Prepara ba diskursu públiku
SEMANA-SEMANA, Testemuña ba Jeová iha diskursu públiku atu esplika informasaun ruma husi Bíblia. Se ita mak katuas kristaun ka atan ba kongregasaun ida, ita hatudu ona katak ita mak diskursu-naʼin ka mestre neʼebé diʼak ka lae? Se nuneʼe, karik ita sei simu knaar atu hatoʼo diskursu públiku. Eskola Serbisu Kristaun nian ajuda ona irmaun barak hodi hatoʼo diskursu hanesan neʼe. Entaun, kuandu ita simu knaar atu hatoʼo diskursu públiku, oinsá mak ita sei prepara?
Estuda nota badak neʼebé ita simu
Antes halo riset, lee uluk nota badak neʼebé ita simu no hanoin kleʼan kona-ba neʼe toʼo ita bele komprende didiʼak diskursu neʼe. Hanoin kona-ba tema ba diskursu neʼe. Saida mak ita hakarak atu hanorin ba ita-nia rona-naʼin? Saida mak ita-nia objetivu?
Hanoin didiʼak kona-ba pontu importante sira. Oinsá mak pontu sira-neʼe liga ho tema? Iha pontu importante ida-idak nia okos, iha mós pontu seluk. No iha pontu sira-neʼe nia okos iha tan informasaun neʼebé apoia ida-neʼe. Hanoin kona-ba oinsá informasaun iha parte ida liga ho parte uluk nian no parte tuirmai, no oinsá mak parte ida-idak ajuda ita atu kumpre objetivu husi diskursu neʼe. Kuandu ita komprende ona tema ba diskursu, ninia objetivu, no oinsá pontu importante sira kumpre ida-neʼe, tuirmai ita bele prepara ita-nia diskursu.
Atu bele ajuda ita, diʼak atu hanoin kona-ba ita-nia diskursu nuʼudar diskursu badak haat ka lima, no parte ida-idak iha pontu importante ida. Ita bele prepara parte sira-neʼe ida ba ida.
Nota badak ba diskursu sira mak hanesan uma neʼebé harii daudaun. Uma neʼe presiza didin, kakuluk, odamatan, no mós presiza sasán atu halo kompletu antes ita bele hela. Nuneʼe mós, ita presiza aumenta informasaun balu atu halo kompletu ita-nia diskursu.
Uza Eskritura
Jesus Kristu no ninia dixípulu sira hanorin hodi uza Eskritura. (Lucas 4:16-21; 24:27; Apóstolu 17:2, 3) Ita mós bele halo nuneʼe. Ita tenke uza Eskritura nuʼudar hun ba ita-nia diskursu. Duké esplika deʼit no uza liafuan sira neʼebé iha ita-nia nota badak, diʼak liu atu haree toʼok oinsá mak Eskritura apoia liafuan sira-neʼe, no tuirmai hanorin husi Eskritura.
Nuʼudar ita prepara diskursu, haree didiʼak versíkulu ida-idak neʼebé temi iha nota badak. Haree mós tansá eskritura sira temi iha nota neʼe. Ita la presiza lee ka esplika eskritura hotu. Hili deʼit ida-neʼebé mak diʼak ba ita-nia rona-naʼin. Se ita uza didiʼak eskritura sira neʼebé temi iha nota badak, karik ita la presiza atu aumenta eskritura seluk tan.
Diskursu neʼebé diʼak la depende ba eskritura hira mak ita uza, maibé depende ba dalan neʼebé ita hanorin. Tan neʼe, kuandu ita hakarak atu lee eskritura ida, diʼak atu hatudu tansá mak ita uza eskritura neʼe. Fó tempu ba rona-naʼin atu hetan eskritura neʼe. Depois ita lee tiha eskritura, diʼak atu husik ita-nia Bíblia loke hela nuʼudar ita esplika informasaun neʼe. Hodi nuneʼe, karik ita-nia rona-naʼin mós sei halo tuir. Oinsá mak ita bele book rona-naʼin sira-nia laran no ajuda sira atu hetan buat diʼak husi Maromak nia Liafuan? (Neemias 8:8, 12) Ita bele halo ida-neʼe hodi esplika, fó ai-knanoik, no hatudu oinsá ita hotu bele halo tuir.
Esplika. Kuandu ita prepara atu esplika eskritura ida, husu ba ita-nia an: ‘Neʼe katak sá? Tansá mak haʼu uza ida-neʼe iha haʼu-nia diskursu? Saida mak rona-naʼin sei husu ba sira-nia an kona-ba versíkulu neʼe?’ Karik ita presiza hanoin kona-ba versíkulu neʼebé haleʼu eskritura neʼe, no kona-ba situasaun neʼebé mosu kuandu ema hakerek eskritura neʼe. Ita mós bele hanoin: ‘Ema neʼebé hakerek eskritura neʼe iha objetivu saida?’ Atu hatene buat sira-neʼe ita presiza halo riset. Ita sei hetan informasaun diʼak husi livru sira neʼebé “atan laran-metin no matenek” halo ona. (Mateus 24:45-47) Keta koko atu esplika buat hotu kona-ba versíkulu neʼe, maibé esplika deʼit tansá mak ita hakarak rona-naʼin atu lee versíkulu neʼe hodi liga ho informasaun neʼebé ita hatoʼo daudaun.
Ai-knanoik. Ita uza ai-knanoik atu ajuda rona-naʼin komprende liután ka hanoin-hetan pontu importante husi ita-nia diskursu. Ai-knanoik ajuda ema atu simu buat neʼebé ita fó sai ona no liga ida-neʼe ho buat neʼebé sira hatene ona. Jesus mós halo ida-neʼe kuandu nia hatoʼo diskursu iha foho ida. Nia uza ai-knanoik kona-ba “manu sira iha lalehan”, “ai-funan iha rai-luan”, “odamatan kloot”, “uma iha fatuk-boot nia leten”, no ai-knanoik sira hanesan neʼe halo ninia hanorin sai diʼak liu, moos liu, no rona-naʼin la bele haluha.—Mateus, kapítulu 5–7.
Halo tuir. Kuandu ita esplika no uza ai-knanoik kona-ba eskritura ida, ita ajuda rona-naʼin atu hatene. Maibé atu hetan rezultadu diʼak sira presiza halo tuir. Sin, rona-naʼin sira mak iha responsabilidade atu halo tuir mensajen Bíblia nian neʼe, maski nuneʼe ita mós bele ajuda sira atu hatene saida mak sira presiza halo. Kuandu ita sente katak rona-naʼin komprende ona versíkulu ida neʼebé ita uza no haree ona pontu neʼebé ita hakarak fó sai, diʼak atu uza tempu hodi hatudu ba sira oinsá mak ida-neʼe kona sira-nia fiar no hahalok. Hatudu sai buat diʼak neʼebé sira sei hetan se sira husik tiha hanoin sala ka hahalok neʼebé la tuir lia-loos.
Kuandu ita hanoin kona-ba oinsá rona-naʼin bele halo tuir eskritura ruma, hanoin-hetan katak sira mai husi situasaun neʼebé la hanesan. Karik sira balu mak foin tuir reuniaun sira, balu joven, balu idade ona, no balu tahan hasoru problema oioin. Hatoʼo ita-nia diskursu iha dalan neʼebé bele kona sira-nia situasaun no tuir duni buat neʼebé mosu. Diʼak atu la koʼalia hanesan ita fó konsellu ba ema balu deʼit husi ita-nia rona-naʼin.
Diskursu-naʼin nia desizaun
Iha buat balu kona-ba ita-nia diskursu neʼebé metin ona. Porezemplu, pontu importante sira no mós minutu hira mak ita tenke uza hodi koʼalia kona-ba pontu sira-neʼe mak metin ona. Maibé, iha buat seluk neʼebé ita presiza deside rasik. Ita bele hili atu uza tempu barak liu atu koʼalia kona-ba subtítulu kiʼik balu duké subtítulu kiʼik seluk. Keta hanoin katak ita tenke esplika informasaun hotu iha subtítulu kiʼik ida-idak. Ida-neʼe karik sei halo ita ansi atu hatoʼo informasaun no halo susar ba rona-naʼin atu tau atensaun. Entaun, oinsá mak ita bele deside kona-ba informasaun neʼebé mak ita sei esplika klaru liu no ida-neʼebé mak ita sei esplika lalais deʼit? Husu ba ita-nia an: ‘Pontu ida-neʼebé mak sei ajuda haʼu atu hatoʼo informasaun importante? Pontu ida-neʼebé mak lori buat diʼak ba rona-naʼin sira? Se haʼu hasai eskritura ruma no pontu ruma iha haʼu-nia nota badak, ida-neʼe sei halo haʼu-nia informasaun ladún iha folin ka lae?’
Hakaʼas an atu la hatama ita-nia hanoin rasik ka siʼik deʼit kona-ba buat ruma. Maromak nia Oan-Mane, Jesus Kristu, mós lakohi atu ‘koʼalia tuir deʼit ninia hanoin’. (João 14:10) Hanoin-hetan katak ema tuir reuniaun atu rona informasaun kona-ba Bíblia. Ema sei hafolin ita nuʼudar diskursu-naʼin neʼebé diʼak kuandu ita iha toman atu dada atensaun ba Bíblia, laʼós ba ita-nia an rasik.—Filipe 1:10,11.
Agora tanba ita uza ona nota badak atu prepara ita-nia diskursu, ita presiza treinu ho lian makaʼas. Buat neʼebé diʼak liu mak atu hanoin-hetan pontu importante hotu. Ita tenke hakaʼas an atu hatoʼo ita-nia diskursu ho laran, halo informasaun neʼe sai moris liu, no hatoʼo lia-loos ho didiʼak. Antes hatoʼo diskursu, husu ba ita-nia an: ‘Saida mak haʼu hakarak atu kumpre? Pontu importante sira klaru ka lae? Haʼu uza eskritura sira nuʼudar hun ba haʼu-nia diskursu ka lae? Pontu importante ida liga ho ida tuirmai ka lae? Diskursu neʼe book ema atu hafolin Jeová liután no hafolin buat neʼebé nia fó ka lae? Liafuan ikus iha diskursu neʼe liga ho tema ka lae? No ida-neʼe hatudu ba rona-naʼin saida mak sira presiza halo, no book sira atu halo ida-neʼe ka lae?’ Se ita hatán sin ba pergunta sira-neʼe, neʼe katak ita uza ho didiʼak buat neʼebé ita aprende hodi bele ajuda kongregasaun no hodi fó hahiʼi ba Jeová.—Provérbios (Amsal) 15:2.