Ella

Tenne gunnitte manchora heeshsho lowo geeshsha qarraho; hattono heeꞌrate hasiisannosere nafa afiꞌra qarra ikkitinoseha ikkara dandaanno. Ikkirono ise woxe tunganni saaxinewa marte mannu afikkinni lame shiimaadda saante tuggu; tuggino saantuwa hakkeya qililli nafa yitinokkiha ikkara dandaanno. Yesuusi ise hatte yannara horoonsiꞌnannita lame lepiteni yinannita shiimaadda saantuwa tugginota afino. Tini saantuwa rakasunni hidhinannita mitte gurraicho hidhate nafa diꞌꞌikkitannote. Yesuusi tini gunnitte assitinore lae lowo geeshsha dhagge assiꞌrino. Hakkiinni rosaanosi woshshe buxicho gunnitewa hige coyiꞌranni togo yiinsa: “Woxe tugi manni baalunkunni aleenni, tini gunnitte roorsite uyitino. Wolu manni baalu [roorenkanni dureeyye], ikke gatinosihu giddonni uyino. Ise kayinni buxxe heedhenni, mittoreno gatisidhukkinni noosere raabbe uyitino.” (Maq. 12:43, 44) Tini gunnitte mancho nooseha tayisse uyitinohu Yihowa towaatannoseta addaxxitino daafiraati.—Far. 26:3. w21.04 6 guf. 17-18

Yesuusi uullate aana noo yanna baalantera soqqanshote gara ikkitino lao noosi; harunsaanosirano soqqanshote gara ikkitino lao heedhansara hasiꞌranno. (Yoh. 4:35, 36) Yesuusi ledonsa noo yannara rosaanosi diinaggaabbe sabbakkino. (Luq. 10:1, 5-11, 17) Yesuusa amande shinihu gedensaanni kayinni insa shiima yanna geeshsha diinaggaabbe soqqama agurtino. (Yoh. 16:32) Yesuusi reyotenni kaihu gedensaanni rosaanosi sabbakate looso illachishshanno gede jawaachishinonsa. Isi iimira haꞌrihu gedensaanni, insa diinaggaabbe sabbakkino daafira diinnansa nafa techohu barru qummeeshshi kulanno garinni tenne huwattino. Yesuusi umi xibbi diri Kiristaani loosino looso massagino; Yihowano batinyu manni sokkansa macciishshanno gede asse loosonsa maassiꞌrino. Lawishshaho, 33 M.D. Phenxeqostete ayyaanira 3,000 ikkanno manni cuuamino. (Soq. 2:41) Rosaanote kiirono dhagge ikkanno garinni lexxitino. (Soq. 6:7) Ikkirono Yesuusi goofimarchu yannara hakkiinni sainohu batinyu manni dancha duduwo macciishshe adhannota masaalino.—Yoh. 14:12; Soq. 1:8. w21.05 14 guf. 1-2

Mite yite halaale macciishshitto yanna qaagatto? Atente gede ‘Baalunku manni konne halaale ammane adhanno’ yite hedoottoha ikkara dandaanno. Qullaawu Maxaafi rosi, insa xaa yannara hagiirraame heeshsho, albillitteno dhagge ikkitanno hexxo heedhannonsa gede assannota ammanootto. (Far. 119:105) Hakko daafira rosootto halaale jaallakkiranna fiixikkira baalaho quqquxante kulootto. Kayi insa giddo rooru konne halaale macciishsha gibbuta dhagge assiꞌroottoha ikkara dandaanno. Kulleemmo sokka mannu macciishsha giwiro dhagge assiꞌra dihasiissannonke. Yesuusi Maganu soyinosita leellishshaata addi addi maalale loosinoha ikkirono, rooru manni giwinosi. Lawishshaho Yesuusi Aliaazaari reyotenni kayisino; isi tenne maalale loosinota giwannosi manni nafa kaada didandaanno. Ikkirono Yihudu sooreeyye isi Mesihicha ikkinota diammantino. Isinni Yesuusano Aliaazaarino shaa hasidhino.—Yoh. 11:47, 48, 53; 12:9-11. w21.05 2 guf. 1-2

Gambooshshe ganyite haꞌrate sharrami. Hatto assittoro gambooshshunni jawaachishanno roso rosatto, hattono ammanate roduuwakki roore egennatto. Dirinsa woy lophitino gari ikkihano ikkiro, songote giddonni dancha lawishsha ikkitannohe jaalla hasiꞌri. Qullaawu Maxaafi “Egenno geerruwiinni afiꞌnanni” yaanno. (Iyo. 12:12) Jajjabbu roduuwino ammanantino wedelliwiinni lowore rosa dandiitanno. Yoonaataani Daawitira lowo diro bayiꞌrannoha ikkirono, tini insa mimmitoho lubbote jaala ikkitannokki gede diassitinonsa. (1 Sam. 18:1) Daawitinna Yoonaataani qarru yannara nafa mimmitoho kaaꞌlante Yihowara soqqantino. (1 Sam. 23:16-18) Maatese Yihowa Farciꞌraasine ikkitinokkiti Iriina yinanni rodoo togo yitino: “Ammanate roduuwinke, ayyaanaamittete annanna ama woy roduuwa ikkitannonke. Yihowa hasiisannonkere wonshate insa horoonsiꞌrara dandaanno.” Jaallakki ate jawaachishanna kaaꞌla baxxanno; kayinni kaaꞌlitannohehu hiittoonniitiro atewiinni afa hasidhanno. w21.06 10-11 guf. 9-11

Yesuusi mittu mootenna borojjichisi masalo coyiꞌrino. Moote borojjichisi horo baata dandaannokkiha lowo asale agurinosi. Gedensoonni kuni borojjichi wolu borojjichira liqiissinoha shiima woxe agura giwino. Jeefote moote hakkonne godowa kaajjado borojjicho usuru minira eessino. Borojjichu assooti iso calla ikkikkinni wolootano gawajjino. Umihunni, isiwiinni woxe liqiiꞌrino borojjicho mittoreno mararikkinni, “amade haaꞌre birrasi baata geeshsha usurame keeshshanno gede” asse gawajjinosi. Layinkihunni, assootesi laꞌinore wole borojjootano gawajjino. Insa “konne coye macciishshite lowo geeshsha [dadillitino].” (Mat. 18:30, 31) Hatteente gede assootinke woloota gawajjara dandaanno. Mittu manchi hanqiseennanke gatona yaa gimbummoro mayi ikkara dandaanno? Umihunni, gatona yaa gimboommohura, fiile hoꞌlinoommosihuranna baxille leellisha hoongoommosihura iso gawajjineemmo. Layinkihunni songote giddo noori wolu roduuwi hakko rodii ledo salaame noonkekkita affuro saaltanno. w21.06 22 guf. 11-12

Sheexaanu Maganu daninni kalaqantinoti mannu ooso maaeela coye assitara hasiꞌranno. Maganu Nohi waro “bunshe baattote aana batidhinota” laiti lowo geeshsha dadillino hattono “manna baattote aana kalaqasira gaabbi; wodanisinnino dadilli.” (Kal. 6:5, 6, 11) Hakkuyi kawa woyyaawinori nooyyani? Horonta dino! Daawuloosi mannu konni garinni amanyootunni maaeelinota lawishshaho meyatinna labbaahu foorannota hattono labbaahu labbaahu ledonna meyati meyate ledo foortanna laꞌꞌanno woyite hagiidhannoti dihuluullissannote. (Efe. 4:18, 19) Sheexaanu, Yihowa magansidhannori cubbo loossanno gede assanno woyite isinni roore hagiidhanno. Tenne Sheexaanu gashshe noo alamera mannu ooso woloota kadde gashshitanni nootano agurranna, Maganu mannu oosora eeggo uyinota uulla beco huntanni no hattono saada gawajjitanni no. (Ros. 8:9; Kal. 1:28) Tini mayi ikkanno gede assitino? Mite fullahaano boodu diri giddo uullate aaninni kalaqamu giddonni mitte miliyoone saꞌꞌanno sirchi baꞌꞌara dandaannota kulte qorowisiissino. w21.07 12 guf. 13-14

Mite Maganu soqqamaano tiiꞌꞌinsa alba loossino soꞌrora bushiishanni waadinonsa. Insa maaro eꞌinohanna busha assootensa agurtinoha ikkiro nafa Yihowa gatona yaannonsakkihu gede assite heddanno. Aterano togoori macciishshamannoheha ikkiro, Yihowa soqqamaanosira bagamannokki baxillesi leellishannonsata afakki kaaꞌlitannohe. Hattono Yihowara hagiirrunninna xalalu tiiꞌꞌinni soqqama dandiineemmo. Kuni ikkara dandaannohu “Beettisi Yesuusi mundee cubbu baalunni keereensitannonke” daafiraati. (1 Yoh. 1:7) Guuntete xeꞌne hexxo mudhatto gede assitannohe woyite, Yihowa cubbo loosse maaro eꞌannore gatona yaannotanna tenne assate quqquxamannota qaagi. Faarsaasinchu Daawiti bagamannokki baxillinna gatona yaate mereero noo xaadooshshe xawisino gara wodanchi. Isi togo yiino: “Gordu baattotewiinni xeertiꞌrinohu geeshsha, Kaaliiqi waajjitannosirira bagamannokkiha baxillesi hatto asse halashshi. Soojjaati galchimiwiinni fafinohu geeshsha, Kaaliiqi ninkewiinni cubbonke fafisanno.”—Far. 103:11, 12. w21.11 5-6 guf. 12-13

Kiristaancho ikkino minaanni minaamasi ayirrisa hasiissannosi. (1 Phe. 3:7) Lawishshaho ise mulluri gede asse laꞌꞌannosekkita leellishe ayirrisannose. Isi wolqasera aleenni ikkinore assi diyaannose. Qoleno wolu meenti ledo diheewisiisannose. Isi ise wolootu ledo heewisiisannoha ikkiro mayi kalaqamara dandaanno? Rooza yinanni rodoo Yihowa Farciꞌraasincho ikkinokki minaannise wolu meenti ledo heewisiisannose. Isi gara garimmo laikki coyiꞌrannori Rooza qara baꞌanno gedenna baxannoehu dino yite heddanno gede assinose. Ise “Yihowa baxannoeta ganye qaagiissannoehu hasiisannoe” yitino. Kiristaancho ikkino minaanni kayinni minaamasi ayirrisanno. Isi minaamasi ayirrisasi ise ledono ikko Yihowa ledo noosi aante seekkitannota dideanno. Minaamasi ayirrisanno minaanni naadannose, baxannoseta kulannose hattono galatannose. w21.07 22 guf. 7-8

Jaalikki mitto lowo geeshsha hasiisinohe uduunnicho abbeemmohe yee kai agadhootto saatera abbe iillisha hoogeennahe dadillite egennootto? Kayinni jaalikki agadhootto saatera dayinokkihu mulla kae ikkinokkitalla afitto? Hattee afittoro, cincite agadha qarrisa hooggahera dandiitanno. Lawishsha 13:11 cinca hasiissannonkehu mayiraatiro kulannoha xintu seera amaddino. Togo yitanno: “Saamme gamba assinanni jiro mulenni baꞌanno; suutu suutunni gamba assinanniti kayinni lexxitanni hadhanno.” Konni qummeeshshira nooha xintu seera wodanchootto? Hayyichu manchi mitto looso cince suutunni loosanno; hakko daafira, dancha guma afiꞌranno. Lawishsha 4:18, “Keeraanote doogo, soodo arrishsho gedeete; barri taalooti geeshsha lexxitanni hadhanno” yitanno. Kuni qummeeshshi, Yihowa mannisira hedosi kulannohu suutu suutunni ikkinota leellishanno. Ikkollana, kuni qummeeshshi mittu Kiristaanchi ayyaanaamittetenni lophannohu hiittoonniitiro huwatateno kaaꞌlannonke. Ayyaanaamittete lopho mudda didandiinanni. Ayyaanaamittetenni lophate yanna hasiissanno. w21.08 8 guf. 1, 3-4

Alamete goofimarchi gambise dayinote tenne yannara, loonseemmohu lowo loosi no. (Mat. 24:14; Luq. 10:2; 1 Phe. 5:2) Ninke baalunku Yihowara wolqanke assitu deerrinni soqqama hasiꞌneemmo. Batinyu roduuwi soqqanshonsa halashshidhanni no. Mitu suwisaano ikkite soqqamate heddanni no. Wolootaho Beeteele eꞌꞌe soqqamate woy Maganu mine mina kaaꞌlate mixo noonsa. Batinyu labballu roduuwi kayinni songote soqqamaano woy cimeeyye ikkite soqqamate ikkadda ikkate sharrantanni no. (1 Xim. 3:1, 8) Yihowa mannisi togo uminsa fajjonni isira soqqama hasiꞌrannota laꞌꞌanno woyite lowo geeshsha hagiidhanno! (Far. 110:3) Kayinni mixokki wonshiꞌra hoogootto daafira hexxo mudhootto? Hatto ikkiro, giddokkita Yihowara hasaaphi. (Far. 37:5-7) Qoleno, soqqanshokki woyyeessiꞌra dandaatto gara kultannohe gede gikki yitino roduuwa amaaꞌli; hakkiinni, amaaltinohere assate sharrami. Hatto assittoro, hedootto qoosso afiꞌrattora woy mixokki wonshiꞌrattora dandaatto. w21.08 20 guf. 1; 21 guf. 4

Minaanna shiidhinote himanaancho Haannara 84 diri ale ikkannoseha ikkirono, “Qullaawu Mininni baxxitukkinni” Maganoho soqqantino. Ise “gambooshshe hossannokki” daafira Yihowa iserano qaaqqo Yesuusa laꞌꞌate qoosso oye maassiꞌrinose. (Luq. 2:36-38) Yannankera noohu batinyu ammanaminohu geerru roduuwi, wedellootaho kaajja lawishshaati. Yanna gaaꞌmine xaꞌmo xaꞌmineemmohanna insa Yihowa dirijjite giddo afiꞌrino atoote kulannanke macciishshineemmoha ikkiro, lowo horo afiꞌneemmo. Geerru roduuwinke Yihowa dirijjitera lowore kaaꞌlitanno. Insa Yihowa dirijjitesinna insa umonsa addi addi doogganni maassiꞌranna illensanni laꞌino. Insa loossino soꞌronnino lowore rossino. Kuri roduuwa “egennote buicho” gede assitine hedde; qoleno insawiinni rosate woꞌnaalle. (Law. 18:4) Yanna gaaꞌmitine kore roduuwa egennate woꞌnaaltinanniha ikkiro, ammanaꞌne kaajjitanno. w21.09 3 guf. 4; 4 guf. 7-8; 5 guf. 11, 13

Isayaasi masaalinonte gede, Yihowa manni “dagate ado” aganni no. (Isa. 60:5, 16, NW) Addi addi egennonna dandoo noonsa labballinna meenti halaalu minira daanni no. Kuri muxxe labballinna meenti kaaꞌlonni, sabbakate loosonke 240 gobbara loonsanni heeꞌnoonni; hattono borronke 1,000 saꞌꞌanno qaalinni tirranni heeꞌnoonni. Tenne goofimarchu yannara, Yihowa daga baala shafasi mannu mitte doodhanno gede assitanni no. Mannu Maganu Mangiste doodhannonso, tenne alame gashshoote addaxxa ikka? Baalunku manni lamente giddo mitte doodha hasiissannonsa. Yihowa manni heeꞌranno gobba gashshooti seera ayirrisannoha ikkirono, tenne alame poletikira horonta anga diwodhanno. (Rom. 13:1-7) Insa mannu ooso qarra tira dandiitannoti Maganu Mangiste calla ikkitinota affino. Maganu Mangiste tenne alame wido diꞌꞌikkitino.—Yoh. 18:36, 37. w21.09 17-18 guf. 13-14

Baxxinanni manni Yihowa aguriro, kiꞌnetano ikko maateꞌne ayyaanaamitte kaajjishate sharrama agurtinoonte. Tenne assa dandiitinannihu hiittoonniiti? Ganyitine Qullaawa Maxaafa nabbabbinenna hiincitine, hattono woꞌmanka woyite songote gambooshshe hadhine Yihowawiinni jawaante afiꞌrate sharramme. Annisenna rodoose bohaminoti Joaana yinanni rodoo togo yitino: “Qullaawu Maxaafi giddonni Abigayeeli, Asteeri, Iyyoobi, Yooseefi, Yesuusinna woleno togoo xagge nabbaweemma woyite, wodaniꞌya gaꞌlabbi yaanno. Insa lawishshi jawaachishannoe, hattono xissoꞌyanni beedho afiꞌreemma gede kaaꞌlannoe.” Lowo geeshsha dadillitinanni yannarano Yihowa huucciꞌra agurtinoonte. Baxillaanchu Maganinke coye isi hedanno garinni heddinara kaaꞌlannoꞌne gede eeggifatte; qoleno ‘rosiisannoꞌne gedenna hadhinanni doogo kulannoꞌne gede’ huuccidhe. (Far. 32:6-8) Hige giddoꞌneta Yihowara hasaaphitinanni woyite, lowo geeshsha xissiisidhinanniha ikkara dandaanno. Ikkirono, wodaniꞌne xisso Yihowara gudisante leeltannosi. Isi giddoꞌneta gudissine hasaaphitinasira koyisinoꞌne.—Ful. 34:6; Far. 62:7. w21.09 28 guf. 9-10

Soqqamaasinchu Pheexiroosi, Yaiqoobinna Yohaannisi 32 M.D., Faasiku Ayyaana ayirrinsihu gedensaanni maalaꞌlissanno ajuuja laꞌino. Mittu seedu ilaali aana heedheenna albansaanni Yesuusi dani soorrame wole ikki; kuni ilaali Hermooni Ilaala ikkikki digatino. “Albisino arrishshote gede xawi; uddanosino waajjo qoffe ikkite caabbichimma xabbu.” (Mat. 17:1-4) Soqqamaasine Maganu togo yaanna macciishshitu: “Hagiirsiisannoehu, baxeemmohu Beettiꞌya konneeti; isi yaannota macciishshe!” Sasunku soqqamaasine Yesuusi yaannore macciishshitinota heedhino heeshshonni leellishshino. Ninkeno insa lawishsha harunsa hasiꞌneemmo. Yihowa “beetekiristaanete [woy songote] umo” ikkinoha Yesuusa horoonsiꞌre baxillunni biddishsha aanni noonke daafira lowo geeshsha galanteemmosi. (Efe. 5:23) Soqqamaasinchu Pheexiroosi, Yaiqoobinna Yohaannisi gede Yesuusi “yaannota” macciishshate murciꞌno. Togo assineemmoha ikkiro xaa yannara lowo atoote afiꞌneemmo; hattono albillitte gawalo nookki hagiirre afiꞌneemmo. w21.12 22 guf. 1; 27 guf. 19

Qorontoosi katamira annisi galte ledo fooranno manchi no. Soqqamaasinchu Phaawuloosi, Qorontoosi songo Kiristaani hakkonne mancho bohanno gede kulino. Hakkawoyite konni manchihu maaeelu amanyooti songote giddo noore woloota hunanni no; mitootaho isinni konni manchi cubbi lowoha ikkinoti dileeltinonsa! (1 Qor. 5:1, 2, 13) Yannate gedensaanni, Phaawuloosi kuni cubbo loosino manchi addinta maaro eino afi! Phaawuloosi cimeeyye “Saosi kiira agurtine jawaachishshinisiro woyyate” yiinonsa. Phaawuloosi hatto yiinohu mayiraatiro kulanni, “Kuni manchi dadillunni kainohunni hexxo mudhannokki gede” yiino. Phaawuloosi maaro einoha konne mancho mararino. Isi kuni manchi loosino cubbira dadille hexxo mudhe, maaro hasiꞌra agurate deerra iillara dihasiꞌrino. (2 Qor. 2:5-8, 11) Yihowa gede cimeeyyeno maaro leellisha baxxanno. Insa seejjo hasiissanno woyite cubbo loosinoha kaajjishshe seejjitanno; maarranni gede assannori heeꞌranno woyite kayinni maartanno. Hakkuyi kaꞌa insa maartanni nooha ikkikkinni cubbo lashshi assite saꞌanni no. w21.10 11-12 guf. 12-15

Koffi yine xissiisiꞌra bisu mada gedeeti. Mite mada shiima mite kayinni jawa ikkitara dandiitanno. Lawishshaho, sagale qishiꞌnanni billawunni anga shiimawa mudhineemmoha ikkara dandaanno. Hakkawoyite xissankera dandaanno; Mittu woy lamu barri gedensaanni mamiicho mudhinoommoro nafa qaaga hoongammora dandiineemmo. Hatteente gede mitu xissiisinonke coyi gariha ikka hoogara dandaanno. Lawishshaho, mittu jaalinke gara garimmo laikkinni coyiꞌrinori woy assinonkeri xissiisiꞌneemmo gede assankera dandaanno. Kayi togoo woyite gatona yaa hakkeeshsha qarra diꞌꞌikkitannonke. Mada jawa ikkituro kayinni akimichu mada gowe mitirinni usurankera dandaanno. Kayinni mada xaa xaa kikkinseemmoha ikkiro hura hooggankera dandiitanno. Lowo geeshsha xissiisiꞌrino manchino hattoore assara dandaanno. Kuni manchi assinoonnisiri xissiisinosi gara heda agura hoogara dandaanno. Kayinni koma amaxxanno manni insaneetolla gawajjanno. Hakko daafira, techohu barru qummeeshshira noo amaale harunsa lowo geeshsha hasiissannote! w21.12 12 guf. 15

Hanni mitto songote cimeessa, mittu ammanate rodiisi uddiꞌrannonna seesanno gari huluullinosi yine hendo. Kuni cimeessi, ‘Tenne hajo daafira kayise hasaaweemmo gede assitannoti Qullaawa Borro taje no?’ yee isonooto xaꞌma dandaanno. Kuni cimeessi tenne hajo daafira umisira lawinosire calla coyiꞌra hasiꞌrannokki daafira wole cimeessa woy ayyaanaamittetenni gikki yiino rodoo amaaꞌla dandaanno. Insa Phaawuloosi uddiꞌratenna seesate daafira amaalino amaale mitteenni hasaawa dandiitanno. (1 Xim. 2:9, 10) Phaawuloosi Kiristaanu arshimmatenninna kawajjotenni seesa hasiissannonsata kulino. Ikkollana isi Kiristaanu togoo uddano uddiꞌra hasiissannonsa togoota uddiꞌra dihasiissannonsa yee dikulino. Phaawuloosi, Qullaawa Borro yitannori ledo sumuu yaannoha ikki geeshsha Kiristaanu uddiꞌratenna seesate daafira uminsa doorsha doodha dandaannota afino. Hakko daafira, cimeeyye mittu manchi uddiꞌrannonna seesanno gari kawajjaamo ikkinota buuxa hasiissannonsa. Lamu ayyaanaamittetenni gikki yitino roduuwi addi addire doodhitara dandiitannotanna lamunku doodhitino doorshi gara ikkara dandaannota wodancha hasiissannonke. Ammanate roduuwinkera kuni garaho kuni digaraho yinanni uminke biddishsha fushsha dihasiissannonke. w22.02 16 guf. 9-10

Mimmitoho bagamannokki baxille leellinsheemmo gede assannonkehu duuchu korkaati no. Kuri giddo gamu maati? Lawishshu maxaafi giddo nooti aante noo qummeeshshuwa tenne xaꞌmora qoltanno dawaro wodanchi: “Halaalaanchimmanna ammanama mulinni faffoonkehe. . . . Hatto assittoro, Maganunna mannu albaanni ayirrinyenna baxille afiꞌratto.” “Wolootaho shaqqa meessanaa kaaꞌlitanno.” “Keeraanchimmanna shaqqille baxanno manchi seeda diro heeꞌranno.” (Law. 3:3, 4; 11:17; 21:21) Kuri qummeeshshuwa bagamannokki baxille leellisha hasiissannonkeha sase korkaata kultanno. Umihunni, bagamannokki baxille leellisha Maganu albaanni ayirrinye afiꞌneemmo gede assitannonke. Layinkihunni, bagamannokki baxille leellisha ninke umonke kaaꞌlitannonke. Lawishshaho wolootu ledo geedanno jaaloomi heeꞌrannonke. Sayikkihunni, bagamannokki baxille leellisha albillitte lowo atoote hattono hegere heeshsho afiꞌneemmo gede assitannonke. Addanko Yihowa “Mimmitoho bagamannokki baxillenna maaro leellishshe” yee amaalinonke amaale harunsineemmo gede assannonkehu duuchu korkaati no. w21.11 8 guf. 1-2

Konni albaanni iillinoꞌnehu woy xa iillanni nooꞌne qarri ammanaꞌne shoshshogishinoha ikkiro hexxo mudhitinoonte. Iillinoꞌne qarra ammanaꞌne kaajjishiꞌrate kaaꞌlitannoꞌne faro gede assitine laꞌe. Roorenkanni qarru tuncu yaannoꞌne woyite Yihowa seekkitine huuccidhe. Qoleno Yihowa maateꞌne woy jaallaꞌne widoonni hasiisannoꞌnere wonshannoꞌneta deꞌinoonte. Yihowa xa iillanni nooꞌne qarra dandiitine saꞌinanni gede kaaꞌlannoꞌne gede assidhiniro, albillitte iillaꞌnera dandaanno fonqolono cincitine saꞌinanni gede kaaꞌlannoꞌneta, albinni roore addaxxitinanni. Yesuusi rosaanosi ammanansa kaajjishiꞌra hasiissannonsata huwattanno gede kaaꞌlinonsa; ikkirono insa albillitte iillannonsa fonqolo Yihowa kaaꞌlonni dandiite saꞌannota horo dihuluullamino. (Yoh. 14:1; 16:33) Qoleno isi kaajjado ammana lowo manni bayira qarra gate saꞌꞌanno gede assitannonsata dihuluullamino. (Aju. 7:9, 14) Atino xaa yannara afiꞌritto faro baala horoonsidhe ammanakki lexxitannonna kaajjitanno gede assiꞌrittoro, Yihowa eltonni hakko manni wido ikka dandaatto!—Ibi. 10:39. w21.11 25 guf. 18-19

Hige ninke xaa yannara maalaletenni agarooshshe afiꞌneemmo yine dihendeemmo. Kayinni Yihowa addaxxitannori reyituro nafa hegere heeshsho afidhannota anfoommo. Muli yannara, Yihowa ninke gatisa dandaannota ammanneemmoronna teꞌee anfanni gede assanno fonqoli iillannonke. Maagoogi Googi yaano buusantino daga Maganu manna siꞌanno woyite, shitannonke yine yaandeemmoha ikkara dandaanno. Yihowara ninke gatisate dandoo noositanna gatisannonketa addaxxa hasiissannonke. Laꞌannonke daga tidhinoommokkirinna gatisannohu nookki geꞌreewi gede assite heddanno. (Hiz. 38:10-12) Qodhinoommo massaari dinonke hattono olaho diqajeelloommoreeti. Daga ninke shiimurinni qeeltannohu gede assite heddanno. Ninke Yihowa sokkaasine mannasi gatisate qixxaabbe noota ammanate illenni laꞌneemmo; daga kayinni ammanate ille noonsakki daafira sokkaasine laꞌꞌa didandiitanno. Insa gordu olanto ninke gatisate kaꞌanno woyite, lowo geeshsha dhagge assidhanno!—Aju. 19:11, 14, 15. w22.01 6 guf. 12-13

Yihowa ammanate roduuwanke baalanka baxannonsa daafira, ninkeno insa baxa hasiissannonke. Insa agaratenna towaatate dandaaminkere baala assate maahoyye yaa hasiissannonke. Mittu ammanate rodiinke xissiisiꞌranno gede woy koffi yaanno gede assinoommota anfummoro, isi kairiralla muffi yaanno woy hakkeya didhiwinoreeti yine lashshi assine saꞌꞌa dihasiissannonke. Isi koffi yiinohu mayira ikkara dandaanno? Mitu roduuwi lophitino gari insaneeto woffi assitanno gede assansara dandaanno. Wolootu kayi halaalu minira haarote dagginore ikkitino daafira mannu koffi assannonsa woyite, maa assa hasiissannonsaro dirossino. Kalaqaminori ikkireno ikkiro, kawa kaꞌaa higinore taashshate dandiinummore baala assa hasiissannonke. Qoleno mulenni koffi yaanno manchi kuni akati dancha ikkinokkita wodanchanna biddi assiꞌrate sharrama hasiissannosi. Tini giddiidi keerisi baꞌꞌannokki gedenna wolu roduuwi ledo dancha aante heedhannosi gede kaaꞌlitannosi. w21.06 21 guf. 7

Yesuusi mayi macciishshamannohero afanno. Yaaddo amaddannonke woyite qarrinke leellannosi jaali hakko iso ninkera iillino gedee qarri iilleennasi dandee saino jaali heeꞌrinkero hagiidhineemmo. Yesuusi hattoo jaalaati. Isi wolqa ajjannonke woyitenna kaaꞌlo hasiissannonke woyite mayi macciishshamannonkero afino. Isira wolqiweelleemmoti leeltannosi; hattono kaaꞌlo “hasiissanno yannara” kaaꞌlannonke. (Ibi. 4:15, 16) Yesuusi Geetesemaane yinanniwa kaashshu basewa mittu sokkaasinchi kaaꞌlannosi gede maahoyye yiinonte gede, ninkeno Yihowa kaaꞌlankera qixxeessino qixxaawo horoonsiꞌra hasiissannonke; Yihowa borronke widoonni, viidiyotenni, lallawotenni, woy mittu songote cimeessi woy ayyaanaamittetenni gikki yiino jaalinke widoonni jawaachishankera dandaanno. (Luq. 22:39-44) Yihowa ‘Maganu keere’ oye jawaachishannonke. Huuccatto assiꞌneemmo woyite isi, ‘mannu hedora aleenni ikkinoha Maganu keere’ aannonke.—Fil. 4:6, 7. w22.01 18-19 guf. 17-19

Yihowa woꞌmanka woyite gara ikkinore assanno. Ikkirono isi shoominota mannu ooso addaxxa qarra ikkitankera dandiitanno. Yihowa dirijjite giddo silxaane noonsari mitto coye assitannohu Yihowa biddishshanso uminsa biddishsha harunsiteeti ikka? yine huluullammeemmoha ikkara dandaanno. Yihowa dirijjitesi giddonna songote giddo albisa ikkite soqqantara shoominore ammanannonsa; hakko daafira, insa addaxxinummokkinni Yihowa addaxxineemmo yaa didandiineemmo. Yihowa xaa yannara dirijjitesita uullayidi kifile ‘ammanaminohunna wodanaamu borojjichi’ widoonni massaganni no. (Mat. 24:45, NW) Umi xibbi diro heeꞌrinohu aliidi bisi gede kuni borojjichino alamete doyichora nooha Maganu manna towaatanni no hattono songote cimeeyyera biddishsha aanni no. Songote cimeeyye qolte biddishsha songote kultanno. Yihowa dirijjitenna songote cimeeyye uyitannonke biddishshira hajajamme, Yihowa assannori gara ikkinota addaxxineemmota leellinsheemmo. w22.02 4 guf. 7-8

Yihowa Farciꞌraasine ikkankenni lowo geeshsha tashshi yaannonke; qoleno tini ninkera lowo ayirrinyeeti! ‘Wodanisi hegere heeshsho aanno halaali widira dooino’ manchi ammanaancho ikkanno gede kaaꞌlineemmo woyite tashshi yaannonke. (Soq. 13:48, NW) Ninkeno Yesuusi gede ikkineemmo. Isira rosaanosi sabbakkara fultinowa dancha woꞌnaalsha afidhe higgu woyite “qullaawu ayyaaninni tashshi [yiinosi].” (Luq. 10:1, 17, 21) Soqqamaasinchu Phaawuloosi Ximootewoosi, “Ateneenna rosiisatto roso seekkite agadhi” yee amaalino. Isi lede togo yiino: “Hatto assittoro, ateneenna macciishshitannohere gatisatto.” (1 Xim. 4:16) Konni daafira soqqanshonke manna gatissannote. Maganu Mangiste qansoota ikkinoommo daafira, ninkeneeto seekkine agadhineemmo. Woꞌmanka woyite Yihowara ayirrinye abbanno garinninna dudumbeemmohu danchu duduwira hasiisino garinni heeꞌrate sharrammeemmo. (Fil. 1:27) Soqqanshote seekkine qixxaambe hattono sabbankammora albaanni Yihowa kaaꞌlannonke gede huuccatto assiꞌne ‘rosiinseemmo roso seekkine agadhineemmota’ leellinsheemmo. w21.10 24 guf. 1-2

“Haaro mannimma” uddiꞌrino manchi hedanno hedonninna assanno coyinni Yihowa lawishsha harunsanno. Haaro mannimma uddiꞌrino manchi Maganu ayyaani laalo noosita leellishanno hattono hedosinna assootesi Maganunnihu qullaawu ayyaani massagannosi gede assiꞌranno. Lawishshaho isi Yihowanna mannasi baxanno. (Mat. 22:36-39) Togoo manchi qarru iille noosi woyite nafa hagiirrisi baꞌꞌannokki gede assiꞌranno. (Yai. 1:2-4) Isi keere kalaqannoho. (Mat. 5:9) Mannaho shaqqadohonna cincannoho. (Qol. 3:13) Danchare baxannohonna assannoho. (Luq. 6:35) Isi iimi Annisira kaajjado ammana noosita assootisinni leellishanno. (Yai. 2:18) Togoo manchi wolootu caacceessitannosi woyite wodanaaꞌme hasaawisanno hattono fonqolo ikkannori tuncu yaannosi woyite isonooto qeeꞌlanno. (1 Qor. 9:25, 27; Tit. 3:2) Haaro mannimma uddiꞌrate, Galatiyu Sokka 5:22, 23​nna wole Qullaawu Maxaafi qummeeshshuwa giddo kulloonni akatta baala heedhannonke gede assiꞌra hasiissannonke. w22.03 8-9 guf. 3-4

Songote cimeeyye minunni mine hadhe calla ikkikkinni afidhu faro baalate sabbakate qixxaabbinore ikkite soqqamaasinchu Phaawuloosi lawishsha harunsa dandiitanno. (Efe. 6:14, 15) Cimeeyye soqqantanno woyite Phaawuloosi gede songote soqqamaanonna woloota qajeelsa dandiitanno. (1 Phe. 5:1, 2) Ikkollana cimeeyye, loossannohu wolu loosi sabbakate loosira yanna hoogganno gede assansara wodha dihasiissannonsa. (Mat. 28:19, 20) Insa loosoho quwa saꞌannokkire ikkate, uyinanninsa looso mito woyite didandeemmo yaa hasiissannonsaha ikkara dandaanno. Insa huuccatto assidhe hedduhu gedensaanni, uyinanninsa looso maahoyye yite adhituro roore hasiisanno coyira yanna hooggannota huwattara dandiitanno. Roore hasiisanno coyi giddo mitu maatete magansiꞌra massagate, diinaggaawe sabbakate woy oosonsa soqqanshote qajeelsate. Insa Yihowa, loosoho quwa saꞌꞌa hasiissannonsakkita afinota addaxxa dandiitanno. w22.03 27 guf. 4, 7; 28 guf. 8

Umi qara Yihowa Farciꞌraasincho ikka waajjootto? Waajjoottohu ‘Mannu albaanni sabbaka horo didandeemmo’ yite hedde ikkara dandaanno. Woy qole ‘Maateꞌya woy jaallaꞌya gibbannoe’ yite waajjoottoha ikkara dandaanno. Hatto ikkiro, rosaanchikkirano togoori macciishshamannosi woyite qarrisi leellannohe. Yesuusi mitu manni waajjara dandaannota coyiꞌrino. Ikkirono isi harunsaanosi waajjite Yihowara soqqama agurtannokki gede jawaachishinonsa. (Mat. 10:16, 17, 27) Qullaawu Maxaafi rosaanchikki sunu sununni ammanannore woleho kulanno gede qajeelsisi. Yesuusi sabbakkanno gede soyinsa woyite rosaanosi waajjitinoha ikkara dandaanno. Kayinni Yesuusi mama sabbakkannoronna mayite sabbakkannoro rosiise kaaꞌlinonsa. (Mat. 10:5-7) Ati Yesuusi lawishsha harunsa dandaattohu hiittoonniiti? Rosaanchikki ayeoora farciꞌra dandaannoro afanno gede kaaꞌlisi. Lawishshaho, ‘Konne Qullaawu Maxaafi roso macciishshoommero kaaꞌlannosi yite hedatto manchi no?’ yite xaꞌmi. Hakkiinni konne halaale dancha gede asse kula dandaannohu hiittoonniitiro leellishshe kaaꞌlisi. w21.06 6 guf. 15-16

“Shiimu daqiiqi giddo, suuqqanna lowo diro heedhino minna toꞌe uulla ubbu.” “Mannu baalu mase qece yiino . . . Batinyu manni baatto mito lame daqiiqalla huxidhino yiino. Ani kayinni mase quuxxi yoommo daafira, lowo saate huxidhinoha lawinoe.” Tenne coyidhinori 2015nni Neppaali gobbara baatto huxidhu woyite gatte saꞌino mannootaati. Ikkollana, yannankera aleenni kulli shafamanni baxxitino shafama ikkitanna laꞌnanni heeꞌnoommo. Yihowa daga baala shafanni no. Masaalaanchu Hage tenne shafama daafira togo yee borreessino: “Olantote Mootichi Kaaliiqi [togo yaanno]: ‘Harancho yanna giddo, galagale gordonna gobba baaranna baatto shafeemmo.’” (Hage 2:6) Hage masaalino shafama baattote huxano gede diꞌꞌikkitino; baattote shafama gawajjitannota ikkinnina kaaꞌlitannori dino. Hage masaali shafama kayinni danchuri ikkanno gede assitannote. Yihowa umisi togo yiino: “Daga baala shafeemmo; daga baalate mereero noohu ayirradu coyi daanno; konne mineno ayirrinyu woꞌmanno gede asseemmo.” w21.09 14 guf. 1-3

Mittu manchi ledo noonke jaaloomi kaajjanno gede isi ledo ganyine hasaambeemmo, hattono giddonketa mimmitoho hasaaphineemmo. Yihowa ledo noonke jaaloomino hattooti. Huuccattotenni giddonketa isira hasaaphineemmohanna huluullinonkere kuꞌlineemmoha ikkiro, Yihowa addaxxineemmotanna isi baxannonketa ammanneemmota leellinsheemmo. (Far. 94:17-19; 1 Yoh. 5:14, 15) Yihowa magansiꞌranno manni ledo gamba yii; insa Yihowa eltooti. (Yai. 1:17) Iimi Anninke Yihowa ‘aye woyiteno’ baxxannonketa ayyaanaamittete maate oye ninke daafira hedannota leellishino. (Law. 17:17) Soqqamaasinchu Phaawuloosi Qolasiyaasi Kiristaanira borreessino sokkara kaaꞌlinosiha mito Kiristaana qummi assi woyite, insa lowo geeshsha ‘jawaachishshinosita’ coyiꞌrino. (Qol. 4:10, 11) Yesuusi Kiristoosira nafa wolootu kaaꞌlo hasiissinosi woyiti no; iso sokkaasineno kaaꞌlitinosi; Yesuusi kaaꞌlitinosire galatinonsa. (Luq. 22:43) Yaachishinonkere gikki yiino rodiiri hasaapha saallannire diafidhino; isinni hatto assa agarooshshe ikkitankera dandiitanno. w21.04 24-25 guf. 14-16

Mittu ammanate rodiikki lowo geya xissiisannohere assiro, ati maa assa hasiissannohe? Mereeroꞌne noo salaame baꞌannokki gede assate sharrami. Yihowa seekkite huucciꞌri. Yihowa koffi assinohe mancho kaaꞌlannosi gede huucci; hattono Yihowa iso baxannosi gede assitinota dancha akattasi huwatatto gede kaaꞌlahera huucciꞌri. (Luq. 6:28) Rodiikki assinohere hawa qarra ikkituhero, iso danchu garinni hasaawisa dandaatto gara hedi. Rodiikki baddalinohehu afanni heeꞌre ikkinokkita woꞌmanka woyite heda danchate. (Mat. 5:23, 24) Ammanattosita leellishanno garinni hasaawisisi. Isi araarama hasiꞌrannokkihalla ikki? Cincilla. Hexxo mudhitooti. (Efe. 4:32) Baalunkunni roore, Yihowa ledo noohe jaalooma huntara dandiitanno daafira koma amaddooti. Mittu coyino gufiꞌratto gede assahera wodhitooti. Hatto assittoro, baalunku coyinni roore Yihowa baxattota leellishatto.—Far. 119:165. w21.06 23 guf. 15