Watchtower BIBLIOTEKA ONLINE
Watchtower
BIBLIOTEKA ONLINE
Tetun Dili
Á
  • Á
  • á
  • É
  • é
  • Í
  • í
  • Ó
  • ó
  • Ú
  • ú
  • Ã
  • ã
  • Ç
  • ç
  • Ñ
  • ñ
  • ʼ
  • BÍBLIA
  • LIVRU SIRA
  • REUNIAUN SIRA
  • mwbr17 Agostu p. 1-3
  • Informasaun atu uza hamutuk livru Moris Kristaun no Haklaken

La iha video neʼebé bele loke.

Deskulpa, la bele loke vídeo.

  • Informasaun atu uza hamutuk livru Moris Kristaun no Haklaken
  • Informasaun atu uza hamutuk livru Moris Kristaun no Haklaken (2017)
  • Subtítulu
  • 7-​13 AGOSTU
  • 14-​20 AGOSTU
  • 21-​27 AGOSTU
  • 28 AGOSTU–3 SETEMBRU
  • EZEKIEL
Informasaun atu uza hamutuk livru Moris Kristaun no Haklaken (2017)
mwbr17 Agostu p. 1-3

Informasaun atu uza hamutuk livru Moris Kristaun no Haklaken

7-​13 AGOSTU

EZEQUIEL (YEHEZKIEL) 28-31

Keʼe no hetan buat murak husi Bíblia

(Ezequiel 28:12-19) it-2 p. 604 par. 4-5

Perfeitu

Ida-neʼebé halo sala primeiru no liurai husi Tiro. Antes ema sai sala-naʼin iha rai, iha ida neʼebé halo ona sala iha lalehan, hanesan Jesus esplika iha João 8:44 no mós istória iha Gênesis kapítulu 3 hatudu. Maski knananuk halerik nian neʼebé hakerek iha Ezequiel 28:12-19 hatoʼo ba “liurai Tiro”, maibé neʼe mós refere ba Maromak nia oan espíritu ida, ida neʼebé primeiru atu halo sala. Iha buat balu kona-ba liurai husi Tiro mak hanesan deʼit ho Diabu Satanás. Porezemplu, liurai husi Tiro foti-an no nia halo nia an sai hanesan ‘maromak ida’. Eskritura bolu nia nuʼudar kerubín, no mós koʼalia kona-ba “Eden, Maromak nia jardín”. Buat sira-neʼe hanesan deʼit ho buat neʼebé Bíblia hatete kona-ba Diabu Satanás neʼebé koʼalia ba Eva iha jardín Eden, sai foti-an, no bolu nuʼudar “maromak mundu neʼe nian”.​—1Ti 3:6; Gên 3:1-5, 14, 15; Apk 12:9; 2Ko 4:4.

Liurai husi Tiro, neʼebé ninia naran la fó sai iha Bíblia, hela iha sidade neʼebé hanoin ninia an mak “furak liu hotu”. Liurai neʼe “nakonu ho matenek no kmanek tebes” [husi lia-ebraiku ka·lalʹ] no nia “la iha sala ida [lia-ebraiku ta·mimʹ]” kona-ba buat hotu husi loron neʼebé Jeová kria nia toʼo tempu neʼebé nia komesa halo hahalok aat. (Eze 27:3; 28:12, 15) Ezequiel nia knananuk halerik nian, ulukliu karik aplika ba Tiro nia liurai sira hotu, laʼós liurai ida deʼit. (Kompara profesia kona-ba “liurai Babilónia” iha Isa 14:4-20.) Se nuneʼe, karik ida neʼe koʼalia kona-ba tempu neʼebé liurai sira husi Tiro serbisu hamutuk no iha relasaun diʼak ho Liurai David no Salomão durante sira-nia ukun. Iha tempu neʼe, Tiro mós fó kontribuisaun atu harii Jeová nia templu iha foho Moriá. Foufoun, ita bele dehan katak la iha sala ida kona-ba Tiro tanba hahalok sira neʼebé Tiro hatudu ba Jeová nia povu Izraél. (1Rs 5:1-18; 9:10, 11, 14; 2Cr 2:3-16) Maibé ikusmai, liurai sira seluk neʼebé ukun Tiro la hatudu hahalok neʼebé hanesan, no tan neʼe, Maromak nia profeta sira, Joel, Amós no Ezequiel fó sai profesia kona-ba kastigu neʼebé Tiro sei simu. (Joe 3:4-8; Am 1:9, 10) Husi profesia neʼe, ita bele haree katak iha buat balu neʼebé hanesan entre liurai husi Tiro no Maromak nia inimigu Satanás. Maibé profesia neʼe mós hatudu katak bainhira Bíblia uza liafuan sira “perfeitu” no “la iha sala”, neʼe mós bele refere ba buat oioin.

(Ezequiel 30:13, 14) w03 1/7 p. 32 par. 1-3

Saida mak akontese ba sira?

BÍBLIA uza naran Nof ho No hodi refere ba sidade kapitál koñesidu rua husi rai-Ejitu Menfis no Tebas. Nof (Menfis) nia fatin mak iha Mota Nilo nia parte oeste, maizumenus kilómetru 23 ba parte súl husi sidade Kairu. Maibé ikusmai Menfis la sai tan nuʼudar sidade kapitál ba Ejitu. Bainhira tama ba tinan 1400 molok Kristu, No (Tebas) mak sai fali nuʼudar sidade kapitál foun ba rai-Ejitu. Fatin neʼe maizumenus kilómetru 500 ba parte súl husi Menfis. Sidade Tebas iha templu barak neʼebé rahun ona, templu boot liu neʼebé harii ho riin mak naran Karnak. Ema dedika sidade Tebas ho templu Karnak ba Amon, ema Ejitu nia maromak boot liu neʼebé sira adora.

Bíblia fó-hatene nanis saida kona-ba Menfis no Tebas? Jeová fó malisan ba Faraun ho ninia maromak sira, liuliu ba sira-nia maromak boot liu “Amon husi sidade No”. (Jeremias [Yeremia] 46:25, 26) Povu sira neʼebé bá halibur iha neʼebá atu adora sira mós sei lakon. (Ezequiel [Yehezkiel] 30:14, 15) Malisan neʼe ikusmai sai loos duni. Buat hotu lakon, hela deʼit Amon nia templu neʼebé rahun ona. Ohin loron, sidade Luxor mak harii iha fatin kiʼik ida iha sidade antigu Tebas, no ema harii knua kiʼik barak iha fatin sira neʼebé rahun ona.

Kona-ba sidade Menfis, buat hotu lakon ona, só rate deʼit sei iha toʼo agora. Matenek-naʼin kona-ba Bíblia naran Louis Golding hatete: “Ema arabi neʼebé funu manán Ejitu uza sidade Menfis neʼebé rahun ona sai hanesan fatin atu fera fatuk hodi harii sidade kapitál [Kairu] iha mota sorin.” Nia dehan katak badain husi Arábia no Nilo harii buat hotu iha dalan neʼebé diʼak tebes toʼo fatin kilómetru ba kilómetru husi área sira iha sidade antigu neʼe la iha fatuk ida mak mosu hela iha rai leten. Husi neʼe ita haree katak buat neʼebé Bíblia fó-hatene nanis kona-ba Menfis sai loos duni. Menfis sai fatin neʼebé halo ema taʼuk no “la iha ema ida mak hela iha fatin neʼe”.​—Jeremias (Yeremia) 46:19.

14-​20 AGOSTU

EZEQUIEL (YEHEZKIEL) 32-34

Keʼe no hetan buat murak husi Bíblia

(Ezequiel 33:32, 33) w91 15/3 p. 17 par. 16-17

Laʼo hamutuk ho Jeová nia organizasaun parte lalehan nian

La rende an tanba ema lakohi rona

16 Ezequiel mós hatudu ezemplu neʼebé diʼak hodi halo tuir ho laran-metin nafatin no la husik ema nia hanoin ka goza atu halo taʼuk nia. Se ita la para atu aprende “língua neʼebé moos”, neʼe ajuda ita atu bele hatene bainhira Jeová dirije ita. Hodi nuneʼe mak ita lalais atu halo tuir ninia mandamentu sira, no la sai laran-tun se ema la simu ita ka goza ita bainhira ita fahe mensajen kona-ba Jeová nia tesi-lia sira. Hanesan iha Ezequiel nia tempu, Maromak mós fó-hatene nanis ba ita katak ema balu sei kontra makaʼas no sai ulun-toos no laran toos. Ema seluk sei lakohi rona ba Jeová. (Ezequiel [Yehezkiel] 3:7-9) No iha ema seluk tan sei hatudu laran-makerek hanesan Ezequiel 33:31, 32 hatete: “Sira barak sei tama mai nuʼudar haʼu-nia povu hodi tuur iha ó-nia oin; no sira sei rona ó-nia liafuan, maibé la halo tuir liafuan sira-neʼe. Tanba sira koʼalia ba ó ho liafuan midar, maibé sira-nia laran kaan atu manán buat ruma ho laran-makerek. Haree bá! Ba sira, ó mak hanesan ema neʼebé kanta knananuk domin nian ho lian furak, no toka instrumentu neʼebé iha tali ho matenek. Sira sei rona ó-nia liafuan, maibé la iha ema ida mak halo tuir liafuan sira-neʼe.”

17 Saida mak rezultadu? Versíkulu 33 hatete: “Liafuan sira-neʼe sei sai loos duni. Bainhira neʼe sai loos, sira sei hatene duni katak profeta ida iha sira-nia leet.” Liafuan sira-neʼe hatudu katak Ezequiel la rende an maski ema lakohi rona. Ema la interese maibé neʼe la halo nia sai baruk. Atu ema rona ka la rona, nia halo tuir Maromak no kumpre ninia knaar.

(Ezequiel 34:23) w07 1/4 p. 26 par. 3

Hakruʼuk an ba bibi-atan sira ho haraik-an

3 Profesia husi Isaías 40:10, 11 hatudu katak Jeová tau matan ba ninia povu hanesan bibi-atan neʼebé laran-diʼak tebes. (Salmo [Mazmur] 23:1-6) Bainhira Jesus iha rai, nia mós hatudu laran-maus ba ninia dixípulu no ema seluk. (Mateus 11:28-30; Marcos 6:34) Jeová no Jesus hakribi tebes bibi-atan ka Izraél nia ulun sira neʼebé la tau matan no halo aat ba povu sira. (Ezequiel [Yehezkiel] 34:2-10; Mateus 23:3, 4, 15) Jeová promete hodi dehan: “Haʼu sei salva haʼu-nia bibi-malae, no sira sei la sai tan nuʼudar vítima; no haʼu sei tesi lia entre bibi-malae ida ho bibi-malae seluk. Haʼu sei hili bibi-atan ida ba sira, katak haʼu-nia atan David, no nia sei fó-han ba sira. Nia rasik sei fó-han sira no sai sira-nia bibi-atan.” (Ezequiel [Yehezkiel] 34:22, 23) Jesus Kristu mak David Boot Liu. Nia mak “bibi-atan” neʼebé Jeová hili atu tau matan ba Maromak nia povu hotu iha loron ikus sira-neʼe, inklui ema neʼebé Jeová hili atu ukun iha lalehan, no mós “bibi seluk”.​—João 10:16.

21-​27 AGOSTU

EZEQUIEL (YEHEZKIEL) 35-38

Keʼe no hetan buat murak husi Bíblia

(Ezequiel 36:20, 21) w02 15/6 p. 20 par. 12

Aprende no hanorin Maromak nia morál

12 Apóstolu Paulo esplika razaun importante tanbasá tenke aprende no halo tuir Bíblia nia morál sira. Ema judeu sira-nia hahalok ladiʼak hafoʼer Jeová nia naran: “Ó neʼebé gaba-an kona-ba ukun-fuan, ó rasik la respeitu Maromak hodi kontra Ukun-Fuan ka? Basá hanesan hakerek nanis ona: ‘Ema koʼalia kontra Maromak nia naran iha nasaun seluk nia leet tanba imi-nia hahalok.’” (Roma 2:23, 24) Hanesan neʼe mós ohin loron, se ita mak la halo tuir morál sira husi Bíblia, ita bele hafoʼer Jeová nia naran. Maibé se ita kaer metin ba Jeová nia morál sira, ita fó glória ba ninia naran. (Isaías [Yesaya] 52:5; Ezequiel [Yehezkiel] 36:20) Hodi hatene kona-ba neʼe bele hametin ita-nia hakarak atu la monu ba tentasaun ka situasaun neʼebé bele halo ita kontra Bíblia nia morál sira. Paulo nia liafuan mós hanorin ita buat seluk tan. Bainhira ita hanorin ema seluk, ita tenke ajuda sira atu uza Bíblia nia matadalan no ajuda sira atu hatene katak sira-nia hahalok mós bele kona Jeová. Bíblia nia morál laʼós deʼit atu ajuda ita hodi iha moris neʼebé kontente no proteje ita husi moras. Maibé mós bele kona Jeová, Ida-neʼebé iha morál neʼebé aas.​—Salmo (Mazmur) 74:10; Tiago 3:17.

(Ezequiel 36:33-36) w88 15/9 p. 24 par. 11

“Sira sei hatene duni katak haʼu mak Jeová”

11 Bainhira ema judeu fila ba Judá, rai-fuik neʼe sai fali hanesan “jardín Eden”. (Lee Ezequiel 36:33-36.) Hanesan neʼe mós, husi tinan 1919 Jeová troka ema kose-mina nia kondisaun espirituál neʼebé uluk mate ona hodi sai fali paraízu espirituál neʼebé furak. Ohin loron, ema husi “lubun boot” mós hola parte iha paraízu espirituál neʼe. Tanba ema santu sira mak inklui iha paraízu espirituál neʼe, mai ita ida-idak neʼebé dedika ona ba Jeová, hakaʼas an atu halo fatin neʼe moos nafatin.​—Ezequiel 36:37, 38.

28 AGOSTU–3 SETEMBRU

EZEQUIEL (YEHEZKIEL) 39-41

Keʼe no hetan buat murak husi Bíblia

(Ezequiel 39:7) w12 1/9 p. 21 par. 2

“Nasaun sira sei hatene duni katak haʼu mak Jeová”

Jeová dehan: “Haʼu sei la husik tan ema atu hafoʼer haʼu-nia naran neʼebé santu.” Se ema duun ba Jeová kona-ba hahalok la justisa neʼebé mosu, sira hafoʼer Jeová nia naran. Tanbasá? Livru ida esplika katak Maromak nia naran hatudu sai nia mak sé, ninia naran-boot, no ninia glória. Entaun Jeová nia naran hatudu sai saida kona-ba hahalok la justisa? Nia odi tebes hahalok la justisa. Nia hanoin tebes ema neʼebé sai vítima ba hahalok la justisa. (Êxodo [Keluaran] 22:22-24) Tan neʼe mak se ema duun ba Maromak kona-ba buat sira neʼebé nia rasik odi, sira hafoʼer ninia naran diʼak. Tuir loloos sira “la hatudu respeitu ba [ninia] naran.”​—Salmo (Mazmur) 74:10.

(Ezequiel 39:9) w89 15/8 p. 14 par. 20

Loke fali dalan ba paraízu

20 Maibé saida mak sei akontese ba armas funu neʼebé nasaun sira soe hela? Bíblia uza símbolu hodi hatudu katak tempu neʼebé atu uza hodi halakon armas sira-neʼe naruk, neʼe atu hatudu katak armas sira-neʼe barak tebes. (Ezequiel [Yehezkiel] 39:8-10) Ema neʼebé moris liu funu Armajedón sei uza armas sira-neʼe atu sai fali sasán neʼebé bele uza ba moris loron-loron nian.​—Isaías (Yesaya) 2:2-4.

EZEKIEL

28 Jeová koʼalia tan ba haʼu, hodi dehan: 2 “Oan-mane husi ema, hatete ba ulun-naʼin iha Tiro: ‘Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe:

“Tanba ó-nia laran sai foti an, no ó kontinua dehan: ‘Haʼu mak maromak ida.

Haʼu tuur iha maromak nia kadunan iha tasi klaran.’

Maski iha ó-nia laran ó hanoin katak ó mak maromak,

Maibé ó mak ema deʼit, laʼós maromak ida.

3 Ó hanoin katak ó matenek liu Daniel.

No la iha segredu ida mak subar husi ó.

4 Ó halo ó-nia an sai riku tanba ó-nia matenek no kbiit atu tetu didiʼak,

No ó kontinua halibur osan-mean no osan-mutin ba ó-nia fatin rai rikusoin nian.

5 Ó hetan rikusoin barak tanba ó matenek atu halo negósiu,

No ó-nia laran sai foti an tanba ó-nia rikusoin.” ’

6 “ ‘Tan neʼe, Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, ­dehan nuneʼe:

“Tanba iha ó-nia laran ó hanoin katak ó mak maromak ida,

7 Entaun haʼu sei lori ema sira husi rai seluk atu kontra ó, sira mak nasaun neʼebé laran-aat liu,

No sira sei losu sira-nia surik hodi kontra buat furak hotu neʼebé ó hetan tanba ó-nia matenek

No hafoʼer ó-nia glória neʼebé nabilan.

8 Sira sei lori ó tun ba rate,

No ó sei mate iha dalan neʼebé aat loos iha tasi klaran.

9 Ó sei la dehan tan ‘haʼu mak maromak’ bainhira ema oho ó, loos ka lae?

Sira neʼebé hafoʼer ó sei haree ó nuʼudar ema deʼit, laʼós maromak ida.” ’

10 ‘Ó sei mate iha ema estranjeiru nia liman hanesan ema neʼebé la hetan sirkunsizaun,

Tanba haʼu rasik mak fó sai ona lia­fuan sira-neʼe’, Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan.”

11 Jeová koʼalia tan ba haʼu, hodi dehan: 12 “Oan-mane husi ema, kanta knananuk triste nian kona-ba liurai Tiro, no hatete ba nia: ‘Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe:

“Uluk ó mak ezemplu kona-ba perfeitu,

Ó nakonu ho matenek no kmanek tebes.

13 Uluk ó hela iha Eden, Maromak nia jardín.

Ó hafurak an ho fatuk-murak oioin,

Hanesan fatuk-rubi, fatuk-topásiu, no fatuk-jaspe;

Fatuk-krisólitu, fatuk-oniks, no fatuk-jade; fatuk-safira, fatuk-turkeza, no fatuk-ezmeralda;

Fatuk sira-neʼe ida-idak monta iha osan-mean laran.

Haʼu prepara ona buat sira-neʼe iha loron neʼebé haʼu kria ó.

14 Haʼu fó knaar ba ó nuʼudar kerubín ­neʼebé fó protesaun.

Ó hela iha Maromak nia foho santu, no ó laʼo bá-mai iha fatuk neʼebé lakan nia leet.

15 Ó la iha sala ida kona-ba buat hotu husi loron neʼebé haʼu kria ó

Toʼo ó komesa halo hahalok aat.

16 Tanba ó halo negósiu barak,

Violénsia mak nakonu iha ó, no ó komesa halo sala.

Tan neʼe haʼu sei soe sai tiha ó nuʼudar buat foʼer husi Maromak nia foho no harahun ó,

Oh kerubín neʼebé fó protesaun, ó sei la laʼo tan iha fatuk neʼebé lakan nia leet.

17 Ó-nia laran sai foti an tanba ó-nia kmanek.

Ó estraga ó-nia matenek tanba ó-nia glória ­neʼebé nabilan.

Haʼu sei soe ó ba rai.

Haʼu sei halo liurai sira hateke ba ó.

18 Ó hafoʼer ona ó-nia fatin sira neʼebé santu tanba ó halo sala boot no halo negósiu ho laran-makerek.

Haʼu sei halo ahi mosu husi ó-nia leet, no ahi sei han ó.

Haʼu sei halo ó sai ahi-kadesan iha ema hotu nia oin.

19 Ema hotu neʼebé koñese ó iha povu nia leet sei hateke ba ó ho hakfodak.

Ó-nia rohan sei toʼo mai derrepente deʼit no aat loos,

No ó sei lakon ba nafatin.” ’ ”

20 Jeová koʼalia tan ba haʼu, hodi dehan: 21 “Oan-mane husi ema, fila oin ba Sidon, no fó sai haʼu-nia lia­fuan kontra sidade neʼe. 22 Ó tenke dehan: ‘Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe:

“Oh Sidon, haʼu sei kontra ó, no haʼu sei simu glória iha ó-nia leet;

No ema sei hatene duni katak haʼu mak Jeová bainhira haʼu tesi lia ba ó no haʼu halo santu haʼu-nia an iha ó-nia leet.

23 Haʼu sei haruka moras ba sidade neʼe no raan sei suli iha ninia dalan sira.

Mate-isin sei latan iha ninia leet tanba surik neʼebé mai kontra nia husi sorin-sorin;

Nuneʼe sira sei hatene duni katak haʼu mak Jeová.

24 “ ‘ “Tuirmai, ema sira neʼebé goza ema Izraél, neʼebé hanesan lutu ai-tarak neʼebé hakanek no mós duʼut tarak neʼebé sona moras, sei la haleʼu tan umakain Izraél; nuneʼe ema sei hatene duni katak haʼu mak Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu.” ’

25 “ ‘Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: “Bainhira haʼu halibur fali umakain Izraél neʼebé namkari iha nasaun sira-nia leet, haʼu sei halo santu haʼu-nia an iha umakain Izraél nia leet iha nasaun sira-nia oin. No sira sei hela iha sira-nia rai neʼebé haʼu fó ona ba haʼu-nia atan Jacob. 26 Sira sei moris ho hakmatek iha sira-nia rai, sira sei harii uma sira no kuda uvas iha toʼos. Sira sei moris ho hakmatek bainhira haʼu tesi lia ba ema hotu neʼebé haleʼu sira, katak ema neʼebé goza sira; nuneʼe sira sei hatene duni katak haʼu mak Jeová, sira-nia Maromak.” ’ ”

29 Iha loron 12, fulan-sanulu, tinan 10, Jeová koʼalia ba haʼu, hodi dehan: 2 “Oan-mane husi ema, fila oin ba Faraó, liurai Ejitu, no fó sai haʼu-nia lia­fuan kontra nia no kontra rai-Ejitu tomak. 3 Fó sai lia­fuan tuirmai neʼe: ‘Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe:

“Oh Faraó, liurai Ejitu, haʼu sei kontra ó.

Ó hanesan animál boot neʼebé latan iha Nilo nia mota kiʼik sira,

Ó dehan: “Mota Nilo mak haʼu-nian.

Haʼu mak halo mota neʼe ba haʼu-nia an rasik.’

4 Maibé haʼu sei tau kail ba ó-nia hasan-ruin no haʼu sei halo ikan sira iha ó-nia Mota Nilo belit ba ó-nia kikit sira.

Haʼu sei dada sai ó husi Mota Nilo hamutuk ho ikan hotu iha Mota Nilo neʼebé belit ba ó-nia kikit sira.

5 Ó no mós ikan hotu iha ó-nia Mota Nilo, haʼu sei husik tiha iha rai-fuik maran.

Ó sei mate iha rai-luan, no ema sei la foti ka halibur ó-nia mate-isin.

Haʼu sei entrega ó-nia mate-isin ba animál fuik sira iha rai no ba manu sira iha lalehan atu han.

6 Tuirmai ema hotu iha rai-Ejitu sei hatene duni katak haʼu mak Jeová,

Tanba sira-nia apoia ba umakain Izraél mak hanesan duʼut kain maran ida.

7 Bainhira ema Izraél kaer ó-nia liman, ó rahun tiha,

No ó halo sira-nia kabaas naksalak.

Bainhira sira sadere an ba ó, ó tohar tiha,

No ó halo sira-nia ain nakdedar.”

8 “ ‘Tan neʼe, Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: “Haʼu sei lori surik kontra ó, no haʼu sei oho ó-nia ema no animál sira. 9 Rai-Ejitu sei rahun no sai fatin mamuk; no sira sei hatene duni katak haʼu mak Jeová, tanba ó dehan: ‘Mota Nilo mak haʼu-nian. Haʼu mak halo mota neʼe.’ 10 Tan neʼe haʼu sei kontra ó no kontra ó-nia Mota Nilo, no haʼu sei halo rai-Ejitu sai mamuk, maran, no sai rai-fuik, hahú husi Migdol toʼo Siene, no toʼo fronteira husi rai-Etiópia. 11 Ema no animál-hakiak sei la laʼo liu rai neʼe, no ema sei la hela iha laran ba tinan 40. 12 Haʼu sei halo rai-Ejitu sai fatin neʼebé fuik liu rai sira hotu, no ninia sidade sira sei sai fuik liu sidade sira hotu ba tinan 40; no haʼu sei halo ema Ejitu namkari ba nasaun no rai oioin.”

13 “ ‘Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: “Liutiha tinan 40 haʼu sei halibur fali ema Ejitu husi nasaun neʼebé sira namkari bá; 14 Haʼu sei lori fali ema Ejitu neʼebé sai dadur hodi fila fali ba rai-Patros, katak rai neʼebé sira moris bá, no iha neʼebá mak sira-nia nasaun sei sai buat neʼebé la importante. 15 Ejitu sei sai kiʼik liu fali nasaun sira seluk no sira sei la domina tan nasaun sira, no haʼu sei halo sira sai kiʼik loos atu nuneʼe sira la iha kbiit atu manán nasaun sira seluk. 16 Umakain Izraél sei la tau fiar tan ba sira, maibé ida-neʼe sei fó-hanoin ema Izraél kona-ba sira-nia sala atu husu ajuda husi ema Ejitu. Nuneʼe sira sei hatene duni katak haʼu mak Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu.” ’ ”

17 Iha loron primeiru, fulan-primeiru, tinan 27, Jeová koʼalia tan ba haʼu, hodi dehan: 18 “Oan-mane husi ema, Liurai Nabukodonozor husi Babilónia haruka ninia tropa sira serbisu makaʼas hodi halo funu hasoru Tiro. Tropa sira hotu nia ulun sai molik, no sira-nia kabaas kulit nakloke. Maibé nia no ninia tropa sira la simu kolen ida ba serbisu neʼebé nia halo atu kontra Tiro.

19 “Tan neʼe, Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: ‘Haʼu sei fó rai-Ejitu ba Liurai Nabukodonozor husi Babilónia, no nia sei hadau no lori tiha rai-Ejitu nia rikusoin barak; neʼe mak kolen ba ninia tropa sira.’

20 “Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: ‘Haʼu sei fó rai-Ejitu ba nia nuʼudar ninia kolen tanba nia kumpre haʼu-nia hakarak hodi halo serbisu kontra sidade neʼe.’

21 “Iha loron neʼebá haʼu sei halo dikur ida moris iha umakain Izraél, no haʼu sei fó oportunidade ba ó atu koʼalia iha sira-nia leet; nuneʼe sira sei hatene duni katak haʼu mak Jeová.”

30 Jeová koʼalia tan ba haʼu, hodi dehan: 2 “Oan-mane husi ema, fó sai haʼu-nia lia­fuan, hodi dehan: ‘Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe:

“Imi tanis bá, hodi hatete: ‘Susar boot ba ami, tanba loron neʼe mai daudaun!’

3 Loron neʼe besik ona, sin, Jeová nia loron besik ona.

Loron neʼe sei iha kalohan metan, loron neʼe mak tempu atu tesi lia ba nasaun sira.

4 Surik ida sei mai kontra rai-Ejitu, no Etiópia sei sai taʼuk bainhira ema mate iha rai-Ejitu;

Ema sei foti rai-Ejitu nia rikusoin no harahun rai neʼe toʼo uut.

5 Etiópia, Put, Lud, ema hotu husi nasaun seluk,

No Kube, hamutuk ho oan-mane sira husi rai-Izraél neʼebé kesi metin ba aliansa ida,

Sira hotu sei mate ho surik.” ’

6 Jeová, dehan nuneʼe:

‘No mós ema neʼebé apoia rai-Ejitu sei mate,

No Ejitu nia kbiit neʼebé halo nia foti an sei lakon.’

“Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan: ‘Ema hotu husi Migdol toʼo Siene sei mate ho surik iha rai neʼe. 7 Rai-Ejitu sei sai fuik liu rai sira hotu, no ninia sidade sira sei sai fuik liu sidade sira hotu. 8 No sira sei hatene duni katak haʼu mak Jeová bainhira haʼu sunu ahi iha rai-Ejitu no halo rahun ninia belun sira hotu. 9 Iha loron neʼebá haʼu sei haruka ema saʼe ró atu lori mensajen hodi halo taʼuk ema Etiópia neʼebé fiar an; no sira sei sai taʼuk iha loron neʼebé rai-Ejitu hetan kastigu, tanba neʼe sei akontese duni.’

10 “Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: ‘Haʼu sei uza Liurai Nabukodonozor husi Babilónia atu halakon ema Ejitu nia tropa lubun boot. 11 Haʼu sei lori Liurai Nabukodonozor no ninia tropa sira, neʼebé laran-aat liu nasaun hotu, atu halakon rai neʼe. Sira sei losu sira-nia surik hodi kontra rai-Ejitu no halo nakonu rai neʼe ho mate-isin. 12 Haʼu sei halo Nilo nia mota kiʼik sira sai maran no faʼan rai neʼe ba ema aat. Haʼu sei uza ema estranjeiru atu halo rai neʼe mamuk no halakon buat hotu. Haʼu, Jeová, mak fó sai lia­fuan sira-neʼe.’

13 “Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: ‘Haʼu mós sei halakon estátua sira neʼebé haʼu hakribi no halakon maromak folin-laek sira husi Nof. No sei la iha tan ulun-naʼin ida iha rai-Ejitu. Haʼu sei halo ema iha rai-Ejitu sai taʼuk. 14 Haʼu sei harahun Patros no sunu ahi iha Soan no tesi lia ba sidade Nó. 15 Haʼu sei fakar sai haʼu-nia hirus ba sidade Sim, rai-Ejitu nia fatin seguru, no halakon ema iha sidade Nó. 16 Haʼu sei sunu ahi iha rai-Ejitu; no sidade Sim sei sai taʼuk no inimigu sei tama sidade Nó, no inimigu sei ataka Nof durante loron! 17 Mane joven husi On no Pibeset sei mate ho surik, no ema iha sidade sira-neʼe sei sai dadur. 18 Loron sei sai nakukun iha Tafnes bainhira haʼu halo tohar rai-Ejitu nia ai-lolon atu lori naha iha fatin neʼe. Ninia kbiit neʼebé halo nia foti an sei la iha tan, kalohan sei taka nia, no ninia ema iha knua sira sei sai dadur. 19 Haʼu sei tesi lia ba rai-Ejitu, nuneʼe sira sei hatene duni katak haʼu mak Jeová.’ ”

20 Iha loron hitu, fulan-primeiru, tinan 11, Jeová koʼalia tan ba haʼu, hodi dehan: 21 “Oan-mane husi ema, haʼu halo tohar ona Faraó, liurai Ejitu, nia liman; ninia kanek neʼe sei la falun tiha hodi bele sai diʼak ka la bobar ho ligadura hodi bele iha forsa atu kaer surik.”

22 “Tan neʼe, Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: ‘Haʼu sei kontra Faraó, liurai Ejitu, no haʼu sei halo tohar ninia liman sira, liman neʼebé forte no liman neʼebé tohar ona, no haʼu sei halo surik monu sai husi ninia liman. 23 Tuirmai haʼu sei halo ema Ejitu namkari ba nasaun no rai oioin. 24 Haʼu sei fó forsa ba liurai Babilónia nia liman no tau haʼu-nia surik ba ninia liman, no haʼu sei halo tohar Faraó nia liman sira, no nia sei tanis makaʼas hanesan mane neʼebé atu mate ona iha ninia oin. 25 Haʼu sei fó forsa ba liurai Babilónia nia liman, maibé Faraó nia liman sei la iha forsa; no sira sei hatene duni katak haʼu mak Jeová bainhira haʼu tau haʼu-nia surik ba liurai Babilónia nia liman no nia uza surik neʼe hodi kontra rai-Ejitu. 26 Tuirmai haʼu sei halo ema Ejitu namkari ba nasaun no rai oioin, nuneʼe sira sei hatene duni katak haʼu mak Jeová.’ ”

31 Iha loron primeiru, fulan-tolu, tinan 11, Jeová koʼalia tan ba haʼu, hodi dehan: 2 “Oan-mane husi ema, hatete ba Faraó, liurai Ejitu, no ninia tropa lubun boot, hodi dehan:

‘Haʼu bele kompara ó-nia kbiit boot ho sé?

3 Ó hanesan ema Asíria, no hanesan ai-sedru iha Líbanu

Neʼebé ninia sanak sira furak no ninia tahan barak, no aas tebes;

Ninia tutun toʼo kalohan.

4 Bee halo ai neʼe sai boot, bee barak halo nia moris aas tebes.

Mota sira hotu haleʼu fatin neʼebé nia moris bá;

Bee-dalan husi mota sira-neʼe lori bee ba ai hotu iha rai-luan.

5 Tan neʼe mak ai neʼe sai aas liu ai hotu iha rai-luan.

Ninia sanak sira sai barak no naruk loos

Tanba bee barak suli besik nia.

6 Manu hotu iha lalehan halo knuuk iha ninia sanak sira,

Animál fuik hotu husi rai-luan hahoris oan iha ninia sanak okos,

No nasaun boot hotu hela iha ninia mahon okos.

7 Ai neʼe ninia sanak sira naruk no ai neʼe furak loos,

Tanba ninia abut nani tun ba bee barak.

8 Ai-sedru seluk iha Maromak nia jardín la bele kompara ho ai neʼe.

Ai neʼe nia sanak diʼak liu ai-junipero hotu,

No la bele kompara ho ai-plátano hotu.

Ai neʼe furak liu ai seluk iha Maromak nia jardín.

9 Haʼu halo ai neʼe sai furak loos, no ninia tahan barak,

Ai-hun hotu iha Maromak loos nia jardín Eden laran-moras ba ai neʼe.’

10 “Tan neʼe, Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: ‘Tanba ai neʼe sai aas loos, tutun toʼo kalohan, no ninia laran sai foti an tanba nia aas, 11 haʼu sei entrega ai neʼe ba nasaun sira-nia ukun-naʼin forte ida nia liman. Nia sei kontra duni ai neʼe, no haʼu sei la simu ai neʼe tanba ninia hahalok aat. 12 No ema estranjeiru sira husi nasaun neʼebé laran-aat liu sei tesi tiha ai neʼe, no sira sei husik deʼit ai neʼe iha foho leten, no ninia tahan sira sei monu iha foho-leet hotu, no ninia sanak sira sei tohar no monu iha mota hotu. Ema hotu husi rai sei sai husi ninia mahon no husik hela nia. 13 Manu hotu husi lalehan sei hela iha ninia hun neʼebé tesi ona, no animál fuik hotu husi rai-luan sei hela iha ninia sanak sira. 14 Neʼe akontese atu nuneʼe ai-hun hotu neʼebé besik bee la bele moris aas liu ka ninia tutun sira aas toʼo kalohan. Tanba haʼu sei entrega sira hotu ba mate, ba rai-okos, hamutuk ho ema nia oan-mane sira, neʼebé tun daudaun ba rate.’

15 “Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: ‘Iha loron neʼebé ai neʼe tun ba rate, haʼu sei halo ema tanis. Tan neʼe, haʼu sei taka tiha bee barak no hanetik bee iha mota sira atu la bele suli. Haʼu sei halo Líbanu sai nakukun tanba ai neʼe, no ai-hun sira iha rai-luan sei namlaek hotu. 16 Haʼu sei halo nasaun sira nakdoko bainhira rona lian husi ai neʼe monu no bainhira haʼu lori tun ai neʼe ba rate hamutuk ho ema hotu neʼebé tun daudaun ba rate. Ai-hun hotu iha Eden, ai-hun furak no diʼak hotu iha Líbanu, ai-hun hotu neʼebé besik bee barak, sei hetan kmaan iha rai-okos. 17 Sira hotu tun ba rate hamutuk ho nia, sira tun ba ema sira neʼebé mate tanba surik no ema neʼebé apoia nia, neʼebé uluk hela iha ninia mahon okos iha nasaun sira-nia leet.’

18 “Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan: ‘Ai-hun ida-neʼebé iha Eden mak iha glória no kbiit boot hanesan ho ó? Maibé haʼu sei lori ó tun duni ba rai-okos hamutuk ho ai-hun sira iha Eden. Ó sei latan hamutuk ho ema sira neʼebé la hetan sirkunsizaun, ho sira neʼebé mate ho surik. Neʼe sei akontese ba Faraó no ninia tropa lubun boot hotu.’ ”

32 Iha loron primeiru, fulan-12, tinan 12, Jeová koʼalia tan ba haʼu, hodi dehan: 2 “Oan-mane husi ema, kanta knananuk triste nian kona-ba Faraó, liurai Ejitu, no dehan ba nia:

‘Ó hanesan leaun neʼebé forte iha nasaun sira-nia leet,

Maibé ó sai nonook ona.

Ó hanesan animál boot tasi nian, neʼebé book an bá-mai iha ó-nia mota sira.

Ó halo bee sai merak ho ó-nia ain no halo mota sira sai foʼer.’

3 Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe:

‘Haʼu sei uza ema-lubun ida husi nasaun barak hodi soe haʼu-nia rede ba ó,

No sira sei dada sai ó ho haʼu-nia rede.

4 Haʼu sei husik ó iha rai;

Haʼu sei soe ó ba rai-luan.

Haʼu sei halo manu hotu husi lalehan atu hobur ó,

No haʼu sei halo bosu animál fuik hotu iha rai tomak ho ó-nia isin.

5 Haʼu sei soe ó-nia isin iha foho leten

No halo nakonu foho-leet sira ho ó-nia isin rohan sira.

6 Haʼu sei habokon rai ho ó-nia raan neʼebé suli makaʼas toʼo foho leten,

No ó-nia raan sei halo nakonu mota sira.’

7 ‘Bainhira haʼu halakon ó, haʼu sei taka lalehan no halo fitun sira sai nakukun.

Haʼu sei taka loro-matan ho kalohan sira,

No fulan sei la fó naroman.

8 Tanba ó mak haʼu sei halo nakukun buat hotu iha lalehan neʼebé fó naroman,

No haʼu sei taka ó-nia rai ho nakukun’, Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan.

9 ‘Haʼu sei halo ema barak sai neon-susar bainhira haʼu lori ó-nia ema dadur ba nasaun oioin,

Ba rai sira neʼebé ó la hatene.

10 Haʼu sei halo ema barak sai hakfodak loos,

No sira-nia liurai sei nakdedar ho taʼuk tanba ó bainhira sira haree haʼu taa haʼu-nia surik.

Sira ida-idak taʼuk lakon sira-nia moris no kontinua nakdedar

Iha loron neʼebé haʼu halakon ó.’

11 Tanba Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe:

‘Liurai Babilónia nia surik sei mai ataka ó.

12 Haʼu sei halo ó-nia tropa lubun boot mate ho asuwaʼin sira-nia surik.

Asuwaʼin sira-neʼe hotu mak husi nasaun neʼebé laran-aat liu.

Sira sei halo rai-Ejitu la foti an tan, no ninia tropa lubun boot hotu sei lakon mohu.

13 Haʼu sei halakon ninia animál-hakiak hotu besik ninia fatin neʼebé iha bee barak,

No ema nia ain ka animál-hakiak nia ain sei la halo bee sai merak tan.’

14 Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan: ‘Iha tempu neʼebá haʼu sei hamoos bee iha rai neʼe,

No haʼu sei halo ninia mota sira suli hanesan mina.

15 Ema Ejitu sei hatene duni katak haʼu mak Jeová

Bainhira haʼu halo rai neʼe sai fatin mamuk no fuik, rai neʼebé la iha tan buat ida iha laran,

No bainhira haʼu oho ninia ema hotu.

16 Neʼe mak knananuk triste nian neʼebé ema sei kanta duni;

Oan-feto husi nasaun oioin sei kanta knananuk neʼe.

Sira sei kanta kona-ba rai-Ejitu no ninia tropa lubun boot hotu’, Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan.”

17 Tuirmai iha loron 15 husi fulan neʼe, iha tinan 12, Jeová koʼalia tan ba haʼu, hodi dehan: 18 “Oan-mane husi ema, tanis ba rai-Ejitu nia tropa lubun boot no fó sai katak nia no oan-feto sira husi nasaun forte oioin sei tun ba rai-okos, hamutuk ho sira neʼebé tun daudaun ba rate.

19 “ ‘Oh Ejitu, ó hanoin ó mak furak liu ka? Tun ba rate, no latan ho ema sira neʼebé la hetan sirkunsizaun!’

20 “ ‘Ema Ejitu sei mate hamutuk ho ema sira neʼebé mate ho surik. Haʼu entrega ona nia ba surik; dada nia bá hamutuk ho ninia tropa lubun boot hotu.

21 “ ‘Asuwaʼin sira sei koʼalia ba Faraó no ninia ajuda-naʼin husi rate okos. Sira sei mate ho surik no tun duni ba rate no sei latan hanesan ema neʼebé la hetan sirkunsizaun. 22 Asíria iha ona neʼebá hamutuk ho ninia ema-lubun hotu. Sira-nia rate mak haleʼu liurai, sira hotu mate ho surik. 23 Asíria nia rate mak iha rai-kuak kleʼan, no ninia ema-lubun hotu mak haleʼu ninia rate, sira hotu mate ho surik, tanba uluk sira hamosu taʼuk iha ema nia leet.

24 “ ‘Elam iha ona neʼebá hamutuk ho ninia tropa lubun boot hotu neʼebé haleʼu ninia rate, sira hotu mate ho surik. Sira tun ba rai-okos ho moe, sira uluk hamosu taʼuk iha ema nia leet. Agora sira lori sira-nia moe rasik hamutuk ho ema neʼebé tun daudaun ba rate. 25 Sira halo ona kama ba nia iha ema mate nia leet, no ba ninia tropa lubun boot neʼebé haleʼu ninia rate. Sira hotu la hetan sirkunsizaun, no mate ho surik, tanba uluk sira hamosu taʼuk iha ema nia leet; no sira lori sira-nia moe rasik hamutuk ho ema sira neʼebé tun daudaun ba rate. Sira tau nia hamutuk ho ema mate sira.

26 “ ‘Povu Mesek no Tubal mós iha neʼebá hamutuk ho sira-nia tropa lubun boot hotu. Sira-nia rate haleʼu liurai. Sira hotu la hetan sirkunsizaun, no mate ho surik, tanba uluk sira hamosu taʼuk iha ema nia leet. 27 Sira sei latan hamutuk ho asuwaʼin sira neʼebé la hetan sirkunsizaun, neʼebé tun ona ba rate hamutuk ho sira-nia armas funu nian. No ema sei tau surik iha sira-nia ulun okos no tau sira-nia sala iha sira-nia ruin, tanba uluk asuwaʼin sira-neʼe hamosu taʼuk iha ema nia leet. 28 Maibé ó sei lakon iha ema neʼebé la hetan sirkunsizaun nia leet, no ó sei latan hamutuk ho ema sira neʼebé mate ho surik.

29 “ ‘Edom mós iha neʼebá hamutuk ho ninia liurai no xefe hotu, maski sira kbiit boot, sira latan hamutuk ho ema neʼebé mate ho surik; sira mós sei latan hamutuk ho ema neʼebé la hetan sirkunsizaun no ho sira neʼebé tun daudaun ba rate.

30 “ ‘Ulun-naʼin hotu husi parte norte no ema Sidon hotu mós iha neʼebá, sira tun ona ba rate ho moe hamutuk ho ema neʼebé mate ho surik, maski uluk sira hamosu taʼuk tanba sira-nia kbiit boot. Sira la hetan sirkunsizaun no sei latan hamutuk ho ema neʼebé mate ho surik no sei lori sira-nia moe rasik hamutuk ho ema neʼebé tun daudaun ba rate.

31 “Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: ‘Faraó sei haree buat hotu neʼe, no nia sei sente kmaan ho buat hotu neʼebé akontese ba ninia tropa lubun boot; Faraó no ninia tropa hotu sei mate ho surik.’

32 “Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan: ‘Tanba Faraó hamosu taʼuk iha ema nia leet, entaun nia no ninia tropa lubun boot sei latan ho ema neʼebé la hetan sirkunsizaun, ho sira neʼebé mate ho surik.’ ”

33 Jeová koʼalia ba haʼu, hodi dehan: 2 “Oan-mane husi ema, koʼalia ba ó-nia povu nia oan-mane sira, no dehan ba sira:

“ ‘Se karik haʼu lori surik kontra rai ida, no povu hotu iha rai neʼe hili mane ida nuʼudar guarda, 3 no nia haree surik mai daudaun atu kontra rai neʼe, no nia huu dikur hodi fó avizu ba povu, 4 entaun se ema ida rona dikur lian maibé la halo tuir avizu no surik mai hodi oho nia, nia rasik tenke lori todan ba ninia sala. 5 Nia rona dikur lian, maibé nia la halo tuir avizu. Nia rasik tenke lori todan ba ninia sala. Se nia halo tuir avizu, nia sei salva nia moris.

6 “ ‘Maibé se guarda neʼe haree surik mai daudaun maibé nia la huu dikur no povu la hetan avizu, no surik mai hodi oho ema ida husi povu sira, entaun ema neʼe sei mate tanba ninia sala rasik, maibé haʼu sei kastigu guarda tanba ema neʼe nia raan.’

7 “Oan-mane husi ema, haʼu hili ona ó nuʼudar guarda ba umakain Izraél; no bainhira ó rona lia­fuan husi haʼu-nia ibun ó tenke fó sai haʼu-nia avizu ba sira. 8 Bainhira haʼu dehan ba ema aat: ‘Oh ema aat, ó sei mate duni!’ no ó la koʼalia hodi fó avizu ba ema aat neʼe atu nia troka ninia hahalok, ema aat neʼe sei mate duni tanba ninia sala rasik, maibé haʼu sei kastigu ó tanba ninia raan. 9 Maibé se ó fó avizu ba ema aat atu husik ninia hahalok aat no nia lakohi troka ninia hahalok neʼe, nia sei mate tanba ninia sala, maibé ó sei salva duni ó-nia moris rasik.

10 “Oan-mane husi ema, hatete ba umakain Izraél: ‘Imi dehan ona: “Ami-nia hahalok kontra no ami-nia sala sira todan loos ba ami, no sei halo ami lakon; entaun oinsá mak ami bele kontinua moris?” ’ 11 Hatete ba sira: ‘Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan: “Haʼu jura hodi haʼu-nia moris rasik katak haʼu la kontente bainhira ema aat ida mate, maibé haʼu kontente bainhira ema aat ida troka nia hahalok no kontinua moris. Oh umakain Izraél, tansá mak imi tenke mate? Fila fali mai, husik tiha imi-nia hahalok aat.” ’

12 “Oan-mane husi ema, hatete ba ó-nia povu nia oan-mane sira: ‘Ema laran-loos nia hahalok loos sei la salva nia bainhira nia komesa kontra; no mós ema aat nia hahalok aat sei la halo nia sidi bainhira nia husik ona ninia hahalok aat; no ema laran-loos la bele kontinua moris tanba ninia hahalok loos iha loron neʼebé nia komesa halo sala. 13 Bainhira haʼu hatete ba ema laran-loos: “Ó sei kontinua moris duni”, depois neʼe nia sadere ba ninia hahalok loos rasik hodi halo fali buat neʼebé aat, se nuneʼe haʼu sei la hanoin-hetan ninia hahalok loos hotu, no nia sei mate tanba sala neʼebé nia halo ona.

14 “ ‘Bainhira haʼu hatete ba ema aat: “Ó sei mate duni”, depois neʼe nia husik tiha ninia sala no halo fali hahalok loos no tuir justisa, 15 no ema aat neʼe fó fali buat neʼebé ema fó nuʼudar garantia bainhira debe osan no selu fali buat neʼebé nia naʼok, no nia halo tuir haʼu-nia ukun-fuan neʼebé lori ba moris no la halo hahalok aat, nia sei kontinua moris duni. Nia sei la mate. 16 Haʼu sei la kastigu nia tanba sala hotu neʼebé nia halo ona. Nia sei kontinua moris duni tanba nia halo fali hahalok loos no tuir justisa.’

17 “Maski nuneʼe, ó-nia povu dehan: ‘Jeová nia hahalok mak la tuir justisa’, maibé loloos sira-nia hahalok mak la tuir justisa.

18 “Bainhira ema laran-loos ida husik tiha ninia hahalok loos no halo fali sala, nia tenke mate tanba sala neʼe. 19 Maibé bainhira ema aat ida husik tiha ninia hahalok aat hodi halo fali hahalok loos no tuir justisa, nia sei kontinua moris tanba halo nuneʼe.

20 “Maski nuneʼe, imi dehan: ‘Jeová nia hahalok mak la tuir justisa.’ Oh umakain Izraél, haʼu sei tesi lia ba imi tuir imi ida-idak nia hahalok rasik.”

21 Liutiha tempu balu, iha loron 5, fulan-sanulu, tinan 12 husi tempu neʼebé ami sai dadur, mane ida halai sai husi Jeruzalein no mai fó-hatene haʼu, hodi dehan: “Ema manán ona sidade neʼe!”

22 Iha kalan antes mane neʼe mai, Jeová tau liman ba haʼu, no nia loke haʼu-nia ibun antes mane neʼe mai iha dadeer. Entaun haʼu-nia ibun loke ona, no haʼu la sai monok tan.

23 Tuirmai Jeová koʼalia ba haʼu, hodi dehan: 24 “Oan-mane husi ema, ema iha sidade sira neʼebé rahun ona koʼalia kona-ba rai-Izraél, hodi dehan: ‘Abraão mesak deʼit, maibé nia foti rai neʼe nuʼudar liman-rohan. Agora ami barak loos; entaun rai neʼe entrega ona ba ami nuʼudar ami-nia liman-rohan.’

25 “Tan neʼe, hatete ba sira: ‘Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: “Imi han naʼan hamutuk ho raan, no imi foti matan hodi hateke ba estátua neʼebé haʼu hakribi, no imi kontinua oho ema. Entaun imi merese atu simu rai neʼe nuʼudar liman-rohan ka? 26 Imi sadere ba imi-nia surik, halo hahalok foʼer sira, no imi ida-idak hafoʼer imi-nia maluk nia feen. Entaun imi merese atu simu rai neʼe nuʼudar liman-rohan ka?” ’

27 “Ó tenke hatete ba sira: ‘Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: “Haʼu jura hodi haʼu-nia moris rasik katak ema sira iha sidade sira neʼebé rahun ona sei mate ho surik; sira neʼebé iha rai-luan, haʼu sei entrega ba animál fuik atu han; no sira neʼebé iha fatin seguru no iha fatuk-kuak sei mate tanba moras. 28 Haʼu sei halo rahun rai neʼe no sai mamuk, no haʼu sei hapara ninia hahalok foti an, no foho sira iha Izraél sei sai fuik, la iha ema ida mak laʼo liu. 29 No sira sei hatene duni katak haʼu mak Jeová bainhira haʼu halo rahun rai neʼe no sai mamuk tanba buat foʼer hotu neʼebé sira halo ona.” ’

30 “Oan-mane husi ema, ó-nia povu sira koʼalia ba malu kona-ba ó iha moru sorin no iha uma nia odamatan sira. Maun-alin sira koʼalia ba malu, hodi dehan: ‘Mai, mai ita rona Jeová nia lia­fuan.’ 31 Sira barak sei tama mai nuʼudar haʼu-nia povu hodi tuur iha ó-nia oin; no sira sei rona ó-nia lia­fuan, maibé la halo tuir lia­fuan sira-neʼe. Tanba sira koʼalia ba ó ho lia­fuan midar, maibé sira-nia laran kaan atu manán buat ruma ho laran-makerek. 32 Haree bá! Ba sira, ó mak hanesan ema neʼebé kanta knananuk domin nian ho lian furak, no toka instrumentu neʼebé iha tali ho matenek. Sira sei rona ó-nia lia­fuan, maibé la iha ema ida mak halo tuir lia­fuan sira-neʼe. 33 Lia­fuan sira-neʼe sei sai loos duni. Bainhira neʼe sai loos, sira sei hatene duni katak profeta ida iha sira-nia leet.”

34 Jeová koʼalia tan ba haʼu, hodi dehan: 2 “Oan-mane husi ema, fó sai haʼu-nia lia­fuan kontra Izraél nia bibi-atan sira. Fó sai haʼu-nia lia­fuan, no dehan ba bibi-atan sira: ‘Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: “Susar ba Izraél nia bibi-atan sira neʼebé buka deʼit hahán ba sira-nia an rasik! Tuir loloos sira tenke fó-han ba bibi-lubun, loos ka lae? 3 Imi han naʼan bokur, no imi uza hena neʼebé halo husi bibi-malae fulun, no imi oho animál neʼebé bokur liu, maibé imi la fó-han ba bibi-lubun. 4 Imi la fó kmaan ba bibi neʼebé fraku, la kura bibi neʼebé moras, la falun bibi neʼebé kanek, la lori fali bibi neʼebé laʼo sala dalan, no la buka bibi neʼebé lakon; maibé imi ukun sira ho makaʼas no laran-aat. 5 Entaun sira laʼo namkari tanba la iha bibi-atan; sira laʼo namkari no sai nuʼudar ai-han ba animál fuik sira iha rai-luan. 6 Haʼu-nia bibi-malae sira laʼo-lemo iha foho no foho-oan hotu; haʼu-nia bibi sira laʼo namkari ba rai hotu, la iha ema ida mak buka sira hodi hetan fali sira.

7 “ ‘ “Tan neʼe, imi bibi-atan sira, rona ba Jeová nia lia­fuan: 8 ‘Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan: “Haʼu jura hodi haʼu-nia moris rasik, haʼu-nia bibi-malae sira sai ona vítima, sai ona ai-han ba animál fuik iha rai-luan, tanba la iha bibi-atan neʼebé proteje sira, no haʼu-nia bibi-atan sira la buka tuir haʼu-nia bibi; maibé, sira kontinua buka hahán ba sira-nia an rasik no la fó-han ba haʼu-nia bibi” ’,9 tan neʼe, imi bibi-atan sira, rona ba Jeová nia lia­fuan. 10 Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: ‘Haʼu sei kontra bibi-atan sira, no haʼu sei husu sira atu hatán ba buat neʼebé sira halo ba haʼu-nia bibi-malae. Haʼu sei hasai tiha sira-nia knaar atu fó-han ba haʼu-nia bibi, no bibi-atan sira-neʼe sei la buka tan hahán ba sira-nia an rasik. Haʼu sei salva haʼu-nia bibi husi sira-nia ibun, no sira sei la han tan haʼu-nia bibi.’ ”

11 “ ‘Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: “Haʼu mak neʼe, haʼu rasik sei buka haʼu-nia bibi-malae, no haʼu sei tau matan ba sira. 12 Haʼu sei tau matan ba haʼu-nia bibi hanesan bibi-atan neʼebé foin hetan ninia bibi sira neʼebé lakon no fó hela hahán ba sira. Haʼu-nia bibi laʼo namkari iha tempu neʼebé iha kalohan metan no nakukun. Haʼu sei salva haʼu-nia bibi husi fatin hotu neʼebé sira namkari bá. 13 Haʼu sei lori sira sai husi povu seluk nia leet no halibur sira hamutuk husi rai oioin no lori sira ba sira-nia rai no fó-han sira iha Izraél nia foho leten, besik mota no ema nia hela-fatin hotu iha rai neʼe. 14 Haʼu sei fó-han sira iha rai neʼebé iha duʼut barak, no rai neʼe mak iha Izraél nia foho sira neʼebé aas. Sira sei toba iha rai neʼebé matak no kapás, no sira sei han duʼut neʼebé diʼak liu iha Izraél nia foho leten.”

15 “ ‘Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan: “Haʼu rasik sei fó-han ba haʼu-nia bibi-malae sira, no haʼu sei husik sira toba. 16 Haʼu sei buka bibi neʼebé lakon, haʼu sei lori fila bibi neʼebé laʼo sala dalan, haʼu sei falun bibi neʼebé kanek, no haʼu sei fó kmaan ba bibi neʼebé fraku; maibé haʼu sei halakon bibi neʼebé bokur no forte. Haʼu sei tesi lia ba nia no fó-han nia ho kastigu.”

17 “ ‘Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, koʼalia nuneʼe ba ninia bibi-lubun: “Lakleur tan haʼu sei tesi lia entre bibi-malae ida ho bibi-malae seluk, entre bibi-malae aman ho bibi-timur aman. 18 Imi han duʼut matak neʼebé diʼak liu, no imi mós sama duʼut restu ho imi-nia ain. Bainhira imi hemu tiha bee moos, imi mós halo merak tiha bee neʼe ho imi-nia ain. 19 Entaun haʼu-nia bibi-malae sira tenke han duʼut neʼebé imi sama ona ka? Sira tenke hemu bee neʼebé imi halo merak ona ho imi-nia ain ka?”

20 “ ‘Tan neʼe Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan ba sira: “Haʼu mak neʼe, no haʼu rasik sei tesi lia entre bibi-malae bokur ho bibi-malae krekas, 21 tanba imi kontinua dudu bibi hotu neʼebé moras ho imi-nia sorin no imi-nia kabaas, no imi kontinua tuku sira ho imi-nia dikur hodi halo sira namkari ba rai seluk. 22 Haʼu sei salva haʼu-nia bibi-malae, no sira sei la sai tan nuʼudar vítima; no haʼu sei tesi lia entre bibi-malae ida ho bibi-malae seluk. 23 Haʼu sei hili bibi-atan ida ba sira, katak haʼu-nia atan David, no nia sei fó-han ba sira. Nia rasik sei fó-han sira no sai sira-nia bibi-atan. 24 Haʼu, Jeová, sei sai sira-nia Maromak, no haʼu-nia atan David sei sai sira-nia ulun-naʼin. Haʼu, Jeová, mak fó sai liafuan sira-neʼe.

25 “ ‘ “Haʼu sei halo aliansa dame nian ho sira, no haʼu sei halakon tiha animál fuik neʼebé siʼak husi rai neʼe, atu nuneʼe sira bele hela ho seguru iha rai-fuik no toba iha ai-laran. 26 Haʼu sei haraik bensaun ba sira no mós ba fatin neʼebé haleʼu haʼu-nia foho-oan, no haʼu sei halo udan tun tuir tempu neʼebé loos. Haʼu sei fakar tun bensaun hanesan udan. 27 Ai-hun sira iha toʼos sei fó fuan, no rai sei fó rezultadu, no sira sei moris ho hakmatek iha sira-nia rai. Bainhira haʼu halo tohar tiha sira-nia ai-lolon atu lori naha no salva sira husi ema neʼebé halo sira sai atan, sira sei hatene duni katak haʼu mak Jeová. 28 Sira sei la sai tan vítima ba nasaun seluk, no animál fuik iha rai sei la tolan sira, no sira sei hela ho seguru, no la iha ema ida mak sei halo sira taʼuk.

29 “ ‘ “Haʼu sei halo ba sira toʼos ida neʼebé naran-boot, no sira sei la mate hamlaha tan iha sira-nia rai, no ema husi nasaun seluk sei la hamoe tan sira. 30 ‘Tuirmai umakain Izraél sei hatene duni katak haʼu Jeová, sira-nia Maromak, mak hamutuk ho sira no katak sira mak haʼu-nia povu’, Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan.” ’

31 “Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan: ‘Oh haʼu-nia bibi-malae, bibi neʼebé haʼu tau matan, imi mak ema deʼit, no haʼu mak imi-nia Maromak.’ ”

35 Jeová koʼalia tan ba haʼu, hodi dehan: 2 “Oan-mane husi ema, fila oin ba área foho nian iha Seir, no fó sai haʼu-nia lia­fuan kontra Seir. 3 Hatete ba nia: ‘Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: “Oh área foho nian iha Seir, haʼu sei kontra ó, no haʼu sei lolo liman hasoru ó hodi halo rahun ó-nia rai no sai fatin mamuk. 4 Haʼu sei halo ó-nia sidade sira sai rahun, no ó sei sai fatin mamuk; nuneʼe ó sei hatene duni katak haʼu mak Jeová. 5 Tanba ó sai inimigu ho ema Izraél ba tempu kleur, no ó entrega sira ba surik iha tempu neʼebé dezastre kona sira, iha tempu neʼebé sira hetan kastigu ikus.” ’

6 “Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan: ‘Tan neʼe, haʼu jura hodi haʼu-nia moris rasik katak haʼu sei prepara ó atu ema oho, no mate sei duni tuir ó. Tanba ó odi ema nia raan neʼebé ó fakar ona, entaun mate sei duni tuir ó. 7 Haʼu sei halo rahun área foho nian iha Seir no sai mamuk, no haʼu sei oho tiha ema neʼebé laʼo liu fatin neʼe. 8 Haʼu sei halo nakonu ó-nia foho sira ho mate-isin; no ema neʼebé mate ho surik sei latan iha ó-nia foho-oan sira, iha ó-nia foho-leet sira, no iha ó-nia mota hotu. 9 Haʼu sei halo ó sai fatin neʼebé rahun ba nafatin, no ema sei la hela tan iha ó-nia sidade sira; nuneʼe imi sei hatene duni katak haʼu mak Jeová.’

10 “Maski haʼu, Jeová mak iha sira-nia leet, maibé ó dehan: ‘Nasaun rua neʼe no rai rua neʼe sei sai haʼu-nian, no haʼu sei foti fatin sira-neʼe nuʼudar haʼu-nian’, 11 ‘tan neʼe, haʼu jura hodi haʼu-nia moris rasik’, Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu dehan: ‘Haʼu sei halo ba ó tuir ó-nia hirus no ó-nia laran-moras no ó-nia odi neʼebé ó hatudu ona ba sira; no haʼu sei halo sira hatene kona-ba haʼu bainhira haʼu tesi lia ba ó. 12 Tuirmai ó sei hatene duni katak haʼu, Jeová, rona ona lia­fuan aat hotu neʼebé ó koʼalia kontra Izraél nia foho sira bainhira ó dehan: “Sira sai mamuk ona no ita iha oportunidade atu harahun sira.” 13 No imi koʼalia ho foti an hasoru haʼu, no imi koʼalia lia­fuan barak hodi kontra haʼu. Haʼu rona hotu lia­fuan sira-neʼe.’

14 “Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: ‘Rai tomak sei haksolok bainhira haʼu halo rahun ó-nia rai no sai fatin mamuk. 15 Uluk ó haksolok bainhira umakain Izraél nia liman-rohan sai rahun no mamuk, entaun haʼu mós sei halo hanesan neʼe ba ó. Oh área foho nian iha Seir, sin, oh Edom tomak, ó sei rahun no sai fatin mamuk; nuneʼe sira sei hatene duni katak haʼu mak Jeová.’ ”

36 “Oan-mane husi ema, fó sai haʼu-nia lia­fuan kona-ba Izraél nia foho sira no dehan: ‘Oh Izraél nia foho sira, rona ba Jeová nia lia­fuan. 2 Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: “Uluk inimigu koʼalia kona-ba imi, hodi dehan: ‘Merese duni! Fatin aas husi tempu antigu sai ona ami-nian!’ ” ’

3 “Entaun fó sai haʼu-nia lia­fuan no hatete: ‘Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: “Tanba sira halo rahun imi no ataka imi husi imi-nia sorin-sorin, no nasaun sira seluk hakarak imi atu sai sira-nian no ema kontinua koʼalia aat kona-ba imi, 4 tan neʼe, oh Izraél nia foho sira, rona ba Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, nia lia­fuan! Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe kona-ba foho sira, foho-oan sira, mota sira, foho-leet sira, fatin neʼebé rahun ona, no sidade sira neʼebé mamuk tanba ema hadau ona sasán no neʼebé hetan goza husi ema restu iha nasaun sira neʼebé haleʼu sidade sira-neʼe; 5 Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan: ‘Ho haʼu-nia laran-manas neʼebé lakan makaʼas mak haʼu sei koʼalia kontra ema restu husi nasaun sira no mós kontra Edom tomak. Sira haksolok boot no koʼalia lia­fuan goza hodi hadau tiha haʼu-nia rai, no hadau ona rai neʼe nia fatin neʼebé iha duʼut barak no hadau rai neʼe nia sasán sira.’ ” ’

6 “Entaun fó sai haʼu-nia lia­fuan kona-ba rai-Izraél, no koʼalia ba foho sira, foho-oan sira, mota sira no foho-leet sira, hodi dehan: ‘Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: “Haree bá! Haʼu sei koʼalia ho laran-manas no hirus, tanba nasaun sira hamoe imi.” ’

7 “Tan neʼe, Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: ‘Haʼu rasik foti ona liman hodi jura katak nasaun sira neʼebé haleʼu imi sei lori sira-nia moe rasik. 8 Maibé imi, oh Izraél nia foho sira, imi sei fó moris ba ai-sanak sira no fó ai-fuan ba haʼu-nia povu Izraél, tanba lakleur tan sira sei fila fali. 9 Tanba haʼu hamutuk ho imi, no haʼu sei apoia fali imi, no ema sei fila rai no kuda fini iha imi. 10 Haʼu sei aumenta tan povu sira, katak umakain Izraél tomak, no sira sei hela fali iha imi-nia sidade no sei harii fali sidade neʼebé rahun ona. 11 Sin, haʼu sei aumenta povu no animál-hakiak; sira sei aumenta no sai barak. No haʼu sei halo sira hela iha imi hanesan tempu uluk, no haʼu sei halo imi moris diʼak liu fali tempu uluk; nuneʼe imi sei hatene duni katak haʼu mak Jeová. 12 Haʼu sei halo haʼu-nia povu Izraél atu hela iha imi, no sira sei foti imi nuʼudar sira-nian. Imi sei sai nuʼudar sira-nia liman-rohan, no imi sei la halo tan sira-nia oan atu mate.’ ”

13 “Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: ‘Tanba sira dehan ba imi: “Imi mak rai neʼebé tolan povu no oho imi-nia nasaun nia oan” ’, 14 ‘tan neʼe, imi sei la tolan tan povu ka la oho imi-nia nasaun nia oan’, Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan. 15 ‘Haʼu sei la husik tan nasaun sira atu goza imi ka la husik tan imi atu sente todan tanba ema sadik imi, no imi sei la halo tan imi-nia nasaun sidi’, Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan.”

16 Jeová koʼalia tan ba haʼu, hodi dehan:

17 “Oan-mane husi ema, uluk bainhira umakain Izraél sei hela iha sira-nia rai, sira hafoʼer rai neʼe ho sira-nia hahalok no moris. Ba haʼu, sira-nia hahalok mak hanesan menstruasaun neʼebé foʼer. 18 Tan neʼe, haʼu fakar sai haʼu-nia laran-nakali ba sira tanba sira fakar ema nia raan iha rai neʼe no tanba sira hafoʼer rai neʼe ho sira-nia estátua neʼebé haʼu hakribi. 19 Entaun haʼu halo sira namkari ba nasaun sira-nia leet no ba rai oioin. Haʼu tesi lia ba sira tuir sira-nia dalan no sira-nia hahalok. 20 Maibé bainhira sira laʼo ba nasaun sira-neʼe, povu sira iha neʼebá hafoʼer haʼu-nia naran neʼebé santu hodi koʼalia kona-ba sira dehan: ‘Sira mak Jeová nia povu, maibé nia duni sai ona sira husi ninia rai.’ 21 Tan neʼe, haʼu sei hatudu katak haʼu hanoin haʼu-nia naran neʼebé santu, neʼebé umakain Izraél hafoʼer ona iha nasaun sira-nia leet neʼebé sira laʼo namkari bá.”

22 “Tan neʼe, hatete ba umakain Izraél: ‘Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: “Oh umakain Izraél, haʼu fó salvasaun laʼós tanba imi maibé tanba haʼu-nia naran neʼebé santu, neʼebé imi hafoʼer ona iha nasaun sira-nia leet neʼebé imi laʼo namkari bá.” ’ 23 Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan: ‘Haʼu sei halo santu duni haʼu-nia naran neʼebé kmanek, neʼebé sai foʼer ona iha nasaun sira-nia leet. Imi hafoʼer ona naran neʼe iha sira-nia leet. Nasaun sira sei hatene duni katak haʼu mak Jeová bainhira haʼu halo santu haʼu-nia an iha imi-nia leet iha nasaun sira-nia oin. 24 Haʼu sei foti imi husi nasaun sira-nia leet no halibur imi husi rai hotu no lori imi ba imi-nia rai. 25 Haʼu sei hisik bee moos ba imi-nia leten, nuneʼe imi sei sai moos; haʼu sei halo imi sai moos husi imi-nia hahalok foʼer hotu no husi imi-nia estátua hotu neʼebé haʼu hakribi. 26 Haʼu sei fó imi laran neʼebé foun no tau hanoin foun iha imi. Haʼu sei hasai tiha laran neʼebé toos hanesan fatuk husi imi-nia isin no fó fali laran neʼebé mamar ba imi. 27 Haʼu sei tau haʼu-nia espíritu santu iha imi-nia laran, no haʼu sei halo imi laʼo tuir haʼu-nia ukun-fuan sira. Imi sei halo tuir no kumpre haʼu-nia desizaun sira. 28 Tuirmai imi sei hela iha rai neʼebé haʼu entrega ona ba imi-nia beiʼala sira. Imi sei sai haʼu-nia povu no haʼu sei sai imi-nia Maromak.’

29 “ ‘Haʼu sei salva imi husi imi-nia hahalok foʼer hotu. Haʼu sei haruka fini atu fó fuan barak, no haʼu sei la lori rai-hamlaha ba imi. 30 Haʼu sei halo ai-hun sira fó fuan barak no toʼos sira fó ai-han barak, atu nuneʼe imi nunka sente moe tan tanba sai hamlaha iha nasaun sira-nia leet. 31 Tuirmai imi sei hanoin-hetan imi-nia hahalok aat hotu no imi-nia hahalok neʼebé la diʼak, no imi sei hakribi imi-nia an tanba imi-nia sala no tanba imi-nia hahalok neʼebé foʼer. 32 Maibé hatene bá katak haʼu halo ida-neʼe laʼós tanba imi,’ Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan. ‘Oh umakain Izraél, imi sai moe bá no sente sala tanba imi-nia hahalok sira.’

33 “Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: ‘Iha loron neʼebé haʼu hamoos imi husi imi-nia sala hotu, haʼu mós sei halo imi hela fali iha sidade sira no harii fali fatin neʼebé rahun ona. 34 Rai neʼebé uluk rahun no husik mamuk hodi ema neʼebé laʼo liu bele haree, imi sei kuda fali buat oioin iha rai neʼe. 35 No ema sei dehan: “Rai neʼebé uluk rahun sai fali ona hanesan jardín Eden, no sidade sira neʼebé naksobu, rahun, no mamuk agora sai ona sidade neʼebé metin no ema hela fali iha laran.” 36 No nasaun restu neʼebé la lakon iha ó-nia sorin-sorin sei hatene duni katak haʼu rasik, Jeová, mak harii fali buat neʼebé rahun ona, no haʼu kuda fali iha fatin neʼebé husik mamuk ona. Haʼu, Jeová, mak fó sai, no haʼu sei kumpre ida-neʼe.’

37 “Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: ‘Haʼu mós sei husik umakain Izraél hodi husu haʼu atu aumenta sira-nia povu hanesan bibi-lubun. 38 Sidade sira neʼebé uluk rahun sei sai nakonu ho ema-lubun, hanesan ema-lubun neʼebé santu, hanesan Jeruzalein ninia bibi-lubun durante tempu festa nian; nuneʼe sira sei hatene duni katak haʼu mak Jeová.’ ”

37 Jeová tau liman ba haʼu, no liuhusi nia espíritu, Jeová lori haʼu no tau haʼu iha rai-tetuk nia klaran, no fatin neʼe nakonu ho mate-ruin sira. 2 Nia lori haʼu laʼo haleʼu ruin sira-neʼe hotu, no haʼu haree katak ruin barak tebes iha rai-tetuk neʼe, no ruin sira-neʼe hotu maran-dekor ona. 3 Nia husu haʼu: “Oan-mane husi ema, ruin sira-neʼe bele moris fali ka lae?” Ho ida-neʼe, haʼu hatán: “Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, Ita-Boot mak hatene.” 4 Entaun nia dehan ba haʼu: “Fó sai haʼu-nia lia­fuan kona-ba mate-ruin sira-neʼe, no dehan ba sira: ‘Imi ruin sira neʼebé maran, rona ba Jeová nia lia­fuan:

5 “ ‘Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan ba ruin sira-neʼe: “Haʼu sei hatama iis ba imi, no imi sei moris. 6 Haʼu sei tau uat no isin ba imi, no haʼu sei taka imi ho kulit no fó iis ba imi, no imi sei moris; nuneʼe imi sei hatene duni katak haʼu mak Jeová.” ’ ”

7 Tuirmai haʼu fó sai ninia lia­fuan hodi halo tuir ninia mandamentu. Bainhira haʼu fó sai tiha Maromak nia lia­fuan, haʼu rona kedas tarutu, lian barullu, no ruin sira-neʼe komesa tutan malu, ruin ida ho ruin seluk. 8 Tuirmai haʼu haree uat no isin taka ruin sira-neʼe, no kulit mós taka sira. Maibé sira-nia iis seidauk iha.

9 Tuirmai nia dehan ba haʼu: “Fó sai haʼu-nia lia­fuan ba anin. Oh oan-mane husi ema, fó sai haʼu-nia lia­fuan no dehan ba anin: ‘Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: “Oh anin husi rai nia sikun haat, mai lai, no huu ba ema sira-neʼe neʼebé ema oho ona, atu nuneʼe sira bele moris fali.” ’ ”

10 Entaun haʼu fó sai ninia lia­fuan hodi tuir ninia mandamentu, no iis tama ba sira. Sira komesa moris no hamriik, sira hotu mak tropa lubun boot.

11 Tuirmai nia dehan ba haʼu: “Oan-mane husi ema, ruin sira-neʼe reprezenta umakain Izraél tomak. Sira dehan: ‘Ami-nia ruin maran ona, no ami-nia esperansa lakon ona. Ami mesak deʼit ona.’ 12 Tan neʼe, fó sai haʼu-nia lia­fuan no hatete ba sira: “Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: “Oh haʼu-nia povu, haʼu sei loke imi-nia rate sira no halo moris imi husi rate, no lori imi ba rai-Izraél. 13 Oh haʼu-nia povu, imi sei hatene duni katak haʼu mak Jeová bainhira haʼu loke imi-nia rate sira no halo moris imi husi rate.” ’ 14 Jeová dehan: ‘Haʼu sei tau haʼu-nia espíritu iha imi no imi sei moris, no haʼu sei husik imi hela iha imi-nia rai; nuneʼe imi sei hatene duni katak haʼu, Jeová, mak fó sai lia­fuan sira-neʼe no haʼu kumpre ida-neʼe.’ ”

15 Jeová koʼalia tan ba haʼu, hodi dehan: 16 “Oan-mane husi ema, foti ai-pedasuk ida no hakerek lia­fuan tuirmai iha ai neʼe: ‘Ba Judá no ba povu Izraél neʼebé hamutuk ho nia.’ Depois neʼe, foti tan ai-pedasuk seluk no hakerek lia­fuan tuirmai iha ai neʼe: ‘Ba José no ba umakain Izraél hotu neʼebé hamutuk ho nia, neʼe mak ai-pedasuk Efraim nian.’ 17 Depois neʼe, kaer ai rua neʼe hamutuk atu nuneʼe sira bele sai ai ida deʼit iha ó-nia liman. 18 Bainhira ó-nia povu hatete ba ó: ‘Fó sai ba ami buat sira-neʼe katak sá?’ 19 hatete ba sira: ‘Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: “Haʼu sei foti ai-pedasuk José nian, neʼebé iha Efraim nia liman, no mós Izraél nia suku sira neʼebé hamutuk ho nia, no haʼu sei tau sira hamutuk ho ai-pedasuk Judá nian; haʼu sei halo sira sai ai-pedasuk ida deʼit, no sira sei sai ida deʼit iha haʼu-nia liman.” ’ 20 Ó tenke kaer ai-pedasuk rua neʼebé ó hakerek ona lia­fuan atu sira bele haree.

21 “Tuirmai hatete ba sira: ‘Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: “Haʼu sei foti ema Izraél husi nasaun sira-nia leet neʼebé sira namkari bá, no haʼu sei halibur sira hamutuk husi fatin hotu no lori sira ba sira-nia rai. 22 Haʼu sei halo sira sai nasaun ida deʼit iha rai neʼe, iha Izraél nia foho sira, no liurai ida mak sei ukun sira hotu. Sira sei la fahe tan ba nasaun rua; no laʼós tan liurai naʼin-rua mak ukun sira. 23 Sira sei la hafoʼer tan sira-nia an ho estátua neʼebé haʼu hakribi no ho sira-nia hahalok foʼer no sira-nia hahalok sala hotu. Haʼu sei salva sira husi sira-nia hahalok sala hotu neʼebé sira halo hasoru haʼu hodi la laran-metin ba haʼu, no haʼu sei hamoos sira. Sira sei sai haʼu-nia povu, no haʼu sei sai sira-nia Maromak.

24 “ ‘ “Haʼu-nia atan David sei sai sira-nia liurai, no sira hotu sei iha bibi-atan ida deʼit. Sira sei kumpre haʼu-nia desizaun no halo tuir ho didiʼak haʼu-nia ukun-fuan sira. 25 Sira sei hela iha rai neʼebé haʼu entrega ona ba haʼu-nia atan Jacob, rai neʼebé uluk imi-nia beiʼala sira hela bá. Sira no sira-nia oan no sira-nia bei-oan sira sei hela iha neʼebá ba nafatin; no haʼu-nia atan David sei sai sira-nia xefe ba nafatin.

26 “ ‘ “Haʼu sei halo aliansa dame nian ho sira; neʼe mak aliansa ba nafatin ho sira. Haʼu sei prepara fatin ba sira no halo sira sai barak no tau haʼu-nia templu iha sira-nia leet ba nafatin. 27 Haʼu-nia tenda sei iha sira-nia leet, no haʼu sei sai sira-nia Maromak, no sira sei sai haʼu-nia povu. 28 No nasaun sira sei hatene duni katak haʼu, Jeová, mak halo santu Izraél bainhira haʼu tau haʼu-nia templu iha sira-nia leet ba nafatin.” ’ ”

38 Jeová koʼalia tan ba haʼu, hodi dehan: 2 “Oan-mane husi ema, fila oin ba Gog husi rai-Magog, xefe boot ba Mesek no Tubal, no fó sai haʼu-nia lia­fuan kontra nia.

3 Ó tenke hatete: “Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: “Oh Gog, xefe boot ba Mesek no Tubal, haʼu sei kontra ó. 4 Haʼu sei halo ó laʼo iha dalan seluk no tau kail sira ba ó-nia hasan-ruin no lori ó sai hamutuk ho ó-nia tropa sira hotu, ó-nia kuda no tropa neʼebé saʼe kuda. Sira hotu hatais hena furak, sira mak grupu boot neʼebé kaer eskudu boot no eskudu kiʼik, sira hotu kaer surik; 5 ema husi Pérsia, Etiópia, no Put hamutuk ho sira, ema hotu neʼe kaer eskudu kiʼik no taka kapasete; 6 ema barak mak hamutuk ho ó, neʼe inklui mós ema Gomer nia tropa hotu, no umakain Togarma nia tropa hotu husi fatin dook liu iha parte norte.

7 “ ‘ “Ó no ó-nia tropa hotu neʼebé halibur hamutuk ho ó, sai prontu bá, prepara imi-nia an, no ó sei sai sira-nia komandante.

8 “ ‘ “Liutiha tempu barak, haʼu sei buka-hatene didiʼak kona-ba ó. Ikusmai, liutiha tinan barak, ó sei ataka rai ida. Povu iha rai neʼe mak povu neʼebé fila fali ona no salva husi surik. Povu neʼe halibur fali ona ba Izraél nia foho sira husi nasaun oioin, foho sira neʼebé uluk sai mamuk ba tempu kleur. Povu iha rai neʼe halibur husi nasaun oioin, sira hotu hela ho seguru. 9 Ó sei mai ataka sira hanesan anin-boot. Ó no ó-nia tropa hotu no ema barak neʼebé hamutuk ho ó sei taka rai neʼe hanesan kalohan.” ’

10 “Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: “Iha loron neʼebá hanoin oioin sei mosu iha ó-nia neon, no ó sei halo planu aat. 11 Ó sei dehan: “Haʼu sei ataka rai neʼebé ninia knua sira la iha moru. Haʼu sei mai kontra ema sira neʼebé hela ho seguru no moris hakmatek. Sira hotu hela iha knua neʼebé la iha moru, la iha portaun no la iha ai-lolon sira atu xave portaun.” 12 Ó-nia planu mak atu foti no hadau sasán barak, atu ataka fatin sira neʼebé uluk rahun maibé agora ema hela fali ona. Ema sira-neʼe halibur fali ona husi nasaun oioin, sira halibur rikusoin no sasán barak, sira hela iha rai nia klaran.

13 “ ‘Ema husi Sabá no Dedan, no negósiu-naʼin husi Tarsis no ninia asuwaʼin hotu sei dehan ba ó: “Ó ataka atu foti no hadau sasán barak ka? Ó halibur ó-nia tropa atu lori osan-mutin, osan-mean, foti rikusoin no sasán ka?” ’

14 “Tan neʼe, oan-mane husi ema, fó sai haʼu-nia lia­fuan no dehan ba Gog: ‘Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: “Iha loron neʼebá ó sei hatene duni katak haʼu-nia povu Izraél hela ho seguru. 15 Ó sei mai husi ó-nia fatin, husi fatin dook liu iha parte norte. Ó sei mai ho tropa grupu boot neʼebé hamutuk ho ó, sira hotu saʼe kuda. 16 Ó sei mai ataka haʼu-nia povu Izraél hanesan kalohan neʼebé taka rai. Oh Gog, iha loron sira-neʼe nia rohan, haʼu sei lori ó hodi kontra haʼu-nia rai atu nuneʼe nasaun sira bele hatene haʼu bainhira haʼu halo santu haʼu-nia an liuhusi ó iha sira-nia oin.” ’

17 “Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: ‘Haʼu koʼalia ona kona-ba ó husi tempu uluk katak haʼu sei lori ó atu kontra haʼu-nia povu, loos ka lae? Haʼu koʼalia liuhusi haʼu-nia atan profeta sira husi Izraél, neʼebé fó sai haʼu-nia lia­fuan sira-neʼe ba tinan barak ona.’

18 “Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan: ‘Iha loron neʼebá, katak loron neʼebé Gog ataka rai-Izraél, haʼu-nia hirus sei lakan makaʼas. 19 Haʼu sei koʼalia ho laran-manas, no ho ahi husi haʼu-nia hirus; no iha loron neʼebá sei mosu rai-nakdoko makaʼas iha rai-Izraél. 20 Ikan sira iha tasi, manu sira neʼebé semo iha lalehan, animál fuik sira iha rai-luan, animál hotu neʼebé dolar iha rai, no ema hotu iha rai sei nakdedar tanba haʼu, no foho sira sei monu tun, foho-lolon sira sei monu, no moru hotu sei rahun toʼo rai.’

21 “Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan: ‘Haʼu sei haruka surik ida kontra hasoru Gog iha haʼu-nia foho leten hotu. Soldadu ida-idak nia surik sei kontra ninia maluk rasik. 22 Haʼu sei lori kastigu ba nia hodi fó moras no mate; no haʼu sei halo udan-boot, jelu-fatuk, ahi ho fatuk neʼebé lakan atu tun ba nia no ninia tropa sira no ema barak neʼebé hamutuk ho nia. 23 No haʼu sei lori glória ba haʼu-nia an iha nasaun barak nia oin, no halo santu haʼu-nia an, no mós halo sira hatene kona-ba haʼu; nuneʼe sira sei hatene duni katak haʼu mak Jeová.’

39 “Oan-mane husi ema, fó sai haʼu-nia lia­fuan kontra Gog, no dehan ba nia: ‘Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: “Oh Gog, xefe boot ba Mesek no Tubal, haʼu sei kontra ó. 2 Haʼu sei halo ó laʼo iha dalan seluk no dirije ó, no halo ó sai mai husi fatin dook liu iha parte norte no lori ó ba Izraél nia foho sira. 3 Haʼu sei baku sai rama-inan husi ó-nia liman-karuk no halo monu rama-oan husi ó-nia liman-loos. 4 Ó no ó-nia tropa sira no ema hotu neʼebé hamutuk ho ó sei mate iha Izraél nia foho leten sira. Haʼu sei entrega ó nuʼudar ai-han ba manu oioin no mós ba animál fuik sira iha rai-luan.” ’

5 “Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan: ‘Ó sei mate iha rai-luan tanba haʼu rasik mak fó sai ona ida-neʼe.’

6 “ ‘Haʼu sei haruka ahi hodi kontra Magog no kontra ema sira neʼebé hela ho seguru iha illa sira, nuneʼe ema sei hatene duni katak haʼu mak Jeová. 7 Haʼu sei halo haʼu-nia povu Izraél hatene haʼu-nia naran neʼebé santu, no haʼu sei la husik tan ema atu hafoʼer haʼu-nia naran neʼebé santu; no nasaun sira sei hatene duni katak haʼu mak Jeová, Maromak neʼebé Santu iha Izraél.’

8 “Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan: ‘Haʼu fó sai ona kona-ba loron neʼe. Neʼe sei akontese no tenke sai loos duni. 9 Ema neʼebé hela iha Izraél nia sidade sira sei sai mai no sunu armas sira hanesan eskudu kiʼik no eskudu boot, rama-inan no rama-oan, diman kiʼik no diman boot. Sira sei uza armas sira-neʼe atu sunu ba tinan hitu. 10 Sira la presiza atu hili ai iha rai-luan ka halibur ai sunu husi ai-laran tanba sira sei uza armas sira-neʼe atu sunu ahi.’

“Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan: ‘Sira sei foti sasán husi ema sira neʼebé uluk foti sira-nia sasán, no sira sei hadau rikusoin husi ema sira neʼebé uluk hadau sira-nia rikusoin.’

11 “ ‘Iha loron neʼebá haʼu sei fó fatin ida iha Izraél atu hakoi Gog. Fatin neʼe iha foho-leet neʼebé ema laʼo rai sira baibain laʼo liu, katak ema sira neʼebé atu bá tasi nia parte leste. Iha fatin neʼe mak sira sei hakoi Gog no ninia ema-lubun hotu, no sira sei hanaran fatin neʼe Foho-Leet Hamon-Gog. Neʼe sei taka netik dalan hodi ema la laʼo liu. 12 Umakain Izraél sei uza fulan hitu atu hakoi mate-isin sira hodi bele hamoos rai neʼe. 13 Povu hotu iha rai neʼe sei halo serbisu atu hakoi sira, no neʼe sei halo povu sira sai naran-boot iha loron neʼebé haʼu lori glória ba haʼu-nia an’, Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan.

14 “ ‘Mane sira sei simu knaar atu laʼo liu beibeik rai neʼe hodi hakoi mate-isin restu neʼebé sei iha rai leten, atu nuneʼe bele hamoos rai neʼe. Sira sei kontinua buka mate-isin ba fulan hitu. 15 Bainhira ema sira neʼebé laʼo liu rai neʼe haree mate-ruin ida, sira sei tau marka iha mate-ruin neʼe nia sorin. Tuirmai ema sira neʼebé iha knaar atu hakoi, sei hakoi mate-ruin neʼe iha Foho-Leet Hamon-Gog. 16 No iha neʼebá sei iha sidade ida neʼebé naran Hamona. Sira sei hamoos rai neʼe.’

17 “Oan-mane husi ema, Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe ba ó: ‘Hatete ba manu oioin no ba animál fuik hotu iha rai-luan: “Imi halibur an bá no mai. Halibur haleʼu haʼu-nia sakrifísiu neʼebé haʼu prepara ba imi, sakrifísiu barak iha Izraél nia foho leten sira. Imi sei han naʼan no hemu raan. 18 Imi sei han asuwaʼin sira-nia isin no hemu ulun-naʼin sira-nia raan, sira mak hanesan bibi-malae aman, bibi-malae oan, bibi-timur aman, no karau-aman, sira hotu mak animál neʼebé bokur husi Basan. 19 Imi sei han naʼan bokur husi sakrifísiu neʼebé haʼu prepara ba imi toʼo bosu no hemu raan toʼo lanu.” ’

20 “Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan: ‘Iha haʼu-nia meza, imi sei han kuda sira no soldadu neʼebé saʼe kuda-karreta funu nian, han mane kbiit boot no asuwaʼin hotu, imi sei han toʼo bosu.’

21 “ ‘Haʼu sei hatudu haʼu-nia glória iha nasaun sira-nia leet, no nasaun hotu sei haree katak haʼu tesi lia ona no fó kastigu, no sira sei haree kbiit neʼebé haʼu hatudu ona iha sira-nia leet. 22 Husi loron neʼe ba oin, umakain Izraél sei hatene duni katak haʼu mak Jeová, sira-nia Maromak. 23 No nasaun sira sei hatene duni katak umakain Izraél sai dadur tanba sira-nia sala rasik, tanba sira la laran-metin ba haʼu. Tan neʼe, haʼu subar haʼu-nia oin husi sira no entrega sira ba sira-nia inimigu, no sira hotu mate tanba surik. 24 Haʼu halo ba sira tuir sira-nia hahalok foʼer no sira-nia sala, no haʼu subar haʼu-nia oin husi sira.’

25 “Tan neʼe, Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan nuneʼe: ‘Haʼu sei halo Jacob nia ema sira neʼebé sai ona dadur atu fila fali ba sira-nia rai no haʼu sei hatudu laran-sadiʼa ba umakain Izraél tomak; no ho laran-manas haʼu sei defende haʼu-nia naran neʼebé santu. 26 Bainhira sira hetan tiha moe tanba sira-nia hahalok la laran-metin hotu neʼebé sira hatudu ba haʼu, sira sei hela fali ho seguru iha sira-nia rai, no la iha ema ida mak halo sira taʼuk. 27 Bainhira haʼu lori sira fila husi nasaun oioin no halibur fali sira hamutuk husi sira-nia inimigu nia rai, haʼu mós sei halo santu haʼu-nia an iha sira-nia leet iha nasaun barak nia oin.’

28 “ ‘Sira sei hatene duni katak haʼu mak Jeová, sira-nia Maromak, bainhira haʼu entrega sira nuʼudar dadur iha nasaun sira-nia leet no tuirmai halibur fali sira ba sira-nia rai, hodi la husik hela ema ida. 29 Haʼu sei la subar tan haʼu-nia oin husi sira, tanba haʼu sei fakar sai haʼu-nia espíritu ba umakain Izraél’, Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, dehan.”

40 Iha tinan 25 husi tempu neʼebé ami sai dadur, bainhira tinan neʼe komesa, iha loron sanulu husi fulan primeiru, neʼe katak liutiha tinan 14 husi tempu neʼebé Jeruzalein monu, iha loron neʼe duni mak Jeová tau liman ba haʼu, no lori haʼu ba Jeruzalein. 2 Liuhusi vizaun ida husi Maromak, nia lori haʼu ba rai-Izraél no tau haʼu iha foho leten neʼebé aas tebes, iha foho neʼe nia parte súl haʼu haree buat ida neʼebé hanesan sidade ida.

3 Bainhira nia lori haʼu toʼo neʼebá, haʼu haree mane ida neʼebé isin nabilan hanesan riti. Nia kaer hela tali husi ai-liñu no ai-loos atu sukat, no nia hamriik iha portaun nia laran. 4 Mane neʼe dehan ba haʼu: “Oan-mane husi ema, hateke no rona ho didiʼak, no hanoin didiʼak kona-ba buat hotu neʼebé haʼu hatudu ba ó, tanba razaun neʼe mak ó mai iha neʼe. Fó sai ba umakain Izraél kona-ba buat hotu neʼebé ó haree.”

5 Haʼu haree moru ida haleʼu templu nia liʼur. Mane neʼe kaer hela ai-loos sukat nian neʼebé naruk metru tolu. Nia komesa sukat moru, no moru neʼe nia mahar mak metru tolu no aas metru tolu.

6 Tuirmai nia laʼo ba portaun neʼebé hateke ba parte leste no nia saʼe portaun neʼe nia eskada. Bainhira nia sukat sala atu tama, neʼe luan metru tolu, no iha mós sala ida seluk neʼebé luan metru tolu. 7 Guarda nia kuartu ida-idak nia naruk metru tolu no luan metru tolu, no guarda nia kuartu sira dook malu metru rua ho balu. Portaun nia sala besik ninia varanda neʼebé hateke ba templu, luan metru tolu.

8 Nia sukat portaun nia varanda neʼebé hateke ba templu, no neʼe metru tolu. 9 Tuirmai nia sukat portaun nia varanda, no neʼe metru haat; no nia sukat varanda nia riin sira iha sorin-sorin, neʼe metru ida; no varanda neʼe hateke ba templu.

10 Iha portaun parte leste nian, iha guarda nia kuartu tolu iha sorin ida no kuartu tolu iha sorin seluk. Kuartu tolu neʼe boot hanesan deʼit, no riin sira iha sorin-sorin mós boot hanesan deʼit.

11 Tuirmai nia sukat fatin tama portaun, no neʼe luan metru lima; no portaun nia naruk mak metru neen ho balu.

12 Área iha guarda nia kuartu ida-idak nia oin iha didin badak, no área neʼe luan sentímetru, 52. Guarda nia kuartu ida-idak neʼebé iha sorin-sorin mak metru tolu.

13 Tuirmai nia sukat portaun husi kakuluk iha guarda nia kuartu ida toʼo kuartu seluk nia kakuluk, no ninia luan metru 13; odamatan ba kuartu sira-neʼe hateke malu. 14 Tuirmai nia sukat riin sira, no riin sira-neʼe aas metru 31; nia mós sukat riin sira iha portaun hotu neʼebé haleʼu pátiu. 15 Husi fatin tama portaun toʼo varanda nia oin, katak varanda neʼebé hateke ba templu, no neʼe metru 26.

16 Guarda nia kuartu sira no mós riin iha portaun laran iha sorin-sorin, iha janela sira neʼebé ninia arus boot iha laran no kiʼik iha liʼur. Varanda iha laran mós iha janela iha sorin-sorin, no iha dezeñu ai-palmeira iha riin sira neʼebé iha sorin-sorin.

17 Tuirmai nia lori haʼu ba pátiu boot, no haʼu haree sala han-fatin no haree laʼo-fatin neʼebé nahe ona ho fatuk haleʼu pátiu neʼe. Iha sala han-fatin hamutuk 30 besik laʼo-fatin neʼe. 18 Laʼo-fatin neʼe neʼebé iha portaun sira-nia sorin, nia naruk mak hanesan ho portaun nia naruk, neʼe mak laʼo-fatin iha kraik.

19 Tuirmai nia sukat naruk husi pátiu boot nia portaun toʼo pátiu kiʼik nia portaun, no neʼe naruk metru 52. Ninia naruk iha parte leste no iha parte norte mak hanesan deʼit.

20 Pátiu boot iha portaun ida neʼebé hateke ba parte norte, no nia sukat portaun neʼe nia naruk no luan. 21 Portaun neʼe iha guarda nia kuartu tolu iha sorin-sorin. Ninia riin no ninia varanda iha luan no naruk neʼebé hanesan ho portaun primeiru. Nia naruk metru 26 no luan metru 13. 22 Janela, varanda, no dezeñu ai-palmeira iha portaun neʼe mak hanesan deʼit ho portaun parte leste nian. Ema bele toʼo portaun neʼe hodi saʼe eskada hitu, no varanda mak iha eskada nia oin.

23 Pátiu kiʼik iha portaun ida neʼebé hateke malu ho portaun parte norte nian no iha portaun ida seluk hateke malu ho portaun parte leste nian. Nia sukat husi portaun ida toʼo portaun seluk, no neʼe naruk metru 52.

24 Tuirmai nia lori haʼu ba parte súl, no haʼu haree portaun ida iha parte súl. Nia sukat portaun neʼe nia riin sira no varanda, no neʼe hanesan deʼit ho portaun sira seluk nian. 25 Iha janela iha portaun neʼe nia sorin-sorin no mós iha ninia varanda, no janela sira-neʼe hanesan deʼit ho janela sira seluk. Nia naruk metru 26 no luan metru 13. 26 Iha eskada hitu hodi toʼo portaun neʼe, no varanda mak iha eskada nia oin. No riin sira neʼebé iha sorin-sorin iha dezeñu ai-palmeira sira.

27 Pátiu kiʼik iha portaun ida neʼebé hateke ba parte súl; nia sukat ba parte súl, husi portaun ida toʼo portaun seluk, no neʼe naruk metru 52. 28 Tuirmai nia lori haʼu tama ba pátiu kiʼik liuhusi portaun parte súl nian; bainhira nia sukat portaun neʼe, ida-neʼe boot hanesan deʼit ho portaun sira seluk. 29 Guarda nia kuartu sira, riin sira, no varanda iha portaun neʼe mak hanesan deʼit ho portaun sira seluk nian. Iha janela iha portaun neʼe nia sorin-sorin no mós iha ninia varanda. Nia naruk metru 26 no luan metru 13. 30 Pátiu kiʼik nia portaun hotu iha varanda. Varanda ida-idak naruk metru 13 no luan metru tolu. 31 Portaun nia varanda hateke ba pátiu boot, no iha dezeñu ai-palmeira iha riin sira neʼebé iha varanda nia sorin-sorin, no iha eskada ualu atu saʼe ba varanda neʼe.

32 Bainhira nia lori haʼu tama ba pátiu kiʼik liuhusi portaun parte leste nian, nia sukat portaun neʼe, no neʼe boot hanesan deʼit ho portaun sira seluk. 33 Guarda nia kuartu sira, riin sira, no varanda iha portaun neʼe mak hanesan deʼit ho portaun sira seluk nian. Iha janela iha portaun neʼe nia sorin-sorin no mós iha ninia varanda. Nia naruk metru 26 no luan metru 13. 34 Portaun nia varanda hateke ba pátiu boot, no iha dezeñu ai-palmeira iha riin rua neʼebé iha varanda nia sorin-sorin, no iha eskada ualu atu saʼe ba varanda neʼe.

35 Tuirmai nia lori haʼu tama ba portaun parte norte nian no nia sukat portaun neʼe; no neʼe boot hanesan deʼit ho portaun sira seluk. 36 Guarda nia kuartu sira, riin sira, no varanda iha portaun neʼe mak hanesan deʼit ho portaun sira seluk nian. Iha janela iha portaun neʼe nia sorin-sorin. Nia naruk metru 26 no luan metru 13. 37 Varanda nia riin rua hateke ba pátiu boot, no iha dezeñu ai-palmeira iha riin rua neʼe neʼebé iha sorin-sorin, no iha eskada ualu atu saʼe ba ida-neʼe.

38 Besik portaun nia riin sira iha sala han-fatin ida neʼebé iha odamatan ida. Iha sala neʼe mak ema fase sakrifísiu sunu nian neʼebé hasaʼe tomak.

39 Iha portaun nia varanda sorin-sorin iha meza rua neʼebé uza hodi oho animál ba sakrifísiu sunu nian neʼebé hasaʼe tomak, no sakrifísiu sala nian, no sakrifísiu taka sala nian. 40 Portaun parte norte nian iha meza rua iha liʼur besik fatin atu tama. No mós iha meza rua iha laran, katak iha portaun nia varanda laran. 41 Iha meza haat iha portaun nia sorin-sorin, meza hotu hamutuk ualu, no meza sira-neʼe uza atu oho animál ba sakrifísiu sira. 42 Meza haat neʼebé uza atu oho animál ba sakrifísiu sunu nian neʼebé hasaʼe tomak, halo husi fatuk neʼebé tesi ona. Meza sira-neʼe naruk sentímetru 78, luan sentímetru 78, no aas sentímetru 52. Meza sira-neʼe mak fatin atu rai sasán sira neʼebé uza hodi oho animál ba sakrifísiu sunu nian no sakrifísiu sira seluk. 43 Iha ai-kabelak sira iha didin iha laran halo hanesan armáriu, ninia luan liman-fuan haat; no naʼan hotu husi sakrifísiu neʼebé ema fó nuʼudar prezente sei tau iha meza leten.

44 Iha parte liʼur husi portaun laran nian, iha sala han-fatin ba kantadór sira; sala sira-neʼe iha pátiu kiʼik besik portaun parte norte nian, sala sira-neʼe hateke ba parte súl. Iha sala han-fatin ida tan besik portaun parte leste nian, sala neʼe hateke ba parte norte.

45 Nia hatete ba haʼu: “Amlulik sira neʼebé halo serbisu iha templu mak bele uza sala han-fatin neʼebé hateke ba parte súl. 46 Amlulik sira neʼebé iha knaar atu halo serbisu iha altár mak bele uza sala han-fatin neʼebé hateke ba parte norte. Amlulik sira-neʼe mak Zadok nia oan-mane sira. Sira mak husi umakain Levi neʼebé simu knaar atu hakbesik ba Jeová hodi serbí nia.”

47 Tuirmai nia sukat pátiu kiʼik neʼebé kuadradu. Neʼe naruk metru 52 no luan metru 52. Altár mak iha templu nia oin.

48 Depois neʼe, nia lori haʼu ba templu nia varanda, no nia sukat varanda nia riin iha sorin-sorin. Riin iha sorin ida luan metru rua ho balu no riin ida iha sorin seluk luan metru rua ho balu. Portaun nia sorin ida luan metru ida ho balu no ninia sorin seluk luan metru ida ho balu.

49 Varanda nia naruk mak metru 10,5 no luan metru 5,5. Ema tenke saʼe eskada hodi toʼo iha varanda neʼe. No varanda neʼe iha riin iha sorin-sorin.

41 Tuirmai nia lori haʼu ba templu nia Fatin Santu, no nia sukat riin sira iha sorin-sorin; riin iha sorin ida luan metru tolu no riin ida iha sorin seluk luan metru tolu. 2 Fatin tama nian luan metru lima no didin sorin iha fatin tama nian mahar metru rua ho balu iha sorin ida no metru rua ho balu iha sorin seluk. Nia sukat Fatin Santu neʼe nia naruk mak metru 20,5, no luan metru 10,5.

3 Tuirmai nia tama ba laran no sukat riin sira iha sorin-sorin ba fatin tama nian, no riin sira-neʼe mahar metru ida, no fatin tama nian luan metru tolu. Didin sorin iha fatin tama nian luan metru tolu ho balu. 4 Tuirmai nia sukat kuartu neʼebé iha Fatin Santu nia sorin, no neʼe naruk metru 10,5 no luan metru 10,5. No nia dehan ba haʼu: “Neʼe mak Fatin Santu Liu Hotu.”

5 Tuirmai nia sukat templu nia didin, no neʼe mahar metru tolu. Kuartu sira neʼebé haleʼu templu luan metru rua. 6 Kuartu iha templu sorin mak andár tolu, no andár ida-idak iha kuartu 30. Kuartu sira-neʼe sadere deʼit ba templu nia didin, nuneʼe la presiza halo kuak iha didin. 7 Kuartu sira iha leten mak luan liu kuartu sira iha kraik. No iha templu nia sorin-sorin iha eskada ho modelu nakdulas husi andár primeiru ba andár segundu no ba andár terseiru.

8 Haʼu haree buat ruma neʼebé hanesan plataforma haleʼu templu neʼe. Kuartu sira-nia hun aas metru tolu. 9 Didin liʼur husi kuartu sira-neʼe mahar metru rua ho balu. No iha mós fatin mamuk iha liʼur haleʼu kuartu sira-neʼe neʼebé mak parte ba templu.

10 Entre templu no sala han-fatin sira iha área ida ho luan metru 10,5 iha sorin-sorin. 11 Iha odamatan ida iha parte norte atu tama ba kuartu sira iha templu sorin no ba fatin mamuk, no mós iha odamatan ida iha parte súl. No fatin mamuk hotu neʼebé haleʼu templu, luan metru rua ho balu.

12 Iha uma boot ida iha parte oeste neʼebé hateke ba área mamuk, no uma neʼe nia luan metru 36 no naruk metru 46,5; uma nia didin neʼebé haleʼu mahar metru rua ho balu.

13 Nia sukat templu, no neʼe naruk metru 52. Área mamuk, no uma boot neʼe, no ninia didin sira mós naruk hamutuk metru 52. 14 Templu nia oin neʼebé hateke ba parte leste no mós área mamuk, nia luan hamutuk metru 52.

15 Nia sukat uma boot neʼebé hateke ba área mamuk iha kotuk, hamutuk ho ninia varanda sira iha sorin-sorin, no naruk metru 52.

Nia mós sukat templu nia Fatin Santu no Fatin Santu Liu Hotu, no sukat varanda sira neʼebé hateke ba pátiu, 16 no nia mós sukat área atu tama, sukat janela sira neʼebé ninia arus boot iha laran no kiʼik iha liʼur, no sukat varanda sira neʼebé iha área tolu neʼe. Besik área atu tama, iha didin neʼebé halo ho ai-kabelak husi rai toʼo ninia janela sira; no janela sira-neʼe taka ho ai-kabelak. 17 Nia sukat área atu tama nia parte leten no sukat templu nia laran no sukat templu nia liʼur no sukat didin hotu neʼebé haleʼu. 18 No iha dezeñu kerubín no mós dezeñu ai-palmeira neʼebé bahat ona. Dezeñu ida-idak iha kerubín rua no ai-palmeira ida iha sira-nia klaran, no kerubín ida-idak iha oin rua. 19 Kerubín nia oin neʼebé hanesan ema hateke ba ai-palmeira iha sorin ida, no oin hanesan leaun hateke ba ai-palmeira iha sorin seluk. Dezeñu sira-neʼe bahat haleʼu templu tomak. 20 Dezeñu kerubín no dezeñu ai-palmeira bahat iha templu nia didin lolon sira husi rai toʼo área atu tama nia leten.

21 Odamatan riin ba templu mak kuadradu. Iha fatin santu nia oin iha buat ruma hanesan 22 altár husi ai neʼebé aas metru ida ho balu no luan metru ida, ninia ain iha sikun sira. Altár nia laran no sorin sira halo husi ai. Tuirmai nia dehan ba haʼu: “Neʼe mak meza neʼebé iha Jeová nia oin.”

23 Templu nia Fatin Santu no Fatin Santu Liu Hotu iha odamatan tahan rua. 24 Odamatan sira iha tahan rua neʼebé lulun hodi bele loke taka; odamatan tahan rua ba odamatan ida-idak. 25 Templu nia odamatan sira-neʼe iha dezeñu kerubín no dezeñu ai-palmeira neʼebé bahat ona hanesan ho dezeñu iha ninia didin lolon sira. Iha templu liʼur, iha varanda nia oin, iha mós tatiis neʼebé halo husi ai. 26 Iha mós janela sira neʼebé ninia arus boot iha laran no kiʼik iha liʼur, no iha dezeñu ai-palmeira iha varanda nia sorin-sorin, no mós iha templu nia kuartu sorin no iha tatiis okos.

    Livru sira iha lian Tetun Dili (1993-2025)
    Log Out
    Log In
    • Tetun Dili
    • Fahe
    • Organiza tuir Ita-nia hakarak
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Kondisaun atu Uza
    • Informasaun Privadu
    • Setting kona-ba privasidade
    • JW.ORG
    • Log In
    Fahe