11 MOISÉS
“Faraonpa ñaupanman riy”
MOISESQA Egiptopi kasqanmantaqa jujniraymanmi tukupurqan, llamp’u sonqon kapurqan. Manañan piensarqanñachu Egiptomanta Israel runakunata orqomunanpaq Dios ajllasqanpipas. Chay kutipaqqa 80 watanpiñan kasharqan, iskay wawayoq imañan karqanpas. Moisesqa 40 watan Madián llaqtapi suegronpa ovejankunata michirqan. Chay llaqtaqa ch’aki pampan karqan, nishutan ruphaypas chayaq. Chaypi tiyasqanmi Moisestaqa yanaparqan k’umuykukuq kananpaq.
Jehová Diosqa rikusharqanmi Moisespa cambiashasqanta. Chaymi juj p’unchayqa Horeb orqoq qayllanpi Moisés kashaqtin kiskayoq sach’a sonqopi ninata raurachirqan, ichaqa chay ninaqa manan sach’ataqa rupharqanchu. Chayta rikuspan Moisesqa nirqan: “¡Imataq jaqayri!”, nispa. Chayllamanmi Jehová Diospa angelninqa chay raurashaq sach’amanta rimamurqan. Chaypin Jehová Diosqa chay angelwan Moisesman willachirqan Egiptoman kutispa Israel runakunata libramunanpaq. Moisesta kallpachananpaqmi Diosqa nillarqantaq: “Noqan Kasaq Imachus Munasqayman Jina”, nispa. Chaywanmi Jehová Diosqa nisharqan “noqan Israel llaqtaytaqa ñak’ariymanta salvasaq” nispa. Arí, Diosqa imatapas ruwanmanmi llaqtanta librananpaqqa, jatun nacionman tukuchinanpaqpas.
Chaywanpas Moisesqa manchakusharqanmi faraonwan rimaq riyta. Mana preparasqa kananpaq jinan payqa qhawarikusharqan. Jehová Diosmi ichaqa paypi astawan confiananqaq Moisesman atiyta qorqan milagrokunata ruwananpaq. Chay kutikamaqa manan Jehová Diosqa pi runamanpas atiynintaqa qorqanraqchu. Chaymantapas juj yanapaqtan qorqan, paymi karqan wayqen Aarón. Moisesqa manchakachakuspan chay llank’anata chaskikurqan. Kunanqa Mesías jinan kanan karqan, ¿imarayku? Israel runakunata libramunanpaq Jehová Dios ajllasqanrayku (Heb. 11:26).
Moisesqa Aaronwan kuskan Egiptoman kutirqan faraonwan rimaq. Imachus willasqankuta uyarispan faraonqa sinchita phiñakurqan, jinaspa Israel runakunata kacharinanmantaqa astawan paykunata llank’achirqan. Chayta rikuspan Jehová Diosqa jujmanta Moisesta kacharqan faraonwan rimamunanpaq, chaypin willachirqan ñaupaq kaq ñak’ariyta. Jehová Diosmi Nilo mayuta yawarman tukuchirqan. Chaywanpas faraonqa manan Diospa nisqantaqa kasukurqanchu, chaymi Jehová Diosqa Moisesta kachallarqantaq faraonman. Sapa kuti risqanpin Moisesqa faraonman willaq Jehová Dios Egipto nacionwan imachus ruway munasqanta. Ichaqa jatunchakuq kasqanraykun faraonqa Diosta mana kasuqchu. Tawa kaq ñak’ariyta chayachimusqanmantapachan Jehová Diosqa llaqtanta cuidarqan ama Egipto runakuna jina sufrinankupaq.
Egipto nacionpi imakunachus pasasqanmi sut’ita rikuchisharqan Egiptopi dioskunapas, layqa sacerdotekunapas faraonpas mana atiyniyoq kasqankuta. Chaywanpas faraonqa mana kasukuq k’ullu sonqopunin karqan, chaymi mana kachariyta munarqanchu Israel runakunata. Jinan isqon kaq ñak’ariyqa chayamurqan, chaymi Egipto nacionqa laqhayapurqan, Israel runakunaq tiyasqanku parten ichaqa k’anchay kasharqan. Chayta rikuspan faraonqa Moisesta nirqan Israel runakunata kacharipunanpaq. Ichaqa qonqayllan chay rimasqanta faraonqa cambiarqan, jinaspa Moisesta nirqan: “¡Lloqsiy kaymanta! Aman jayk’aqpas jamuwankichu, jamuruwanki chayqa wañunkin”, nispa.
Moisesqa sapa kutinmi mana manchakuspa millay faraonwan rimaq rirqan
Jinan Jehová Diosqa chunka kaq ñak’ariyta Egiptoman chayachirqan. Chaypin Egipto runakunaq phiwi wawanku, uywasqanku animalkunaq ñaupaq kaq uñanku wañurqan, wañullarqantaqmi faraonpa phiwi wawanpas. Chay pasasqanta rikuspan faraonqa Moisesta wajachimurqan, jinan Jehová Diosqa Moisesta kacharqan faraonpa ñaupanman. Chayraqmi faraonqa llapa Israel runakunata kacharipurqan, jinaspa Moisesta nirqan: “Diosniykichismanta mañapuwaychis bendeciwananpaq”, nispa. Abrahán prometesqa jallp’aman jaykusqanmanta 430 watakuna qhepamanmi Israel runakunaqa Egiptopi esclavo kasqankumanta lloqsipurqanku. Paykunaqa manan esclavoñachu karqanku, chaymantapas “paykunawan kuskan rillarqankutaq juj runakunapas”, paykunaqa yaqapaschá Egipto runakuna karqanku. Faraonmi ichaqa jujmanta imachus rimasqanta cambiarqan, jinaspa soldadonkunata juñuspa Israel runakunata qatiparqan.
Moisespas Israel runakunapas Puka lamar-qocha qayllamanmi chayarqanku. Chaypin paykunaqa Egipto soldadokunata rikuspa sinchita mancharikurqanku, manan imanakuytapas atirqankuchu. Chaymi Moisesqa Jehová Diosmanta mañakuyta qallarirqan, jinan Jehová Diosqa Moisespa mañakusqanta uyarispa juj jatun milagrota ruwarqan. Lamar-qochatan iskayman t’aqarqan, chhaynapi Israel runakuna ch’aki pampanta chimpanankupaq. Ayqekusqankuta rikuspan faraonqa soldadonkunata kamachirqan Israel runakunaq qhepanta rinankupaq. Israel runakunaqa allillanmi juj lado chimpaman chayarqanku. Chaymantataqmi Jehová Diosqa lamar-qochata kaqta kutiyachipurqan, chaypin unuqa Egipto soldadokunata millp’upurqan.
Moisesqa manachá jayk’aqpas chaykuna pasasqantaqa qonqarqanchu. Chaykuna rikusqanmi paytaqa astawan yanaparqan Diospi tukuy sonqo confiananpaq. Payqa tawa chunka watan Israel runakunata munakuywan pusarqan cuidarqan ima, 120 watanpitaq wañukapurqan. Chayta ruwananpaqqa allin iñiyniyoq mana manchakuqmi kanan karqan. Noqanchispas Moisés jinan kananchis.
Kay textokunata leey
¿Imaniwaqmi?
¿Imakunata ruwaspan Moisés rikuchirqan mana manchakuq kasqanta?
Astawan t’aqwiriy
1. Manan chay tiempopi kamachikuq faraonpa sutinqa yachakunchu, manataqmi ima qelqapas kanchu chay tiempopi imakunachus pasasqanmantaqa, ichaqa ¿imakunan kashan kay yachachikuy cheqaqpuni kasqanta yachananchispaq? (g04 8/4 7-9).
2. ¿Imaraykun runakuna faraonta manchakunkuman karqan? (w14 15/4 8 párr. 1). A
PRISMA ARCHIVO/Alamy Stock Photo
Imagen A: Perqapin juj faraonta dibujarqanku.
3. ¿Imaynatan Jehová Dios chunka ñak’ariykuna chayachimusqanwan rikuchirqan Egiptopi dioskuna mana atiyniyoq kasqankuta? (it “Dioses y diosas” párrs. 24-26).
4. ¿Imaynapin yachanchis Jehová Dios lamar-qochata iskayman t’aqasqan anchollaña kasqanta? ¿Jayk’a israelitakunan chayninta pasankuman karqan? (it “Éxodo” párrs. 46-51). B
Imagen B: Sinaí ladomanta Puka lamar-qocha. Yaqapaschá Israel runakuna chayninta chimparqanku.
Imakunapin yanapawasunman
¿Imaynatan Moisespa ejemplon yanapawasunman Diospa llaqtanpi chaskisqanchis llank’ayta junt’ananchispaq? (Éx. 4:10; 7:6, 7).
Aaronmi Moisesta yanaparqan Diospa qosqan llank’ayta junt’ananpaq, ¿imaynatan noqanchispas Aarón jina juj hermanonchiskunata yanapasunman? (Éx. 4:14-16). C
Imagen C
¿Imakunata ruwaspan rikuchiwaq Moisés jina mana manchakuq kasqaykita?
Kaykunapi astawan piensariy
¿Imatan kaypi yachasqayki Jehová Diosmanta yachachisunki?
¿Imaynatan kaypi yachasqayki tupan imatachus Jehová Dios munan chaywan?
¿Imatan tapuwaq Moisés kausarimpuqtin?
Astawan yachanapaq
¿Imaynatan wawakunata Jehová Diospa sutinmanta yachasqanku yanapanman mana manchakuq kanankupaq?
¿Imatan Moisés Jehová Dios imayna kasqanmanta yachanman karqan?