen sawas wet
․․ I pahn kakete ale wiepen sawas wet
․․ I sohte pahn ale wiepen sawas wet